Paha, pahempi, äitipuoli – Uusperheen bonusäiti voi musertua vaatimusten alle

"Et sä mua määrää, sä et oo mun äiti!" Kun uusperheen arki tökkii, syntipukki on usein äitipuoli.

uusperheet
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Uusperheiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Kun kaksi eronnutta lyö hynttyyt yhteen syntyy paitsi uusi parisuhde, usein myös äitipuoli ja isäpuoli. Tässä jutussa keskitytään äitipuoliin.

Toisessa uusperheessään elävä Taru Meritie on joutunut äitipuolena kohtaamaan rajusti oman rajallisuuteensa.

– Äitipuolet ovat usein kohtuuttoman taakan alla. Biologinen äitiys mielletään hyväksi ja pyyteettömäksi. Myös äitipuolen pitäisi olla sitä heti uusille lapsilleen. Samalla paha äitipuoli -myytti leimaa hänet itsekkääksi naiseksi.

Uusperheestä saattaa tulla varsinainen huvikumpu!

Taru Meritie, äiti ja moninkertainen äitipuoli

Meritie on tai on ollut äitipuoli peräti yhdeksälle lapselle, biologisia lapsilla hänellä on kaksi. Omat ja muiden äitipuolten kokemukset saivat hänet kiinnostumaan uusperheitä koskevista tutkimuksista ja kokoamaan ne toistaiseksi julkaisemattomaksi teokseksi.

Teos keskittyy niihin uusperheisiin, joissa miehen lapset eivät asu pysyvästi, mutta vierailevat säännöllisesti.

– Lähes poikkeuksetta äitipuoli yrittää ensin olla täydellinen ja etsiä hyväksynnän kautta yhteyttä lapsiin. Samalla isä saattaa kokea syyllisyyttä erosta ja hyvitellä lapsia. Uusperheestä saattaa tulla varsinainen huvikumpu!

Kuka määrää uusperheessä?

Kun arki vääjäämättä hiipii mukaan kuvioihin, alkavat myös vaikeudet. Lapsille pitää asettaa sääntöjä ja rajoja. Lähivanhemman määräysvalta lapsiin on itsestäänselvää, mutta etä- ja bonuslasten suhteen tilanne on monimutkaisempi.

– Kun lapset ja biologinen äiti on totutettu siihen, että heidän pyyntöihinsä vastataan aina, on ymmärrettävää, että he reagoivat kun ensimmäinen "ei" sanotaan, Taru Meritie kuvailee.

Yritin olla täydellinen äitipuoli. Tein kaikkeni, ja silti joku saattoi sanoa jotain ikävää.

Taru Meritie, äiti ja moninkertainen äitipuoli

Ristiriita avaa biologiselle äidille vaikuttamismahdollisuuden uusperheen elämään. Jos isä ei aseta biologiselle äidille rajoja ja puolusta uusperhettä, voi tilanne muuttua äitipuolelle kestämättömäksi.

– Äitipuoli saattaa kokea turvattomuutta. Hän ei ehkä pidä siitä, että biologinen äiti soittelee lapsille tai että hän lapsia tuodessaan tulee uusperheen kotiin.

Äitipuoli ei aina itsekään ymmärrä, miksi suuttuu pieniltä tuntuvista asioista. Riitoja ja lastensa menettämistä pelkäävä mies mukailee helposti lasten biologisen äidin tahtoa. Samalla hänen on vaikea ymmärtää äitipuolen reaktioita. Taru Meritie on omien kokemustensa myötä oivaltanut, mistä kenkä puristaa:

– Voimakas reagointi johtuu siitä, että joku vieras ihminen tulee määrittelemään, miten sinun pitäisi elää elämääsi.

Äitipuoli nielee kiukkunsa -kunnes räjähtää

Äitipuoli herättää jo sanana kielteisiä ajatuksia. Biologista äitiä pidetään hyvänä, huolehtivana ja aina lapsen parasta aina ajattelevana. Äitipuoli sen sijaan nähdään helposti itsekkäänä ja pahana perheenrikkojanakin.

Saduissa äideissä oleva pahuus on ikään kuin ulkoistettu äitipuoliin. Uusperheen äidit taistelevat siis arkikiistojen lisäksi paha äitipuoli -myyttiä vastaan.

Tunteita niellään ja niellään tosi pitkään.

Taru Meritie, äiti ja moninkertainen äitipuoli

Odotukset onnistumisesta ovat kovat sekä omassa päässä että ulkopuolisten silmissä. Äitipuoli suorittaa elämää bonuslasten kanssa ja usein myös biologisen äidin loukkauksia niellen.

– Äitipuoli yrittää taistella sitä vastaan, ettei kukaan pääsisi syyttämään itsekkyydestä tai huonoudesta. Tunteita niellään tosi pitkään. Jossain kohtaa ei vaan enää jaksa ja silloin yksi pieni sana lapselta tai mieheltä voi räjäyttää kaiken.

Suhteettoman suurelta vaikuttava suuttuminen ja vihan näyttäminen puolestaan vahvistavat paha äitipuoli -myytin todeksi. Huono kierre on valmis.

Uusperhe tarvitsee omat rajansa

Jotta uusperheen ihmissuhteet eivät menisi lopulliseen umpisolmuun, on vaikeistakin tunteista tärkeä puhua. Perheenjäsenten roolit kannattaa määritellä ja sopia yhdessä, mikä on uusperheen tapa toimia erilaisissa vaikeissakin tilanteissa.

Syvimmät yhteydet bonuslapsiin olen kokenut, kun olen purskahtanut itkuun.

Taru Meritie, äiti ja moninkertainen äitipuoli

Uusperheen aikuisten on vedettävä yhtä köyttä ulkomaailmasta tulevia vaatimuksia ja arvostelua vastaan.

– Meidän perhe on meidän perhe. Me päätämme, miten me elämme elämäämme.

Taru Meritie suosittelee lämpimästi äitipuolia hakemaan vertaistukea vaikka nettiyhteisöistä.

– Kun vaikeat tunteet sanoo ääneen eikä niitä yritä kätkeä, silloin ne eivät pääse ohjaamaan käyttäytymistä.

Äitipuolikin saa epäonnistua

Äitipuolet vaativat ehkä eniten itse itseltään. Onnistumisen paine on valtava. Kukaan ei kuitenkaan ole täydellinen.

Taru Meritie on oppinut kantapään kautta armollisuutta itseään kohtaan:

– Yritin olla täydellinen äitipuoli. Tein kaikkeni, ja silti joku saattoi sanoa jotain ikävää. Tuli tunne, että kyllä on kiittämätöntä porukkaa!

Oman jaksamisen rajojen tajuaminen ja virheiden tunnustaminen voivat avata aidon yhteyden perheenjäsenten välille.

– Syvimmät yhteydet bonuslapsiin olen kokenut, kun olen purskahtanut itkuun ja sanonut, että "mä en osaa, anteeksi, olen tehnyt virheitä". Kauniit hetket syntyvät, kun et yritäkään olla täydellinen.

– Miten hieno lahja on näyttää omille ja bonuslapsille, ettei elämässä aina tarvitse osata. Silti voidaan rakastaa ja välittää toisistamme. Keskeneräisyys on inhimillistä!