Saattohoitaja: Kuoleva kaipaa rakkaitaan loppuun asti – "Kun omaiset ovat tulleet, kuoleva onkin virkistynyt"

Saattohoidossa hoitohenkilökunnan rooli on valtava. Hoitajan pitää huolehtia kuolevasta, mutta myös omaisista ja siinä sivussa itsestään.

kuolema
Puinen enkeli sairaalan pöydällä.
Kimmo Hiltunen / Yle

Kuolevan kohtaaminen on monelle omaiselle vaikea asia. Rakkaan tapaaminen saattaa tuntua haastavalta, sillä saattohoidon viimeisinä hetkinä vuoteesta voi tervehtiä kovissa kivuissa makaava ihminen. Hänellä ei välttämättä ole enää voimia tervehtiä, saati avata silmiään.

Mitä tapahtuu kun potilas siirtyy saattohoitoon? Näin elämän viimeiset hetket vietetään terveyskeskussairaalassa Sotkamossa Kainuussa.

Kivut ja oireet minimiin

Päätöksen saattohoidosta tekee aina lääkäri.

– Lääkärin rooliin kuuluu tunnistaa se hetki, jolloin viisasta siirtyä taudin parantamisesta oireiden helpotukseen, kertoo terveyskeskuslääkäri Risto Huusko.

Yleensä potilaan diagnoosi selvitetään vielä kerran ennen kuin hän siirtyy saattohoitoon, mutta potilaan yleistilan muutokset ovat tärkeimmät tekijät saattohoitopäätöksen tekemiseen.

– Kun potilas ei pysty enää kommunikoimaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on silloin yleensä järkevintä siirtyä saattohoitoon, Huusko toteaa.

Kun potilaan kommunikointi alkaa heiketä, nousee sairaanhoitajan rooli suuremmaksi.

Terveyskeskuslääkäri Risto Huusko
Lääkäri Risto Huusko toteaa, että päätös saattohoidosta tehdään usein kun potilas ei itse pysty enää kommunikoimaan.Kimmo Hiltunen / Yle

– Sairaanhoitaja on saattohoidossa potilaan edunvalvoja. Prosessissa pitäisi aina olla askeleen edellä: nähdä vähän pidemmälle ja aavistaa mitä seuraavaksi tapahtuu, sairaanhoitaja Päivi Käräjämies kertoo.

Lääkärin määräysten jälkeen sairaanhoitajat ja lähihoitajat alkavat toteuttaa annettuja hoitolinjauksia. Lähihoitaja Pirjo Tikkanen kertoo, että tärkeimmät asiat tapahtuvat saatettavan rinnalla.

– Lähihoitajan tehtäviin kuuluvat perushoito, läsnäolo, hyvä hoitolinjausten mukainen hoito ja yhteistyö muun henkilökunnan kanssa, Tikkanen kertoo.

Saattohoidossa omaisten hoitaminen on yhtä tärkeää kuin saatettavankin.

Pirjo Tikkanen

Hoitajan yhtenä tärkeänä tehtävä on havainnoida ennakkoon kuolevan oireita.

– Niiden perusteella lääkäriltä esimerkiksi pyytää, että lääkelistassa ennakoitaisiin mahdollisia oireita esimerkiksi yötä tai viikonloppua varten, Päivi Käräjämies sanoo.

Tällä ehkäistään oireiden tai kipujen yllättävää kasvua.

– Näin vältämme tilannetta, jossa potilaalle tulee jokin oire, johon emme ole valmistautuneet, Käräjämies toteaa.

Lopussa kuoleva voi virkistyä

Sotkamossa saattohoitohuoneen sisustukseen on saatu apua paikallisilta yrittäjiltä ja yksittäisiltä lahjoittajilta. Huoneessa on kahvinkeitin, jääkaappi, paljon luettavaa ja pehmeä tuoli, jotta omainen pystyisi viettämään huoneessa aikaa omaisen vierellä.

Sotkamossa tämä mahdollisuus onkin tärkeä.

– Huone on sen verran isompi, että täällä omainen voi viettää pidempiä aikoja tai yöpyä, toteaa apulaisosastonhoitaja Päivi Määttä.

Sairaanhoitaja Päivi Käräjämies
Sairaanhoitaja Päivi Käräjämies kuvailee roolinsa olevan saatettavan edunvalvoja.Kimmo Hiltunen / Yle

Tarvittaessa huoneeseen voidaan tuoda omaiselle oma sänky yöpymistä varten. Mukavasta sisustuksesta huolimatta huone on harvalle toivottu paikka.

