Päiväkodissa melutaan ajoittain kuin rock-konsertissa: "Töissä ei pitäisi joutua kärsimään"

Päiväkodin työntekijät ovat tottuneet siihen, että ympärillä on jatkuva hälinä. Korvat ovat kovilla, mutta keinot melun vähentämiseksi vähissä. Tai niin moni ainakin luulee.

Melutaso ja desibeliraja
Satu Ruusunen istuu ruokapöydässä hoitolastensa kanssa
Ruokailuhetki on rauhallinen Päärnäisten päiväkodissa. Satu Ruusunen istahtaa mielellään ruokapöytään hoitolastensa seuraan.Päivi Meritähti / Yle

Lukemat vilisevät desibelimittarissa, kun neljä lasta leikkii huoneen toisella reunalla. Sanoja ei erota, mutta ääntä riittää – puheensorinaa, lelujen kolinaa ja pientä narinaa.

Tilannetta kauempaa tarkkaileva Porin kaupungin ympäristötarkastaja Arttu Tuominen havaitsee, että melutaso nousee yli 90 desibeliin. Jos leikki jatkuu pitkään tällaisena, voi sekä lasten että hoitajien kuulo vaurioitua.

Seuraava leikki on onneksi paljon rauhallisempi. Lyhyen tarkkailujakson jälkeen Tuomisen mittari näyttää, että tässä päiväkodissa keskimääräinen melutaso jää alle 70 desibelin. Se on hyvä.

desibelimittari lasten ruokapöydän vieressä
Katja Halinen / Yle

Virallisen mittauksen tekeminen vaatisi huomattavasti pidemmän tarkkailujakson, mutta tämäkin käynti kertoo jo paljon.

– Kyllä täällä ääntä riittää. Onhan se aika paljon, kun leikkihetkessä käydään 90 desibelissä. En kuitenkaan näe sitä ongelmallisena, sillä suurimman osan ajasta äänentaso pysyy haitallisen rajan alapuolella.

Tuominen muistuttaa, että lainsäädännön mukaan korvat pitäisi suojata, jos melutaso on kahdeksan tunnin ajan 85 desibelissä. Työntekijöillä on oikeus kuulosuojainten käyttämiseen jo 80 desibelissä. Töissä ei pitäisi joutua kärsimään.

Harvassa päiväkodissa tai koulussa kuulosuojaimia kuitenkaan nähdään. Tällaisessa työssä ensisijainen keino on vähentää melutasoa. Muutenhan kuulosuojaimet pitäisi saada myös lasten korville.

Riidat ja itkut tuntuvat korvissa

Päiväkodeissa ja kouluissa akustiikka huomioidaan nykyään automaattisesti, kun remonttisuunnitelmia tehdään. Jos remonttia ei ole näköpiirissä, voi melutasoa laskea toiminnallisin keinoin.

Porilaisessa Päärnäisten päiväkodissa on otettu molemmat keinot käyttöön. Lastentarhanopettaja Satu Ruusunen vilkuileekin ympäristötarkastajan mittauslaitteen suuntaan hyvin kiinnostuneena, sillä Ruususen omien havaintojen mukaan ryhmässä on nyt huomattavasti hiljaisempaa kuin viime vuonna. Se ei johdu pelkästään vastavalmistuneesta remontista.

– Aika paljon olemme saaneet ääntä vähennettyä jakamalla porukan pienryhmiin. Hoitajan kannattaa myös puhua itse pieneen ääneen. Lapset omaksuvat siten saman mallin.

Melutaso riippuu paljon myös lapsiryhmästä. Tällä hetkellä Ruususen ryhmässä on melko rauhallisia lapsia. Hän kuvailee porukan olleen viime vuonna huomattavasti äänekkäämpää.

Aika paljon olemme saaneet ääntä vähennettyä jakamalla porukan pienryhmiin.

Satu Ruusunen

Päiväkodissa on kokeiltu aiempina vuosina myös meluvalojen vaikutusta. Joidenkin lasten käytöstä punaisen valon syttyminen hillitsee, mutta toiset saavat siitä lisää vettä myllyynsä. Innokkaimmat ovat jopa nostaneet ääntään tietoisesti, jotta saisivat valon syttymään.

Iloinen puheensorina ja leikkien äänet eivät Ruususen korvia rasita, mutta riidat ja itkut koettelevat.

– Kun pieni lapsi itkee sylissä, suoraan korvan vieressä, niin totta kai se aiheuttaa vuosien saatossa kuulovaurioita. Itsellänikin on tietynlainen kuulonalenema. Se ei näy testeissä, mutta en pysty hahmottamaan normaalia puhetta, vaan joudun hakemaan tukea huulista katsomalla, Ruusunen toteaa.

