1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. poronhoito

Suomen porolukua leikataan kovalla kädellä? Poromiehet jännittävät tuomiota

Suomen uudet poroluvut vahvistetaan viimeistään kolmen vuoden päästä. Kovia leikkauksia pidetään uhkana sekä paliskuntajärjestelmälle että saamelaiselle poronhoidolle.

Kuva: M.Watson / AOP

Suomen suurimmat sallitut poromäärät päätetään muutaman vuoden sisällä. Uudet poroluvut on tarkoitus vahvistaa vuoteen 2020 mennessä.

Odotettavissa on kovia vähennyksiä, joita voidaan perustella laidunmaiden kunnolla. Paliskuntain yhdistys onkin elokuussa aloittanut projektin, jonka tarkoituksena on kartoittaa ja selvittää paliskuntien todellinen tilanne.

Projektia vetää yhteiskuntatutkija Sanna Hast. Hän kartoittaa paliskuntakohtaisesti laidunten kuntoa sekä tutkii yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Sanna Hast. Kuva: Anneli Lappalainen / Yle Sápmi

– Alustava idea on, että lähestyn paliskuntien sisäistä laidunten käytettävyyttä sekä muiden seikkojen, kuten muun maankäytön vaikutuksia tilanteeseen.

– Tulen tarkastelemaan, minkälaisia sosiaalisia ja taloudellisia eli sosioekonomisia vaikutuksia porolukujen tarkistamisella tulee paliskunnille olemaan, kertoo Hast.

Kovat vähennykset uhkaavat poroelinkeinoa

Suomessa sallitaan tällä hetkellä reilut 200 000 poroa.

Edellisen vähennyksen yhteydessä poronhoitajat joutuivat pakkoteurastamaan kymmenen prosenttia tästä luvusta. Jos lukuja vielä leikataan, joudutaan koko paliskuntajärjestelmä mahdollisesti muuttamaan.

Jukka Knuuti. Kuva: Jarmo Honkanen / Yle

Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Knuuti pelkää, selviävätkö kaikki paliskunnat vähennyksistä.

– Moni paliskunta joutuu varmasti miettimään olemassaoloaan, jos lukuja lähdetään leikkaamaan. Paljon riippuu tottakai siitä, leikataanko lukuja tasaisesti vai kohdistetaanko vähennykset vain tiettyihin paliskuntiin, se jää nähtäväksi. Mutta poromiesten täytyy valmistautua tilanteeseen, Knuuti pohtii.

Myös saamelaispaliskunnissa jännitetään, mitä poroluvuille tapahtuu. Vähennykset voivat pahimmassa tapauksessa olla uhka koko saamelaiselle perinteiselle poronhoitokulttuurille.

Inarin Sallivaaran paliskunnan poroisäntä Nils-Heikki Näkkäläjärvi pelkää elinkeinon tulevaisuuden puolesta.

Nils-Heikki Näkkäläjärvi pelkää saamelaisen poronhoitokulttuurin puolesta. Kuva: Vesa Toppari / Yle

– Meillähän tämä on lähes ainoa elinkeino, millä me elämme. Yksi tärkeimmistä asioista meille on se, että voimme hoitaa poroja niin, että pärjäämme niillä, miettii Näkkäläjärvi.

"Luottamusongelmia on kieltämättä ollut"

Porolukujen vähennystä on perusteltu aikaisemmin laidunmaiden loppumisella. Poronhoitajien ja tutkijoiden välillä on ollut erimielisyyksiä asiasta.

Sen vuoksi tutkimuksilla on suuri painoarvo asiasta päätettäessä. Lappilainen kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.) myöntää, että luottamusongelmia on ollut.

– Onhan siinä kieltämättä ollut luottamusongelmia. Meidän täytyy vain satsata siihen, että se on ministeriön rahoittamaa ja toteuttamaa puolueetonta kuviota. Yritämme saada mukaan useita tutkijoita, Maijala lupaa.