– Eräs potilas totesi, että hän ei sinne kuolemanhuoneeseen lähde. Hän halusi olla viimeiset hetkensä muiden potilaiden lähellä, Päivi Käräjämies kertoo.

Saattohoidossa hoitajan rooli on äärimmäisen tärkeä.

– Hän on potilaalle se ihminen, joka kulkee rinnalla ja pyrkii olemaan läsnä. Etenkin jos omaiset eivät pysty olemaan täällä, on hoitajien rooli hyvin olennainen, Käräjämies kertoo.

Eräs potilas totesi, että hän ei sinne kuolemanhuoneeseen lähde.

Päivi Käräjämies

Hoitajien mielestä kuoleman hetkellä omaisten läheisyys on tärkeää, vaikka potilas ei pystyisi enää kommunikoimaan. Kuoleman kynnyksellä omaisen saapuminen voi virkistää saattohoidossa olevaa. Lähihoitaja Pirjo Tikkanen muistaa vuosien varrelta erityisiä hetkiä.

– Kuolevalle on tärkeää, että joku on läsnä. Kun omaiset ovat ehtineet paikalle, joskus on tapahtunut ihmevirkistyksiä. Sen jälkeen omaisen on ollut helpompi luovuttaa, Tikkanen muistelee.

– Potilas on saattanut olla jo muissa maailmoissa, mutta kun omaiset ovat tulleet, kuoleva onkin virkistynyt. Ollaan päästy jättämään ne hyvästit, kertoo puolestaan Käräjämies.

Omaiset yhtä tärkeitä kuin saatettava

Apulaisosastohoitaja Päivi Määttä korostaa keskustelun tärkeyttä saattohoidon aikana. Hän kannustaa omaisia tulemaan rohkeasti keskustelemaan hoitajien kanssa hoidosta ja siitä, miten osastolla voi olla.

Myös lääkärin on keskusteltava omaisten kanssa tulevasta hoidosta saattohoitopäätöstä tehtäessä. Saattohoidossa ei kuitenkaan hoideta pelkästään saatettavaa.

– Saattohoidossa omaisten hoitaminen on yhtä tärkeää kuin saatettavankin. Kysytään miten he jaksavat ja ollaan läsnä, lähihoitaja Pirjo Tikkanen kertoo.

Kyllä hoitajallakin on tunteet. Joskus se menee tunteisiin.

Päivi Käräjämies

Usein myös kuolevan omainen tarvitsee apua suurten muutosten äärellä. Lähihoitaja Tikkanen on yleensä ensimmäinen, joka saa omaisten palautteen hoitotyöstä.

– Omaisten lähestyminen on hyvin yksilöllistä. Pitää olla oma tuntemus erilaisiin tilanteisiin ja tapaan olla läsnä, Tikkanen toteaa.

Saattohoidon päässä odottava kuolema voi joskus jopa suuri helpotus. Päivi Käräjämies arvioi, että usein se riippuu siitäkin, kuinka omaisten kanssa on kommunikoitu hoitojen aikana.

– Joskus omaisten kanssa ollaan hyvin helpottuneita, kun saattohoito on mennyt mahdollisimman vähin oirein ja läheinen on kokenut hyvän kuoleman, Käräjämies kertoo.

Apulaisosastonhoitaja Päivi Määttä
Apulaisosastonhoitaja Päivi Määtän mukaan terveyskeskussairaala on yleensä se viimeinen hoitopaikka ennen kuolemaa.Kimmo Hiltunen / Yle

Käräjämiehen tärkein neuvo kuolemaan valmistautumiseen on puhuminen.

– Kuolemasta puhuminen ei jouduta kuolemaa. Mitä aiemmin siitä aletaan puhua niin omaisten kuin potilaankin kanssa, sitä paremmin siihen osataan valmistautua, Käräjämies kertoo.

Terveyskeskus viimeisenä makuupaikkana

Sotkamon terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidetaan pääasiassa vanhuksia ja huonokuntoisia potilaita.Terveyskeskussairaala on pieni verrattuna suurempien kaupunkien keskussairaaloihin tai yliopistojen sairaaloihin.

