Petri Leppänen löysi vahingossa "sisäisen karavaanarinsa" – niin on löytänyt yli satatuhatta muutakin

Monilla leirintäalueilla on takanaan ennätyskesä.

matkailuautot
Liisa Hepomäki ja Petri Leppänen ensimmäisellä reissulla omalla vaunulla Häyrylänranta campingissa.
– En kaipaa erityisiä palveluja, pääasia, että mies on vieressä, Liisa Hepomäki sanoo. Hän liittyi Petri Leppäsen kanssa karavaanareiden joukkoon tänä kesänä.Simo Pitkänen

Aktiivinen karavaanari viettää noin 50 yötä vuodessa ajoneuvossaan. Suolahtelaisilla Liisa Hepomäellä ja Petri Leppäsellä oli viikko sitten edessään elämän ensimmäinen, ikiomassa matkailuvaunussa.

Pariskunta vuokrasi kesällä vaunun viikoksi. Kipinä iski heti.

– Löysin vahingossa itsestäni sisäisen karavaanarin, Leppänen nauraa.

Kipinä iskee säännöllisesti moniin, sillä karavaanareiden määrä lisääntyy hurjaa vauhtia. SF-Caravan ry:n puheenjohtaja Juha Hämäläisen mukaan sadantuhannen raja ylittyi kolme vuotta sitten. Tällä hetkellä matkailuajoneuvoja on jo 120 000 kappaletta.

Häyrynlänranta Campingin vastaanottorakennus
Simo Pitkänen / Yle

Koko maan ajoneuvokannasta se on kuitenkin vain murunen: Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Suomessa oli liikennekäytössä liki viisi miljoonaa ajoneuvoa.

Suosion kasvu näkyy myös leirintäalueilla. Hämäläisen mukaan tänä vuonna puhutaan 15 prosentin kasvusta leirintäalueilla yöpyneiden ajoneuvojen määrässä.

Ketkä sitten ostavat matkailuvaunuja ja -autoja?

Karavaanareitten toiminnanjohtaja Timo Piilosen mukaan ihan tavalliset perheet.

Tämä on hyvä vaihtoehto mökille, koska ne tahtovat olla vähän semmoisia työleirejä.

Petri Leppänen

– He haluavat liikkua itsenäisesti ja vapaasti. Nykyisin autoissahan on lähes kaikki samat mukavuudet kuin kotona.

Piilosen mukaan yleisintä on kiertomatkailu, jossa kierretään huvipuistoja ja kylpylöitä tai käydään tapahtumissa, vaelletaan, kalastetaan tai retkeillään.

– Ihmisillä on tuhat syytä siihen, miksi he hankkivat tai vuokraavat matkailuauton. Usein ne liittyvät johonkin harrastuksiin, mutta kyllä kesämökkeilyyn kyllästyneitäkin on joukossa.

Tuoretta karavaanaripariskuntaa hommassa viehättävät "retkeilymeininki ja mahdollisuus vaihtaa maisemaa".

Koska kesä ja lomat alkavat olla jo takana, Hepomäki ja Leppänen päättivät viettää heti oman vaunun tultua pihaan ensimmäisen viikonlopun naapuripitäjän leirintäalueella Konnevedellä.

– Parikymppiä yö ja vaunussa oma rauha ja omat tavarat. Tämä on hyvä vaihtoehto mökille, koska ne tahtovat olla vähän semmoisia työleirejä. Täällä muut leikkaavat nurmikot, Leppänen sanoo.

Tämä vuosi on ollut ihan poikkeuksellinen.

Puheenjohtaja Juha Hämäläinen

Juha Hämäläisen mukaan kotimaisella matkailuautomatkailulla on pyyhkinyt viime vuodet hyvin. Syitä on useita: yksi on, etteivät karavaanarit säikähdä säitä.

– Suomesta on kallista lähteä Eurooppaan. Vaikkei omaa lompakkoa lama koskettaisi, puheillakin on vaikutusta. Samoin Euroopan epävakaudella, terrori-iskuilla.

Hämäläinen uskoo, että uusia, ulkomaisia matkailijoita löytyisi helposti.

– Jos vain kiinalaiset saisivat ajaa omalla kortillaan maassamme.

Juhannuksena alkaa matkailuajoneuvojen vuokrauksen huippusesonki, joka kestää elokuun puoliväliin. Hinnat ovat silloin huipussa.

Hämäläisen mukaan ajoneuvojen myynti on suhdanneherkkää, mutta tällä hetkellä se kukoistaa.

– Tämä vuosi on ollut ihan poikkeuksellinen, vaunuja on myyty hyvin. Moneen vuoteen ei kauppa käynyt näin. Ja kaikki liittyy vain siihen, että puhutaan talouden elpyvän. Lamasta puhuminen on maailman huonoin asia.

Matkailuvaunujen hinnat alkavat 25 000 eurosta ja matkailuautojen 55 000 eurosta.

