Tuhansia hehtaareja soita ennalleen yhdeksällä miljoonalla eurolla – iso potti EU-rahaa

Metsähallituksen, ELY-keskusten ja muun muassa Jyväskylän yliopiston yhteisessä hankkeessa on määrä ennallistaa yli viisi tuhatta hehtaaria soita ja yli 30 kilometriä puroja.

suot
Niittyvilloja Hankasuolla.
Simo Pitkänen / Yle

Euroopan unioni on myöntänyt miljoonarahoituksen koko maahan ulottuvalle soiden suojeluun tähtäävälle Hydrologia LIFE (siirryt toiseen palveluun) -hankkeelle. Hankkeella on nyt yhdeksän miljoonan euron rahoitus, josta 60 prosenttia tulee EU:lta.

Hankkeessa on tarkoitus ennallistaa yhteensä yli 5 000 hehtaaria soita eri puolilla Suomea. Ennallistettavia soita (siirryt toiseen palveluun) (Metsähallitus, pdf) on yli sata.

– Soiden luontaisten vesivarastojen palauttaminen parantaa tulvasuojelua ja vedenpinnan nosto turvaa turpeen hiilivarastoja eli hidastaa ilmastonmuutosta pitkällä aikavälillä, toteaa projektipäällikkö Tuomas Haapalehto Metsähallituksesta.

Hankkeen päätarkoituksena on turvata viime vuosikymmeninä voimakkaasti uhanalaistunutta suo- ja vesiluontoa. Keinoina ovat etenkin ojien tukkiminen ja purojen ja lintujärvien kunnostaminen.

– Ojitettujen soiden ennallistaminen on myös tehokas keino kanalintujen elinympäristöjen parantamiseksi, eivätkä nämä suot puuntuotannon näkökulmasta kannattavia, kertoo kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo Metsähallitus Metsätalous Oy:stä.

Osana hanketta on myös tarkoitus ostaa tai muutoin hankkia arvokkaita soita suojeluun.

Luonnonvarakeskus selvittää suojelualueiden lähettyvillä asuvien ja virkistyskäyttäjien suhtautumista ennallistuksiin.

– Suomessa on miljoonia hehtaareja ojitettuja soita, joiden yksi jatkokäyttövaihtoehto on ennallistaminen – etenkin niillä yli 800 000 hehtaarilla ojitettuja soita, joilla puunkasvatus ei ole taloudellisesti kannattavaa, linjaa professori Anne Tolvanen luonnonvarakeskuksesta.

Tuloksia seurataan myös luonnon pitkäaikaisseurannoilla. Niillä saadaan tarkempaa tietoa ennallistusten vaikutuksista suoluonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen taustatekijöihin.

– Yhdessä aiempien koeasetelmien kanssa saavutamme hankkeen aikana kansainvälisestikin ainutlaatuisen lähes 20 vuoden aikasarjan, kertoo professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.

Kotiaho on aiemmin linjannut, että juuri soiden ennallistaminen olisi kustannustehokas tapa suojella luonnon monimuotoisuutta.