– Terveyskeskussairaala on useimmiten se viimeinen hoito-, tai jatkohoitopaikka keskussairaalan jälkeen. Jos kotona ei hoideta loppuun asti, on saattohoidossa tämä se viimeinen paikka, apulaisosastohoitaja Päivi Määttä kertoo.

Sotkamossa terveyskeskuksen vahvuudeksi koetaan läheisyys. Ihmiset ovat paikallisia ja sitä kautta niin henkilökunta, kuin asiakkaatkin ovat tuttuja jo vuosien takaa.

Tutun kuolema laittaa miettimään

Pitkäaikaisten tuttujen viimeisten hetkien seuraaminen saattaa ottaa koville myös hoitajalle.

– Joskus kun olen saattanut potilaan kuoleman rajan yli, olen mennyt hetkeksi istumaan rannalle ottamaan happea ja miettimään miltä se tuntuu, Käräjämies toteaa.

Tyhjä sairaalasänky.
Saattohoito voi olla raskasta hoitajallekin, varsinkin terveyskeskussairaaloissa, jossa potilaat ovat usein entuudesta tuttuja paikkakuntalaisia. Kimmo Hiltunen / Yle

– Kyllä hoitajallakin on tunteet. Joskus se menee tunteisiin, Päivi Käräjämies kertoo.

Lähihoitaja Pirjo Tikkanen korostaa kuinka tärkeää on erottaa oma työ ja henkilökohtainen elämä.

– Siinä täytyy ottaa se hoitajan näkökulma käyttöön, ettei anna vetää itseään liian syvälle sinne tunteisiin. Minun roolini olla siinä omaisten ja saatettavan rinnalla ja siihen on itsensä asennoitava, Tikkanen totea.

Joskus sen pystyy vaistoamaan. Kuoleman merkit ovat yleensä aika selvät.

Päivi Käräjämies

Tikkanen korostaa työympäristön apua jaksamisessa. Samaa mieltä on apulaisosastonhoitaja Päivi Määttä. Sotkamossa apukeinoja on monia.

– Työhyvinvointi ja yhteiset koulutukset kuuluvat jokaiselle työpaikalle. Varsinkin saattohoitoon erikoistuneet tuovat paikalle uutta tietoa koulutuksistaan, Määttä kertoo.

Työpaikalla on hyvin tärkeää nostaa esiin myös omia tunteitaan hoitajien kesken.

– On tärkeää avata oma suu ja purkaa tuntemuksia, Pirjo Tikkanen korostaa.

"Tärkeintä on kulkea vierellä"

Terveyskeskuslääkäri Risto Huuskon mukaan viimeiset hetket alkavat tiettyjen oireiden ilmaantuessa.

– Kivut, hengenahdistus ja tajunnantason lasku ovat yleensä ne merkit, terveyskeskuslääkäri Risto Huusko kertoo.

Oireet on helppo tunnistaa, mutta kuolemaa on silti vaikea ennustaa. Huuskon mukaan kuolemaa ennakoivien oireiden ilmaannuttua ennuste voidaan tehdä viikkojen tai kuukausien päähän. Tarkkaa ennustetta on hyvin vaikea antaa.

– Kokonaisuutena saattohoito kestää yleensä joitakin viikkoja, Huusko toteaa.

Hoitaja petaa petiä.
Saattohoito päättyy kuoleman toteamiseen. Sitten onkin aika sijata vuode seuraavaa potilasta varten. Kimmo Hiltunen / Yle

Edes potilaan lähellä työskentelevät eivät usko pystyvänsä ennustamaan kuoleman saapumista.

– Joskus sen pystyy vaistoamaan. Kuoleman merkit ovat yleensä aika selvät, mutta joskus se voi tulla yllätyksenä. Potilas saattaa löytyä kuolleena, vaikkei sitä ihan vielä odotettukaan, Päivi Käräjämies kertoo.

Saattohoito päättyy siihen, että lääkäri toteaa kuoleman sekä kuolinsyyn. Hoitajien elämä kuitenkin jatkuu ja pian saattohoitohuoneessa onkin jo seuraava asukas.

– Tärkeintä on kulkea vierellä, Päivi Käräjämies kertoo.

Lue lisää:

Erikoislääkäri: "Tänä päivänä kaikkea potilaiden kuolettamista ei voida kutsua hyväksi saattohoidoksi"

Ortodoksit hylkäsivät papin avioeron takia – vaihtoi kirkkoa ja ryhtyi auttamaan kuolevia