Viranomaiset yllättyivät: Jo yli 40 ihmistä hakenut apua ääriliikkeestä eroamiseen – "Olemme estäneet väkivallantekoja"

Turun tapahtumat herättivät ihmisten huolen väkivaltaisesta radikalisoitumisesta. Ennaltaehkäisevään työhön käytetään Suomessa kansainvälisesti vertailtuna vähän rahaa.

radikalisoituminen
rikottu lasi, taustalla hupparihahmo
Yle

Turun parin viikon takainen puukotusisku on lisännyt ihmisten huolta väkivaltaisesta radikalisoitumisesta. Radinet-hankkeen projektipäällikkö Jani Kaisto kertoo, että kiinnostus heidän työtään kohtaan on kasvanut viime päivinä merkittävästi.

– On tullut esimerkiksi yhteydenottoja nuorisotyöntekijöiltä ja vastaanottokeskuksista siitä, että pitääkö jostain nuoresta olla huolissaan, Kaisto kertoo.

Väkivaltainen radikalisoituminen määritellään Kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelmassa (siirryt toiseen palveluun) prosessiksi, "jonka myötä yksilöt päätyvät käyttämään väkivaltaa tai uhkaamaan sillä, kannustamaan siihen tai oikeuttamaan se aatemaailmalla perustellen".

Tarve tuelle uskonnollisesta tai poliittisesta ääriliikkeistä irrottautumiseen yllätti viranomaiset jo ennen Turun tapahtumia.

– Meidän odotushan oli täällä sisäministeriössä, että jos vuonna 2016 on viisi asiakasta, niin se on paljon, sanoo kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriön poliisiosastolta.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Itsenäisenä ohjelmanaan Radinet on toiminut viime vuoden alusta lähtien. Sitä koordinoi Vuolle Setlementti ja rahoittaa STEA eli entinen Raha-automaattiyhdistys.

Kesäkuuhun mennessä ohjelma auttoi 37 ihmistä, nyt luku on noussut jo yli 40:n. Radinetiin asiakkaat ovat olleet kiinnostuneita etenkin äärioikeistolaisesta tai ääri-islamistisesta ajattelusta ja liikkeistä.

Radikalisoitumisepäilyissä keskityttävä konkretiaan

Valtaosa asiakkaista on suomalaisia. Esimerkiksi turvapaikanhakijoita on ollut kolme.

Kaisto ei suostu kertomaan tarkempia tietoja yksittäisistä asiakkaista, sillä työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus. Esimerkiksi sitä, oliko Radinetissa tietoa Turun puukotuksien epäillystä tekijästä, Kaisto ei kommentoi.

Radinetin työntekijöiden vaitiolovelvollisuuden rikkovat vain tapaukset, joista on lastensuojelulain tai rikoslain mukaan ilmoitusvelvollisuus sosiaalityöntekijöille tai poliisille. Näitä ovat esimerkiksi henkeen ja terveyteen kohdistuvat törkeät rikokset. Radinetin työtekijöiden tietoon ei ole tullut tällaisia rikoksia.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Turun tapauksesta Kaisto suostuu sanomaan sen verran, että mikäli Radinetiin olisi tullut julkisuuteen kerrottuja vihjeitä yksittäisen ihmisen mahdollisesta radikalisoitumisesta, hän olisi opastanut havainnoimaan tätä mahdollisimman tarkasti ja konkreettisesti.

– Millaisissa yksittäisissä asioissa mahdollinen radikalisoituminen näkyy: onko joitain muutoksia ajattelussa ja toiminnassa sekä millaisen kokonaisarvion havaintojen pohjalta tekee, Kaisto luettelee.

Havainnoista hän rohkaisee ilmoittamaan eteenpäin.

Kaiston mukaan myös viranomaisten on helpompi tarttua konkreettisiin asioihin. Turun pääepäillystä poliisille tehty vihje ei johtanut toimenpiteisiin, sillä siihen ei suojelupoliisin mukaan liittynyt "tietoa konkreettisesta isku-uhasta".

Rajallisilla resursseilla saatu paljon aikaan

Radinetin toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta ensimmäinen yhteydenotto saattaa tulla vastoin ihmisen omaa tahtoa.

– Meille on tullut asiakkaita viranomaisten ohjaamina, mutta myös ihmiset ovat ottaneet itse yhteyttä. Mehän ei aina tiedetä, ovatko nämä meidän asiakkaat esimerkiksi suojelupoliisin seurannassa, Kaisto sanoo.

Tälle palvelulle on niin paljon kysyntää.

