Patsaskiistat levisivät Charlottesvillestä Australiaan ja Britanniaan: Miten käy kapteeni Cookin ja lordi Nelsonin?

Myös Australiassa ja Britanniassa on herännyt keskustelu siitä, pitäisikö keskeisiltä paikoilta poistaa patsaat, jotka osalle kansasta symboloivat sortoa.

patsaat
Nelsonin patsas kohoaa kuvan keskellä. Aukion ympärillä on kerrostaloja ja aukiolla ihmisiä.
Orjuutta puolustaneen lordi Horatio Nelsonin patsas hallitsee näkymää Lontoon Trafalgar Squarella.Andy Rain / EPA

Yhdysvaltain etelävaltioiden sotasankareiden patsaista noussut kiistely on herättänyt keskustelua historiallisista patsaista myös Britanniassa ja Australiassa.

Charlottesvillessä väkivaltaiseksi riistäyneiden äärioikeiston mielenosoitusten taustalla oli kiista etelävaltioiden joukkoja sisällissodassa johtaneen kenraali Robert E. Leen patsaasta. Valkoista ylivaltaa kannattavat mielenosoittajat protestoivat sitä, että kaupunki aikoi poistaa patsaan.

Protesti kuitenkin kääntyi itseään vastaan. Charlottesvillen väkivaltaisuuksien jälkeen kaupungit ja osavaltiot eri puolilla Yhdysvaltoja (siirryt toiseen palveluun) ovat poistaneet tai luvanneet poistaa etelävaltioiden muistomerkkejä, joiden monet katsovat edustavan orjuutta ja sortoa.

The New York Times -lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) tällaisia monumentteja on Yhdysvalloissa satoja.

Nyt Australiassa on herännyt keskustelu alueen löytäjäksi nimetyn kapteeni James Cookin patsaasta ja Lontoossa on kiistelty orjuutta kannattaneesta amiraali Horatio Nelsonista.

"Odotimmeko vain valkoisten löytävän meidät"

Australiassa uutiskanava ABC toimittaja Stan Grant on ollut etunenässä virittelemässä keskustelua kapteeni Cookin patsaasta, joka sijaitsee Sydneyn Hyde Parkissa.

Grant arvostelee sitä, että patsaan laatassa lukee Cookin löytäneen alueen vuonna 1770. Hänen mukaansa tämä on vahingollinen myytti, joka edustaa uskoa alkuperäiskansoja kaikkialla tuhonneen valkoisen kristikunnan ylivertaisuuteen.

Grant kummastelee sitä, että pelkkä ajatus siitä, ettei Cook olisikaan löytänyt Australiaa on kiistanalainen.

– Jotkut ihmiset ovat yllättyneet ajatuksesta, että täällä oli ihmisiä yli 60 000 vuotta ennen kuin eurooppalaiset laskivat ankkurinsa, Grant sanoo. (siirryt toiseen palveluun)

– Mitä me teimme kaiken sen ajan, odotimmeko vain, että valkoiset ihmiset löytävät meidät, kysyy Grant, joka kuuluu Australian alkuperäisväestöön.

Grant ei itse kannata patsaan poistamista, vain sen tekstin muuttamista. Osa kommentoijista on samoilla linjoilla, osa poistaisi koko patsaan ja osa vastustaa siihen kajoamista.

– Kapteeni Cookin patsaan täytyy pysyä paikallaan, mutta tekstinä voisi olla "Nykyaikaisen Australian perustaja", tviittaa Everald Compton.

Bruce Taggart ehdottaa tekstiksi "Suuri 1700-luvun merenkulkija, joka purjehti Euroopasta Australiaan ja Uuteen-Seelantiin ja takaisin.

– Hieno patsas. Sen tulee pysyä paikallaan eikä tekstiä pidä muuttaa, sanoo puolestaan itseään konservatiiviseksi ateistiksi luonnehtiva bloggari Matt Hayden.

Jim Pembroke ehdottaa, että Cookin patsas jää, mutta sen taakse pystytetään Cookia olalle taputtavan aboriginaalinaisen patsas. "Öh..Anteeksi".

Sydneyn ylipormestari Clover Moore ei sulje pois Cookin patsaan poistamista, vaan sanoo, että asiasta voidaan keskustella.

Patsaskiista ei ole yksittäistapaus, vaan Australiassa on käyty aiemminkin keskustelua muun muassa paikannimistä, joissa esiintyy alkuperäisväestöä sortaneita menneisyyden johtajia.

Entäpä Trafalgar Squaren Horatio Nelson?

Britanniassa on puolestaan puhejnnut kiista siitä, pitäisikö lordi Nelsonin patsas poistaa Lontoon Trafalgarin aukiolta. Nelsonia kunnioitetaan Britanniassa etenkin siksi, että hänen johdollaan brittilaivasto voitti ranskalais-espanjalaisen laivaston Trafalgarin taistelussa vuonna 1805.

Toimittaja Afua Hirsch kuitenkin muistuttaa The Guardian -lehdessä, (siirryt toiseen palveluun) että Nelson puolusti orjuutta samaan aikaan, kun monet hänen lähipiirissään tuomitsivat sen. Nelson oli valkoisen ylivallan kannattaja, Hirsch sanoo.

Hän toteaa, että Britanniassa on muitakin vastaavia patsaita, kuten imperialisti Cecil Rhodesin patsas Oxfordin yliopistossa.

Britannia on syyllistynyt lukemattomat kerrat kulttuuriseen terrorismiin – hajottanut patsaita ja palatseja ja tuhonnut muiden suurten sivilisaatioiden historiallista muistia imperialistisena aikakautena. Sen väitetty suuruus meidän täytyisi nyt ironista kyllä säilyttää koskemattomana, hän kirjoittaa.

Twitterissä Hirschin ehdotusta on vastustettu paikoin kiivaastikin.

– Nelson on yksi suurimmista koskaan eläneistä briteistä, isänmaanystävä ja suuri kansakunnan palvelija, tviittaa Brit Politics -sivusto.

– Anteeksi vain Afua Hirsch, mutta Nelsonin patsas on todistus siitä, miten Britannia löi hyökkääjän kuten vuosina 1914–18 ja 1939–45, sanoo Malcolm Tucker.

– Joudut odottamaan pitkään. Haluan nähdä enemmän Nelsonin, Wellingtonin ja Rhodesin patsaita. Enemmän muistomerkkejä. Ne määrittelevät sen, mitä olemme, tviittaa Neil Degville.

Hirschin kirjoitukselle löytyy ymmärrystäkin.

– Luin juuri artikkelisi. Kiinnostavaa, mutta järkyttävää. Huolimatta näkökohdistasi Nelson antoi tälle maalle sen kunniakkaimman hetken, sanoo Tom Brown.

– Tietenkin Afua Hirsch tietää, ettei kukaan poista Nelsonin patsasta. Hän vain pyytää, että muistoissa itsestämme olisi vähemmän loistetta ja enemmän realismia, toteaa Dame Canuckuk.

Lue myös:

Mielenosoittajat kaatoivat etelävaltioiden sotilaan patsaan Pohjois-Carolinassa

Yksi kuollut USA:n Charlottesvillen väkivaltaisuuksissa