Eväitä melun kanssa työskentelyyn

Kun melutaso nousee yli 90 desibelin tasolle, vastaa se käyntiä diskossa tai rock-konsertissa. Välitöntä vaaraa tällainen melu ei siis aiheuta.

Kuuloliiton suunnittelija Annina Virta on tutustunut useisiin tutkimuksiin, joissa on selvitetty melun vaikutusta varhaiskasvatuksen työntekijöiden arkeen. Hänen mukaansa suurin osa tutkimuksiin osallistuneista on kokenut melutason työssään häiritseväksi. Tutkimukset eivät kerro, kuinka monen kuulo on melusta kärsinyt. Virran mukaan melu ei niinkään aiheuta varhaiskasvatuksessa kuulovaurioita, mutta se on kuormitustekijä.

Kuuloliitto käynnistää tänä syksynä yhdessä muun muassa OAJ:n kanssa viestintäkampanjan, joka haluaa herätellä erityisesti kasvatus- ja opetusalan työntekijöitä ja työterveyshuoltoa ymmärtämään, miten melua voisi vähentää työpaikalla ja minkälaista apua melun kanssa työskentelemiseen on tarjolla.

Kampanjan aikana valittujen päiväkotien ja koulujen pihoihin ajetaan kuuloauto, jossa työntekijät voivat käydä testauttamassa kuulonsa. Pyrkimyksenä on auttaa työntekijöitä tunnistamaan mahdolliset kuulonalenemat ja hakeutumaan jatkotutkimuksiin.

Kuuloliiton Kuuloauto.
Halukkaat ovat voineet käydä testauttamassa kuulonsa Kuuloliiton autossa eri puolilla Suomea erilaisten kampanjoiden yhteydessä.Risto Koskinen / Yle

OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio iloitsee siitä, että melu on nyt nostettu tapetille. Meluongelmat pitää hänen mukaansa saada hallintaan samalla, kun rakennusten sisäilmaongelmia ratkotaan. Myös melu voi aiheuttaa niin pahoja oireita, että työntekijästä tulee työkyvytön. Melun aiheuttamia ammattitautiepäilyjä ja vahvistettuja diagnooseja on rekisteröity runsaan kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana muutamia vuodessa, joinakin vuosina toistakymmentä.

Oireet eivät koske vain korvia ja kurkkua

Melun aiheuttamat oireet voivat olla hyvin vaihtelevia. Annina Virta kertoo, että esimerkiksi tinnitus, ääniyliherkkyys ja korvien tukkoisuus ovat monelle tuttuja.

Terveysvaikutukset voivat kohdistua muuhunkin kuin kuuloon.

– Melu voi aiheuttaa muun muassa uupumusta ja stressiä, se voi vaikuttaa unen laatuun ja verenpaineeseen, verisuonitautien riski voi kasvaa ja keskittyminen herpaantua, Virta listaa.

Niin, ja kurkkukin kärsii.

– Työntekijöiden äänielimet rasittuvat, kun he joutuvat nostamaan ääntään sellaiselle tasolle, että se kuuluu. Tästä voi koitua hyvinkin pitkäaikaisia sairauspoissaoloja, toteaa Lounais-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Mikko Helasvuo.

Monta pedagogista työtapaa jää käyttämättä, jos joudutaan aina miettimään, mitä minkäkin tilan akustiikka sallii.

Mikko Helasvuo

Hän näkee ongelman ensisijaisesti akustiikassa. Koulutilat on rakennettu sellaisiksi, että ne sopivat perinteiseen opetukseen.

– Perinteisessä luokkaopetuksessa ajatus on, että opettaja puhuu luokan edessä ja oppilaat ovat hiljaa. Vieläkin luokkaa voi toki käskyttää, mutta monta pedagogista työtapaa jää käyttämättä, jos joudutaan aina miettimään, mitä minkäkin tilan akustiikka sallii, Helasvuo toteaa.

Kerro huolistasi työnantajalle

Jos koet melun häiritseväksi työssäsi, kannattaa asiasta keskustella ensisijaisesti työnantajan kanssa. Jos asia ei etene, voi työsuojeluvaltuutettu puuttua tilanteeseen.

Päiväkotien melutason mittaus ei normaalisti kuulu ympäristötarkastajan toimenkuvaan, mutta Arttu Tuominen suoritti mittauksen Ylen pyynnöstä. Kunnan terveysviranomainen on oikea taho yhteydenotoille silloin, jos melutasosta kärsivät lapset.