Koe uusi yle.fi

Analyysi: Turun iskun varjolla ajetaan nyt politiikkaa, jonka vaikutuksista terrorismin estämiseen ei ole takeita

Turun iskusta ei ole viikkoakaan, mutta poliitikot ovat jo kiirehtimässä perustuslakimuutoksia ja perustamassa palautuskeskuksia. Mutta olisivatko ne estäneet Turun kaltaista iskua, kysyy Eero Mäntymaa.

politiikka
Pääministeri Juha Sipilä Turussa joukkopuukotuksen uhrien muistolle sytytettyjen kynttilöiden äärellä.
Pääministeri Juha Sipilä Turussa uhrien muistoksi sytytettyjen kynttilöiden äärellä.Lotta Sundström / Yle

Epäilty terrori-isku on käynnistänyt poliittisen kilpajuoksun: Kenellä on parhaat keinot vastaavien tilanteiden ennaltaehkäisyyn?

Ehdotuksien lista on jo pitkä, vaikka iskusta ei ole kulunut viikkoakaan ja tekijän motiivit alkavat vasta valjeta.

Maanantaina pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vaati tiedustelulakipaketin läpi ajamista kiireellisellä menettelyllä. Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä vaati sen lisäksi erityisiä "terrorismilakeja". Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ehdotti, että jo kertaalleen haudattu idea kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuskeskuksista otettaisiin uudelleen harkintaan. Sisäministeri Paula Risikko (kok.) puolestaan väläytti rangaistuksia niille, jotka piilottelevat kielteisen päätöksen saaneita kodeissaan.

Kovin huuto kuuluu perussuomalaisilta, joita ei enää paina hallitusvastuu ja pelko siitä, että vaatimukset pitäisi oikeasti toteuttaa. Perussuomalaiset nuoriso-osastoineen ovat ehtineet vaatia rajatarkastuksia ulkorajoille, suojeluskuntia katuja turvaamaan, poliiseille lupaa kantaa asetta vapaa-aikana sekä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden sullomista saarivankiloihin.

Avauksia kuunnellessa on syytä miettiä kolmea kysymystä. Niistä olennaisin on, voisiko esitetyillä keinoilla estää perjantain iskun kaltaista tapahtumaa?

Tiedustelulakien tarpeellisuudesta on Suomessa vahva yhteisymmärrys. Mutta olisivatko ne johtaneet Turun pääepäillyn vangitsemiseen? Abderrahman Mechkah -nimellä esiintynyt pääepäilty ei ollut Supon erityisseurannassa, vaikka hänen radikalisoitumisestaan oli vihjattu poliisille. Mitä tiedustelulain kiirehtiminen auttaa, jos nytkään ei ole riittäviä resursseja ottaa tällaiset vihjeet tosissaan?

Julkisuudessa esiteltyjen tietojen mukaan pääepäillyn turvapaikkaprosessi oli kesken. Se tarkoittaisi, että hänellä oli Suomessa oleskeluunsa oikeus, eikä häntä siis olisi suljettu säilöön tai palautuskeskukseen. Samasta syystä kielteisen päätöksen saaneiden auttajien rankaiseminen ei olisi auttanut iskun ennaltaehkäisyssä. Pääepäiltyä ei tämänhetkisten tietojen valossa piilotellut kukaan.

Jos turvapaikanhakijoiden tulo halutaan tyrehdyttää rajatarkastuksilla, olennaista ei ole mitä se tapahtuu Suomen rajalla, vaan mitä tapahtuu tätä ennen. Jo rajalle päässyttä turvapaikkaa hakevaa henkilöä kun ei voi käännyttää. Esimerkiksi loppuvuonna 2015 turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen tyrehtyi, koska Ruotsi alkoi vahtia rajaansa Tanskan kanssa. Epäillyn terrori-iskun varjolla on myös outoa vaatia suojeluskuntia tai muutoksia poliisin aseenkantolupaan. Poliisin toiminta Turussa tuskin olisi voinut olla ripeämpää.

Ylipäänsä iskujen ennaltaehkäisy turvapaikanhakijoita koskevilla rajoituksilla on kärpäsen ampumista haulikolla. Iskun tekijä oli nyt turvapaikanhakija, mutta Euroopan viimeaikaisten terrori-iskujen tekijöistä ylivoimainen enemmistö ei ollut. Suuri osa heistä oli syntynyt ja kasvanut EU:ssa. Vaikka Suomi poistaisi jokaisen turvapaikanhakijan maasta tänään, iskun uhka ei poistu.

Toinen miettimisen arvoinen asia on, mitä ehdotukset toteutuessaan tulisivat maksamaan? Esimerkiksi palautuskeskusten perustaminen tarkoittaisi yli tuhat ihmistä vetävän vankilamaisen kompleksin rakentamista ja ylläpitoa. Summien pyörittelyn luulisi kiinnostavan etenkin perussuomalaisia, jotka mielellään laskevat maahanmuutolle hintaa. Kielteisen päätöksen saaneita piilottelevien rankaisukäytäntö voisi myös poikia yllättäviä seurauksia, kun suomalaiset alkavat vahtia, syyttää ja tuomita toisiaan "terroristien" piilottelusta.

Kolmas kysymys on, lunastavatko poliitikot puheensa? Tähän saadaan vastauksia pian. Kuun lopulla on budjettiriihi, jossa hallitus neuvottelee valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksesta ja päättää tulevan vuoden tuloista ja menoista. Mikäli Turun iskun vuoksi tehtyjä ehdotuksia todella aiotaan toteuttaa, se tarkoittaa lisämenoeriä talousarvioon.

Mikäli näitä lisämenoja ei sinne ilmannu, voidaan todeta, että ilmassa on nyt poliittisten irtopisteiden kalastelua epäillyn terrori-iskun varjolla.

Päivitys 23.8.2017 klo 17:17: Turun iskun pääepäilty ei Ylen tietojen mukaan ole oikealta nimeltään Abderrahman Mechkah. Hän esiintyi sillä nimellä.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Egyptin moskeijahyökkäys

Egyptin presidentti julisti suruajan: "Moskeijaisku kostetaan äärimmäisellä voimankäytöllä"

Egypti

Analyysi: Egyptin synkkä päivä

Orjuus

Libyan orjahuutokaupat: CNN:n kuvat paljastivat ongelman, josta kaikki tiesivät

Kaamos

Kaamos otti taas Suomen synkkään syleilyyn – Näillä vinkeillä jaksat pirteänä läpi pitkän pimeän