Oikeuspsykiatri lisäisi tahdosta riippumatonta hoitoa – "Väkivaltaisia tapahtumia ei pystytä sataprosenttisesti estämään"

Oikeuspsykiatrian ylilääkärin mukaan ennaltaehkäisevissä toimissa ja kuntouttavan psykiatrian resursseissa on Suomessa puutteita.

mielenterveys
Ylilääkäri Allan Seppänen.
Ylilääkäri Allan Seppänen.Mårten Lampén / Yle

Tuusulan Kellokosken taajamassa sijaitsee yksi maan vanhimmista ja tunnetuimmista sairaaloista, Kellokosken mielisairaala, Kellis.

Punaisen, vanhan kartanon päärakennuksen ympärille, keskiuusmaalaisen peltomaiseman keskelle vuosikymmenten aikana nousseet sairaalarakennukset ovat suuria ja osin suojeltuja. Psykiatrinen sairaalatoiminta täällä on nyt päätetty lakkauttaa.

Kellokosken sairaalan rakennus.
Mårten Lampén / Yle

Päärakennuksen sisällä vanhan kartanon ajoista muistuttavat enää pitkät rivit vaalean harmaiksi maalattuja, koristeellisia, mutta epäkäytännöllisiä puutuoleja suuren salin pitkän pöydän ympärillä. Muuten rakennuksen tilat on ajat sitten muutettu sairaalatoimintaan soveltuvammiksi vaaleine laattalattioineen.

Salin seinien arvokkaista muotokuvamaalauksista katsovat perinteikästä sairaalaa aiemmin luotsanneet henkilöt.

Ylilääkäri Allan Seppänen on johtanut nyt noin kahden vuoden ajan Kellokosken yhtä vaativimmista osastoista, reilun sadan hengen tehostetun osastohoidon ja oikeuspsykiatrian yksikköä.

Sairaala on sijainnut Kellokoskella jo niin kauan, että paikkakunta on hyvä esimerkki ei-nimby-alueesta, ylilääkäri naurahtaa. Kellokoskelaiset ovat ennemminkin pahoillaan siitä, että sairaala lähtee pois.

Suomessa on oikeuspsykiatrian potilaille kolme osoitetta

Seppäsen yksikkö on Suomessa yksi niistä kolmesta, jonne ohjataan mielentilatutkimuksessa teostaan syyntakeettomaksi todetut tai sellaiset vaikeimmin oireilevat psyykkisesti sairaat, joiden kanssa ei muissa psykiatrisissa yksiköissä pärjätä.

Tänne tullaan silloin, kun kaikki menee pieleen

Allan Seppänen, oikeuspsykiatrian ylilääkäri, HUS:in Kellokosken sairaala
Kellokosken sairaalan kyltti.
Mårten Lampén / Yle

Viime vuosina ja ihan lähiaikoinakin Suomessa on tapahtunut väkivallantekoja, joiden tekijä on myöhemmin todettu syyntakeettomaksi. Julkisuudessa on jopa listattu (siirryt toiseen palveluun) syyntakeettomien tekemiä rikoksia.

– Vaikka me emme pysty sataprosenttisesti estämään tällaisia tapahtumia, niin tämä järjestelmä voisi edelleen palvella paremmin kaikkein riskialtteinta ja vaarallisinta potilasryhmää esimerkiksi tahdosta riippumattoman hoidon muodossa, Seppänen painottaa.

He tulisivat sitten hoitoon teille?

– Muun muassa meille ja pääkaupunkiseudulla nimenomaan etupäässä meille.

Seppäsen mukaan Suomessa on on jo vuosien ajan pyritty voimakkaasti vähentämään hoitoon liittyviä pakkotoimia huolimatta siitä, että jossain tilanteessa ne voivat olla potilaan tila huomioiden tarpeellisia.

Seppänen kuitenkin muistuttaa, että syyntakeettomien lukumäärä ei ole Suomessa kasvanut.

– Syyntakeettomina tuomitsematta jätettyjen henkilöiden lukumäärä ei ole viime vuosien aikana muuttunut. Tietenkin ihmisille tulee sellainen olo, että ne ovat lisääntyneet, kun on joku tällainen tapaus, joka käsitellään mediassa.

Suomessa on oikeuspsykiatrisia potiliata noin 450. Kellokosken osastolla potilaspaikkoja on 116. Valtion mielisairaalassa, Vanhan Vaasan sairaalassa, paikkoja on noin 150 sekä Niuvanniemessä Kuopiossa 300.