Tarja Mankkinen, kehittämispäällikkö

Ohjelman resurssit ovat tällä hetkellä pienet. Sillä on kaksi työntekijää, ja kolme järjestöyhteistyökumppania. Pian julkaistavassa seurantaraportissa todetaan Radinetin osalta, että "palvelutarpeeseen nähden henkilöstöresursseja tarvittaisiin enemmän".

– Tälle palvelulle on niin paljon kysyntää, että me tarvitsemme yksinkertaisesti enemmän työntekijöitä. Kaksi ihmistä ei vain riitä, sanoo sisäministeriön Tarja Mankkinen.

Mankkinen kuitenkin korostaa, että olemassa olevilla resursseilla Radinet on tehnyt hyvää työtä ja saanut paljon aikaan.

Radinet toimii kahdella paikkakunnalla, Helsingissä ja Oulussa, mutta työntekijät matkustavat sinne missä asiakkaat ovat tai palvelevat heitä etänä.

Suomessa käytetään vain vähän rahaa radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn

Suomessa ei ole toistaiseksi omaa budjettia väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn. Eri toimijat kohdentavat rahaa ennaltaehkäisevään työhön omista määrärahoistaan. Näitä toimijoita ovat muun muassa poliisi, kunnat, opetus- ja kulttuuriministeriö, ja sosiaali- ja terveydeysministeriö.

Lisäksi hallitus osoitti syyskuun 2016 asema-aukion tapahtumien jälkeen poliisille rahoitusta Ankkuri- ja nettipoliisitoimintaan sekä vihapuheen torjuntaan. Syksyn budjettiriihessä hallitus kohdensi radikalisoitumisen ehkäisyyn vankiloissa noin 400 000 euroa.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyä koordinoiva sisäministeriö ei ole kerännyt tietoa siitä, paljonko Suomessa käytetään vuosittain rahaa radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn.

– Kansainvälisesti vertailtuna olisi todella hyvä, että Suomi voisi taloudellisesti satsata ennaltaehkäisyyn enemmän. Toisaalta ymmärrän senkin, että meillä on ollut kaikki viranomaiset todella tiukoilla rahallisesti, sanoo Mankkinen.

Kaiston mukaan sisäministeriön koordinoima väkivaltaisen radikalisoitumisen työ on johtanut siihen, että turvallisuus- ja riskinäkökulma on painottunut. Kaiston mielestä etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta tarvitsisi lisää välineitä radikalisoitumisen tunnistamiseen ja ehkäisyyn.

"Väkivallanteko on valinta, ja ihmisiä voidaan auttaa tekemään toisenlaisia valintoja"

Radinet on saanut rahoitusta STEAlta kolmeksi vuodeksi. Tänä vuonna hankkeen budjetti on 146 000 euroa. Raha on puolet siitä, mitä alun perin haettiin, mutta sillä voidaan aloittaa tänä vuonna mentoritoiminta.

Tähän asti Radinet-ohjelmassa on ollut mukana yksittäisiä kokemusasiantuntijoita. Syksyllä parisenkymmentä ihmistä osallistuu koulutukseen, jossa esimerkiksi kokemusasiantuntijat, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetusmaailman ammattilaiset jakavat kokemuksiaan mentorikoulutuksessa radikalisoitumisen kanssa työskentelystä.

Me tarvitsemme myös muita kuin rikosoikeudellisia keinoja.

Tarja Mankkinen, kehittämispäällikkö

Viime vuonna julkaistussa Kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ektremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelmassa on kirjattu Radinet-toiminnan kohdalle, että "vain rikosoikeudellisin keinoin puuttuminen väkivaltaongelmaan ei ole riittävää vähentämään väkivaltaisten ääriliikkeiden tai rikollisryhmien jäsenistä johtuvaa väkivallan uhkaa muille ihmisille ja yhteiskunnalle".

Sekä sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen että Radinet-ohjelman projektipäällikkö Jani Kaisto uskovat, että lakien ja rikosoikeudellisten rangaistuksien rinnalle tarvitaan väkivaltaista radikalisoitumista ehkäisevää toimintaa.

– On aika selvää, että me olemme pystyneet toiminnallamme ennaltaehkäisemään ja estämään väkivallantekoja. Väkivallanteko on valinta, ja ihmisiä voidaan auttaa tekemään toisenlaisia valintoja, sanoo Kaisto.

Lue myös:

Entinen uusnatsi taistelee rasismia vastaan – "Viha on äärimmäisen kuormittava tunne"

Yle Puhe: Mahadura&Özberkan: Suoraa puhetta radikalisoitumisesta