Koe uusi yle.fi

Isännän hurjasta haaveesta tuli vihdoin totta – Lehmän lannasta kaasua oman auton tankkiin

Haukivuorelaisten hurjapäiden ajatus lehmän lannan jalostamisesta auton polttoaineeksi tuli todeksi tiistaina, kun uusi biojalostamo polkaistiin käyntiin.

Biopolttoaineiden valmistus
Kalle Mattila kasvattaa lihakarjaa ja johtaa biojalostamoa Haukivuorella.
Kalle Mattila.Petri Vironen / Yle

Uusi jalostamo nielee ensimmäisenä vuonna 7700 tonnia lehmän lantaa. Toisesta päästä tulee ulos 300 000 kilogrammaa biokaasua ja mainiota luomulannoitetta takaisin tiloille vietäväksi.

Jalostamo on kytketty Haukivuoren aluelämpöverkkoon, mutta jalostamon väki haluaa mieluummin ostaa kuin myydä lämpöä.

– Paljon kannattavampaa on jalostaa kaasua ja myydä se liikennepolttoaineeksi, Biohauki Oy:n toimitusjohtaja Kalle Mattila korostaa.

Mattila on yksi alkuperäisistä hurjapäistä, jotka pähkäilivät lannan energian hyödyntämistä kymmenkunta vuotta sitten. Mattila jatkaa lihankasvatusta ja toimii oman toimensa ohella jalostamon pomona.

Yhteensä 14 karjatilaa on uudessa yhtiössä pienosakkaina ja muodostavat osuuskunnan, joka toimittaa raaka-aineen jalostamolle.

Ensimmäisen vuoden jälkeen jalostamolla aiotaan käsitellä jo 10 000 tonnia lehmän lantaa. Yksi lehmä tai sonni tuottaa lantaa karkeasti 1,5 tonnia vuodessa.

Uuden biojalostamon rakentaminen venyi useita vuosien pitkien lupaprosessien takia. Uudentyyppinen tuotanto oli uutta myös viranomaisille.

– Jo pelkän tontin ostaminen oli haastava urakka, sillä tämä on vanhaa radanvarsialuetta ja Liikenneviraston hallussa. Toinen haastava seikka on tämä ympäristö. Moni pelkää mahdollisia ympäristö- ja hajuhaittoja, sillä olemme Kyyveden ja taajaman välissä. Toistaiseksi ei ole valituksia kuulunut, Kalle Mattila tuumii.

Vakuusarvo pankeissa nolla euroa

Maatalousyrittäjien lisäksi jalostamohankkeeseen lähti mukaan mikkeliläinen Etelä-Savon Energia. Se hakee kokemusta biojalostamosta, sillä Mikkeliin on suunnittella samantyyppinen, kaksi kertaa suurempi laitos.

– Tarvittiin ESE mukaan, sillä muuten rahan löytäminen olisi ollut mahdotonta. Laitoksen vakuusarvo oli pankeille nolla euroa, Kalle Mattila kertoo

ESEn projektipäällikkö Mikko Liukkonen muistuttaa, että Haukivuoren jalostamo on merkittävä, vaikka kokoluokka on Suomen mittakaavassa pieni.

– Tämä korvaa parin sadan henkilöauton bensan kulutuksen vuodessa.

Kaasukäyttöisistä autoista on puhuttu etenkin sähköautoihin verrattuna vähän. Polttoaineiden jakelupisteet lisääntyvät kaasunkin osalta koko ajan. Kalle Mattila hankki kaasuauton jo tovi sitten.

– Bensaa menee tankkiin 13 litraa ja sillä käy hätäiseen Mikkelissä. Kaasutankillisella ajaa 600 kilometriä ja hinta jää alle euroon litralta, jos sitä vertaa bensaan, Mattila laskee.

Ministeri: Tällaisia tarvitaan lisää

Jalostamon avajaisissa tiistaina vieraillut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä hykerteli tyytyväisenä. Biojalostamo on pieni, mutta tärkeä pala isossa palapelissä.

– Tämä näyttää juuri siltä, mitä ovat ilmastoon ja energiaan liityvät tavoitteemme. Optimi olisi sellainen, että tällainen laitos olisi järkevän matkan päässä tilalta. Täällä se on 30-40 kilometriä, Leppä arvioi.

Sähkö- ja kaasuautot yleistyvät Suomessa hitaasti, mutta varmasti. Biokaasulle voisi löytyä nopeasti kysyntää autokantaa uudistamalla.

– Erilaisia vaihtoehtoja tarvitaan, mutta yksi tärkeä asia, olisi saada käytettyjä autoja konvertoitua kaasulle. Se nopeuttaisi ilmastotavoitteiden täyttymistä.

Tekniikan Maailma -lehti uutisoi kesäkuussa (siirryt toiseen palveluun), että kaasuautojen määrä kasvaa ennätystahiin. Hallituksen tavoite on, että Suomessa olisi 50 000 kaasuautoa vuonna 2030.