Ylilääkäri Allan Seppänen.
Ylilääkäri Allan Seppänen.Mårten Lampén / Yle

Urbaani, nykyaikainen sairaala suunnitteilla Helsingin Laaksoon

Ylilääkäri Allan Seppäsen nykyinen työympäristö Tuusulan Kellokoskella vaihtuu näillä näkymin Helsinkiin ensi vuosikymmenellä.

Kellokosken sairaalan lakkauttamispäätös on tehty, mutta toisaalta päätöstä uuden rakentamisesta ei vielä ole.

Suomessa perinteisesti pitkäaikainen, psykiatrinen laitoshoito on sijoitettu asutuskeskusten ulkopuolelle. Sopivin arkkitehtonisin ratkaisuin pystytään toteuttamaan oikeuspsykiatrista hoitoa myös urbaanissa ympäristössä.

Oikeuspsykiatristen potilaiden hoitamisesta keskellä kaupunkiympäristöä on hyviä kokemuksia muualta maailmasta. Seppänen ottaa esimerkiksi Britanniasta Lontoon ja Birminghamin esikaupungit.

– Ei ole minkään näköistä ongelmaa, jos meillä on sopivat sairaalasuunnittelija-konsultit, luoda asianmukaista, terapeuttista ja kaikki mahdolliset turvallisuusaspektit huomioivaa oikeuspsykiatrian yksikköä Helsingin alueelle.

Uutta, noin 900 paikan sairaalaa, joista vajaa puolet olisi psykiatrisia paikkoja, suunnitellaan Helsinkiin nykyisen Laakson sairaalan alueelle. Nykyaikaisen, psykiatrisen ja somaattisen sairaalahoidon sekä psykiatrian eri osa-alueet kattavan sairaalan hintalapuksi on arvioitu 700 miljoonaa euroa.

Laakson sairaala
Uutta psykiatrista sairaalaa suunnitellaan Laakson sairaalan tontille HelsingissäMårten Lampén / Yle
Laakson sairaala
Laakson sairaalan ympäristö on väljä ja puistomainenMårten Lampén / Yle

Uuden yksikön luomisessa ja suunnittelussa on omat haasteensa, mutta Seppänen on mielellään mukana muutoksessa.

– Jos meillä on potilaana sellainen henkilö, joka täyttää tahdosta riippumattoman hoidon kriteerit, niin hoitavan tahon pitää ottaa vastuu siitä, että tämä hoitoympäristö on päihteetön, että se on sekä potilaalle että ympäristölle turvallinen, kulku sisään ja ulos on valvottu ja ettei sieltä voi karata.

Onko kuitenkin tärkeintä se, että ihmiset ovat hoidossa eivätkä hoidon ulkopuolella?

– Ehdottomasti. Koko homman idea on myös se, että me voimme hoitaa ihmisiä heille ominaisessa ympäristössä. Jos he asuvat ja ovat kasvaneet kaupunkiympäristössä, on keinotekoista viedä heidät kuntoutumaan ihan johonkin toiseen ympäristöön ja palauttaa sitten takaisin sinne kaupunkiin, missä kaikki ne heidän vanhat ongelmansa ovat yhtäkkiä taas esillä, Seppänen painottaa.

Vankilat täyttyvät, kun mielentilatutkimuksia tehdään yhä vähemmän

Niin meillä kuin muuallakin on havahduttu huomaamaan se, että ilmeisesti perinteisten psykiatristen sairaaloiden alasajo on vähitellen johtanut vankiloiden ja oikeuspsykiatristen yksiköiden täyttymiseen mieleltään sairaista.

Suomessa kehitys on ollut nopea, sillä mieleltään sairaiden määrä on vankiloissa kymmenen vuoden aikana kymmenkertaistunut. Myös esimerkiksi Tanskassa oikeuspsykiatristen potilaiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

Allan Seppäsen mukaan Yhdysvalloissa tämä kehitys on ollut kuitenkin rajuin, koska siellä suurten mielisairaaloiden alasajo käynnistyi jo 1950-luvulla.

– Ongelma ei ole se, että näitä erityistason sairaalapaikkoja olisi liian vähän vaan se, että ehkä yleispsykiatriassa ei ole tarpeeksi laitospaikkoja, jotka pystyisivät hoitamaan pidempiaikaista hoitoa vaativia ihmisiä. Yleispsykiatristen laitospaikkojen väheneminen on voinut lisätä tällaista hoitamatonta psykoottisuutta väestössä ylipäätään ja tällainen hoitamaton sairaushan on sen tyyppinen tila, jolloin ihmisen elämänhallinta muuttuu yhä hankalammaksi ja hän voi ajautua rikoksiin ja sitä kautta vankilaan.

