Yle selvitti kuuden suuren kuntaliitoksen vaikutuksia: työttömyyttä, lisävelkaa, veronkiristyksiä

Hämeenlinna, Jyväskylä, Kokkola, Kouvola, Salo ja Seinäjoki laajenivat kaikki tuntuvasti vuoden 2009 alusta.

kunnat
Tangokuninkaallisia esitystauolla.
Kouvolalaiset juhlistivat omia tangokuninkaallisiaan kaupungin keskustan yleisötapahtumassa. Aino Niemi on Inkeroisista ja Marco Lundberg Kuusankoskelta, jotka yhdistyivät osaksi Kouvolaa vuonna 2009. Tangonuori Tenho Zitron (vas.) taas on Kouvolan Eskolanmäeltä. Kolmikko odotti lauluvuoroaan esiintymislavan takana.Retu Liikanen / Yle

Toteutetut kuntaliitokset ovat viime vuosien aikana hyvin harvoin johtaneet muita kuntia suotuisampaan talouskehitykseen. Päin vastoin kuntaveroprosenttia on nostettu, velkaisuus on kasvanut, ja työttömyys on lisääntynyt kuntaliitoskunnissa vähintään samaa tahtia kuin maassa muutenkin.

Yle tarkasteli kuntaliitosten vaikutuksia kuuden suuren kuntaliitoksen kautta. Hämeenlinna, Jyväskylä, Kokkola, Kouvola, Salo ja Seinäjoki laajenivat kaikki tuntuvasti vuoden 2009 alusta, kun niihin liitettiin iso liuta naapurikuntia. Samassa rysäyksessä toteutettiin Suomessa kymmeniä muitakin kuntaliitoksia, ja kuntien lukumäärä pieneni tuolloin kerralla ennätysmäärällä: 67:llä.

Taantuma iski heti

Kouvola yleisötilaisuus.
Tuhatmäärin kouvolalaisia oli saapunut kaupungin keskustaan katsomaan tangokuninkaallistensa esiintymistä. Retu Liikanen / Yle

Uusien yhdistyneiden kuntien vuodet ovat olleet kaikkea muuta kuin helppoja. Asiantuntijan mukaan siitä ei voi kuitenkaan syyttää yksin kuntaliitosta.

– Suurimman liitosaallon jälkeen taisi käydä niin, että maailma syöksähti alta pois. Tuli finanssikriisi, ja meiltä lähti Nokiakin alta. Aika monen kuntaliitospaikkakunnan tilanne, esimerkiksi Kouvolan, Jämsän ja Salon tilanne, heikentyi nimenomaan siksi, että maailman talous putosi alta pois. Silloin väistämättä jouduttiin hoitamaan kuntien tilanteita velkaantumalla ja veroprosenteilla, sanoo kokenut kuntajakoselvittäjä, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä.

Pettymys oli kunnissa melkoinen, sillä odotukset olivat olleet ihan muuta.

– Kun liitosaalto käynnistyi 2000-luvun puolenvälin jälkeen, niin kyllä se (valtion lupaama) porkkanaraha oli aika keskeinen juttu, samoin leveämmät hartiat, ja elinvoiman kasvattaminen. Ne olivat tärkeimmät seikat, joilla liitoksiin suostuteltiin, Eero Laesterä kertoo.

Mutta moni epäili jo tuolloin kuntaliitoksen tuovan omaan kuntaan lähinnä heikennyksiä, näin varsinkin pikkukunnissa.

– Epäilykset olivat, että suurempi kunta alistaa, ja asioita tehdään suuremman kunnan päätöksellä. Samalla vanhat kunnat kuihtuvat, yritykset lähtevät, eikä uutta yritystoimintaa synny, kokenut kuntaliitosselvittäjä, kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultoinnista kuvaa pelkoja.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Saatiin sparraajia

Nyt on nähty, että kuuta ei saatu taivaalta, ja talous sakkasi, mutta miten liitoksissa on onnistuttu muuten?

– Kunnasta riippuen ihan kohtalaisesti. Esimerkiksi Jyväskylässä saatiin hyvin nopeasti aikaan kaavoitusratkaisuja, jotka mahdollistivat markettien tulemisen. Markettien, joita ei ollut saatu vuosikausiin, koska liike-elämä epäili, että tuleeko tästä mitään, Asikainen toteaa.

– Ei Jyväskylässäkään kaikki ole onnistunut, mutta maankäyttökuvio ja elinvoimaan panostaminen onnistuivat, Asikainen jatkaa.

Asikainen nostaa isoksi yleiseksi plussaksi kuntaliitosten tuoman muutoksen kuntajohtamiseen.

– Kuntaliitos nostaa ja sparraa huomattavasti sitä, että ruvetaan enemmän kiinnittämään huomiota siihen, mitä tehdään, ja millä tavalla tehdään. Siinä tulee mukaan positiivinen kriittisyys. Ruvetaan katsomaan, miten hommaa pitää viedä eteenpäin.

Asikaisen mukaan myös takapakkeja on nähty siellä täällä, ja epäilevien tuomaiden puheet ovat osin toteutuneet.

– Kieltämättä kunnan osia ei ole kehitetty niin hyvin kuin odotettiin ja luvattiin, sanoo Asikainen.

Kaupunginjohtaja ja tangokuninkaallisia lavalla.
Kouvolan uusi kaupunginjohtaja Marita Toikka (vas.) oli mukana juhlistamassa kaupungin omia tangokuninkaallisia Aino Niemeä ja Marco Lundbergiä sekä Tangonuori Tenho Zitronia. Retu Liikanen / Yle

Yhä viisi kunnantaloa

Laesterän mukaan kuntaliitosten suurimmat hyötyjät ovat kuntia, jotka eivät olisi aidosti selvinneet eteenpäin ilman liitosta.

– On monikuntaliitoksia, joissa näiden osakuntien alueille on saatu jopa ihan uutta palveluinfraa. Toisaalta elinvoimaa ei ole saatu niin paljon kuin on ajateltu, ja varsinkin monikuntaliitoksissa palvelurakenteet eivät ole sopeutuneet sillä tavalla kuin on toivottu. Neljän, viiden kunnan monikuntaliitos on johtanut jossain Pohjois-Pohjanmaalla siihen, että edelleen on viisi kunnantaloa ja viisi terveyskeskusta toiminnassa. Se ei ole hyvää kuntaliitoksen toteutumista.

Lopulta kuntaliitokset lienee koettu enemmän hyväksi, koska missään ei ole virinnyt vakavia hankkeita kuntaliitoksen purkamiseksi. Toisaalta uudet kuntaliitokset ovat käytännössä jäissä tällä hetkellä. Se johtuu asiantuntijoiden mukaan pitkälti valmisteltavasta sote- ja maakuntauudistuksesta. Kunnat haluavat ensin nähdä mitä siitä tulee.

Liitoksiin ei kannusta sekään, että porkkanamiljoonia ei ole valtiolta enää luvassa kiitokseksi kunnallisesta naimakaupasta.