Vanha kommunistipiiri pitää kiinni vallasta öljymaa Angolassa – Muutoksen tuulia ennustetaan silti

Kylmän sodan rintamalinjat tuntuvat yhä, vaikka 38 vuotta maata hallinnut presidentti Jose Eduardo Dos Santos jättää virkansa.

Angola
Dos Santos katsoo kohti musteella värjätty sormi koholla.
Angolaa 38 vuotta hallinnut presidentti Jose Eduardo Dos Santos jättää virkansa. Manuel de Almeida

Eteläisen Afrikan vanhassa kommunistidiktatuurissa Angolassa pidetään keskiviikkona parlamenttivaalit, joiden lopputulos tiedetään.

Vallassa pysyy maata koko sen itsenäisyyden ajan johtanut MPLA-puolue.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että yli 50 vuotta valtaa havitellut oppositiopuolue Unita ei vieläkään pääse hallitsevaan asemaan.

Öljynhinnan laskun ja korkean inflaation arvioidaan kuitenkin heikentäneen korruptoituneen valtapuolueen tiukkaa otetta.

Angola itsenäistyi Portugalista vuonna 1975. Marxilaisena tunnettu Jose Eduardo Dos Santos nousi maan presidentiksi neljä vuotta myöhemmin.

Angola oli tuolloin itsenäisyyssodan jatkoksi puhjenneessa verisessä sisällissodassa. Se kesti vuoteen 2002.

Myös ulkovallat puuttuivat Angolan sisällissotaan. Neuvostoliitto ja Kuuba tukivat marxistis-leninististä MPLA:ta. Unita ja sitä lähellä ollut FNLA taas saivat sotilaallista tukea Yhdysvalloilta ja Etelä-Afrikalta.

Dos Santos on viimeisiä elossa olevia johtajia, jotka nousivat valtaan Afrikan suuren itsenäistymisaallon aikana.

Uusi presidentti jo tiedossa

Seuraavaksi presidentiksi on nousemassa Dos Santosin uskottu mies, puolustusministeri João Lourenço.

Uuden presidentin on joka tapauksessa pysyttävä hyvissä väleissä MPLA:n puoluejohtajaksi jäävän Dos Santosin ja hänen perheenjäseniensä kanssa, arvioi Africa Research Institute (siirryt toiseen palveluun) -tutkimuslaitos.

Esimerkiksi Dos Santosin tytär Isabel on tuottoisan öljy-yhtiön Sonangolin johtaja.

Kommunismista täyskäännöksen markkinatalouteen 1990-luvulla tehnyt Angola on Afrikan toiseksi suurin raakaöljyn tuottaja.

Vaalit eivät ole vapaat

Angolan oppositio valittaa sitä, että maassa ei voida käytä aitoa vaalikampanjaa ja että vaalien tulos on jo ennakolta tiedossa.

Vaaleja valvomassa ei esimerkiksi ole vaalikomissiota, ja monet äänestyspaikat sijaitsevat hallinnon virkamiesten kotona.

– Vaalit ovat vain prosessi, sillä niiden lopputulos tiedetään, sanoo myös tunnettu ihmisoikeusaktivisti Rafael Marques de Morais uutistoimisto AFP:n haastattelussa.

Valtapuolue MPLA:n ehdokkaan João Lourençon kannatustilaisuus Angolan pääkaupungissa Luandassa 19. elokuuta 2017.
Valtapuolue MPLA:n ehdokkaan João Lourençon kannatustilaisuus Angolan pääkaupungissa Luandassa 19. elokuuta 2017.Manuel de Almeida / EPA

Hän kuitenkin arvioi, että vaalien jälkeen Dos Santosin kaudella luodun hallinnon asema ei ehkä pysy ennallaan. Hänen mukaansa Angolan nuorisossa on poliittisen heräämisen merkkejä.

– Luulen, että tulevat vallanpitäjät yrittävät hallita pelkällä voimalla. Se tulee kääntymään heitä vastaan, de Morais sanoo.

Vaaleissa on 9,3 miljoonaa äänioikeutettua. Angolan väkiluku on 24 miljoonaa.

Hallitseva Kansanliike Angolan vapauttamiseksi (MPLA) -puolue sai peräti 75 prosenttia äänistä vuoden 2012 vaaleissa.

Lähteet: AFP, AP, Yle