On mahdollista, että vankiloita täyttää sairaaloiden sijaan myös se, että sairaalahoitoon ohjaavien mielentilatutkimusten tekeminen on sekin Suomessa kymmenessä vuodessa puolittunut. Tähän on ainakin yksi selvä syy.

– Suomessa syyntakeettomana tuomitsematta jätettyjen henkilöiden sairaalajaksot ovat usein pitempiä kuin vankeustuomiot, joten syytetyllä ei ole välttämättä halukkuutta hakeutua mielentilatutkimukseen.

Millainen ihminen on syyntakeeton?

– Rikoslain mukaan, jos henkilöllä todetaan sen tasoinen mielisairaus, että hänen kykynsä ymmärtää tekojensa tosiasiallinen luonne on häiriintynyt tai tämä mielisairaus on vaikuttanut ratkaisevalla tavalla hänen kykyynsä säädellä omaa käyttäytymistään, henkilö määritellään syyntakeettomaksi tekemänsä rikoksen suhteen. Tällöin hänet tulee ohjata nimenomaan psykiatriseen hoitoon eikä rangaistusjärjestelmän piiriin, vankilaan, Seppänen muistuttaa.

Psykoottisuus, miten se eroaa syyntakeettomuudesta?

– Syyntakeettomuus ja psykoottisuus ovat useimmiten käsi kädessä kulkevia käsitteitä. Jos me saamme hoidettua potilaan psykoottisen tilan esimerkiksi lääkkein, saamme parannettua henkilön toimintakykyä niin, että hän pääsee takaisin yhteiskuntaan elämään itsenäisesti omaa elämäänsä. Syyntakeisuus ei kuitenkaan palaudu sen hoitojakson aikana. Jos tuomioistuin on kokenut, että henkilö oli tehdessään syytteenalaisen tekonsa syyntakeeton, niin sitten hän oli. Se ei muutu, vaikka muu hoito onnistuisi hyvin.

Avohoito, mitä se on?

Suomessa psykiatrista laitoshoitoa on ajettu alas ja avohoitoa kehitetty voimallisemmin vasta 1990-luvun laman jälkeen. Sairaalapaikkojen määrä on vähennetty 1980-luvulta alle viidennekseen. Tällä hetkellä paikkoja on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan enää 3 500.

Entä mitä niiden tilalle on tullut? Eniten asiasta päättäviä tuntuu ahdistavan "epätarkoituksenmukainen asuminen" sairaaloissa tai laitoksissa. Kuvitelma tai toive ilmeisesti on, että myös psykiatrisissa sairauksissa ihminen aina paranee sairaalassa olon jälkeen täysin ja palaa elämään itsenäisesti kotiinsa. Näin ei kuitenkaan ole, Seppänen tietää.

– Vaikka avohoito-resurssia lisättäisiin ja kehitettäisiin avohoito-menetelmiä yhä asianmukaisemmaksi, aina jää sellainen potilasryhmä, joka tulee tarvitsemaan jossain vaiheessa sairauttaan tällaisia suljetumpia osasto-olosuhteita sen akuutin tai kroonisemmankin psykiatrisen kriisitilanteen hallitsemiseksi.

Vankiloissakin annetaan psykiatrista hoitoa. Vankeuden jälkeen hoito ei kuitenkaan välttämättä jatku, varsinkin kun hoitoon hakeutuminen on Suomessa enimmäkseen vapaaehtoista.

Avohoito tarkoittaakin usein lääkereseptien uusimista ja keskusteluapua tai suurimmissa kaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä, liikkuvia hoitoyksiköitä, jotka rientävät auttamaan akuuteissa tilanteissa.

Mielenterveyskuntoutujien tarvitsemaa tuettua asumista kunnissa on tarjolla vaihtelevasti.

THL kertoo sivullaan (siirryt toiseen palveluun), että Suomessa hoidetaan psykiatrisissa sairaaloissa 30 000 ihmistä vuodessa. "Palveluasumisen määrä on viime vuosina kasvanut samalla kuin psykiatristen sairaalapaikkojen määrä on laskenut.", sivulla kerrotaan.

Yksityisten yrittäjien tai yhtiöiden tai kolmannen sektorin ylläpitämiä tuetun asumisen paikkoja on koko maassa noin 8 000. Psyykkisten sairauksien tosiasiallisiin sairastavuuslukuihin verrattuna voi karkeasti arvioida, että näitä riittää ehkä alle puolelle tarvitsijoista.

Kellokosken sairaalan rakennus.
Kellokosken vanha sairaalarakennusMårten Lampén / Yle

Juttuun tarkennettu 25.8 klo 13 uuden sairaalan psykiatristen ja somaattisten paikkojen määrää.