Karavaanareita Häyrylänranta Campaingissa elokuussa 2017.
Simo Pitkänen / Yle

Leirintämatkailun kausi on lyhyt, mutta moni hankkii silti matkailuauton ympärivuotiseen käyttöön.

– Osa pitää niitä laskettelukeskuksissa tai käyttää harrastuksissa liikkumiseen tai pitää sitä mökkinä. Kirjo on valtava.

Leirintäalueet ympäri Suomen ovat matkailijoiden keskuudessa suosittuja, mutta Piilosen mukaan kaikkein suosituimpia kohteita ovat Lappi ja Pohjois-Norja. Lisäksi tietyt massatapahtumat houkuttelevat karavaanareita.

Myös autoa tai vaunua kausipaikalla pitävien, ja siellä lomailevien määrä kasvaa Hämäläisen mukaan koko ajan. Määrässä puhutaan jo tuhansissa.

– Siihen vaikuttaa, että ikää voi olla sen verran, ettei jakseta enää liikkua, mutta silti ei haluta luopua harrastuksesta. Toiset taas haluavat korvikkeen kesämökille.

Hämäläisen mukaan karavaanareiden keski-ikä on ollut jopa 59, mutta nyt se on pudonnut 57:een.

– Näyttää siltä, että nuoretkin alkavat hankkia matkailuajoneuvoja.

Vaunuyöpymiset ovat suunnilleen tuplaantuneet viime kesästä.

Campingyrittäjä Seppo Puttonen

Hämäläisen mukaan matkailijoiden keskuudessa on nähtävissä kaksi ääripäätä: toiset vaativat yhtä parempia palveluita, toisia taas kiinnostaa "puskaparkkaaminen".

Hämäläinen ymmärtää molempia.

– Jos on 200 000 euron matkailuauto, pelkkä hikinen männikkö eri ehkä riitä. Matkailija kaipaisi ehkä näköalaa, kylpytynnyriä tai hyvää ohjelmaa.

Karstulalaisen Myllyjoki Campingin yrittäjä Jari Lasonen on myös huomannut palvelujen tarpeen.

– Kyllä niitä pitää nykypäivänä olla. Ruokaa pitää saada ja ohjelmaa olla, ympäri vuoden. Meillä on esimerkiksi tykätty kesäteatterista, museosta, erilaisista saunoista, lämmitetystä uima-altaasta ja keilahallista.

Seppo Puttonen on Häyrylänrannan satamaisäntä ja leirintäalueen yrittäjä.
Häyrylänrannan leirintäalueen yrittäjä Seppo PuttonenSimo Pitkänen / Yle

Häyrylänrannan leirintäaluetta Konnevedellä kolmatta kesää pyörittävän Seppo Puttosen mukaan matkailijoiden kannalta leirintäalueella on yksi ja tärkeä vaatimus: siisti yleisilme.

Leirintäalueen ravintola onkin vasta saneerattu ja karavaanarit ovat saaneet uuden huoltorakennuksen.

– Hyvin on kesä mennyt, vaunuyöpymiset ovat suunnilleen tuplaantuneet viime kesästä.

Sitä kannattaisi miettiä, miten kunta voi tarjota luvallisia yöpymispaikkoja muualta kuin leirintäalueilta.

Toiminnanjohtaja Timo Piilonen

Puttonen arvelee, että yksi tärkeä vetonaula on läheinen Etelä-Konneveden kansallispuisto, yksi maan nuorimmista. Se on vetänyt niin patikoijia kuin melojiakin.

Puskaparkkaaminen sen sijaan tapahtuu varsinaisten leirintäalueiden ulkopuolella: halutaan olla ihan omissa oloissa.

– Siitä on tullut ihan trendi, ja kyllä se on puhuttanutkin paljon, koska siinä on omat vaaransa ja sääntönsä, Hämäläinen sanoo.

Leiriytyminen sille merkitsemättömillä alueilla esimerkiksi vaatii maanomistajan luvan.

Karavaanareitten yhdistyksellä on reilut 63 000 jäsentä.

– Niin kauan kuin verottaja on meille ystävällinen, matkailuajoneuvojen määrä vain kasvaa, puheenjohtaja Hämäläinen uskoo.

Toiminnanjohtaja puolestaan toivoo, että karavaanariystävällisyyttä olisi myös kunnissa silloin, kun tehdään matkailuun liittyviä suunnitelmia ja investointeja.

– Sitä kannattaisi miettiä, miten kunta voi tarjota luvallisia yöpymispaikkoja muualta kuin leirintäalueilta. Voisiko niitä tulla esimerkiksi vierasvenesatamiin tai muiden matkailuyritysten yhteyteen. Etenkin kuntien keskustoihin niitä kannattaisi tehdä, koska samalla matkailijat käyttävät palveluja, Piilonen sanoo.