Tiedustelulakien säätämiskiire puhuttaa Turun iskun jälkeen – Näin kansalaisten viestintää valvotaan Saksassa, Ranskassa ja Ruotsissa

Viranomaisten mukaan tiedustelun avulla on torjuttu terrori-iskuja, mutta kaikkia iskuja ei ole onnistuttu estämään ennakkovinkkeistä huolimatta.

terrorismi
Serveri.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Turun terrori-isku on kiihdyttänyt Suomessa vaatimuksia hyväksyä kiireellisenä uudet tiedustelulait. Ne lisäisivät viranomaisten oikeutta valvoa ihmisten tietoliikennettä, mutta kaventaisivat samalla yksityisyyden suojaa.

Keväällä julkistetun esityksen mukaan suojelupoliisi saisi tiedusteluvaltuuksia Suomessa ja ulkomailla. Valtuuksia halutaan antaa nimenomaan tietoverkkotiedusteluun. Siihen tarvittaisiin aina tuomioistuimen lupa.

Kaikkien kansalaisten massavalvonta ei olisi mahdollista, vaan tiedustelu pitäisi aina rajata. Suojelupoliisi voisi aloittaa tiedustelun vain, mikäli Suomen kansallinen turvallisuus on uhattuna.

Sisäministeri Paula Risikko aikoo viedä lait eduskuntaan syksyllä. Hän ilmoitti jo ennen Turun iskua, että ehdottaa lakien säätämistä nopeutetusti. Koska tiedustelulait kajoaisivat perustuslain turvaamaan luottamuksellisten viestien salaisuuteen, myös perustuslakia pitäisi muuttaa.

Jos muutos halutaan tehdä yhden vaalikauden aikana, se vaatii 5/6:n enemmistön.

"20 vuotta muita jäljessä"

Puolueet ovat jo ennen Turun iskua olleet yhtä mieltä siitä, että uusille tiedustelulaeille on tarvetta. Erimielisyyttä on sen sijaan ollut siitä, pitääkö lait säätää kiireellisessä aikataulussa.

Esimerkiksi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on sanonut pelkäävänsä, että kiirehtimisellä luotaisiin ennakkotapaus perusoikeuksien ja perustuslain muuttamisesta nopeutetusti yhdellä vaalikaudella.

Risikko on puolestaan perustellut kiirettä sillä, että Suomi on muita maita 20 vuotta jäljessä ja siksi riippuvainen siitä, antavatko muut maat meille tietoa.

Millainen on tilanne keskeisissä EU-kumppaneissamme? Siitä kertovat Ylen toimittajat Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa.

Ranskassa ei tarvita oikeuden lupaa

Pelastushenkilökuntaa Iskualueella Nizzassa.
Poliiseja, palokuntaa ja pelastustyöntekijöitä Nizzan rantabulevardilla heinäkuussa 2016 tehdyn iskun jälkeen.Valery Hache / AFP

Anna-Stiina Heikkilä kertoo, että Ranskan viranomaisilla on laajat valtuudet kaikenlaisen viestinnän valvonnassa.

Pari vuotta sitten säädetty uusi tiedustelulaki antoi viranomaisille luvan urkkia terrorismitutkintaan liittyvien ihmisten verkko- ja puhelinviestintää ilman oikeuden päätöstä. Lisäksi teleyhtiöt voidaan muun muassa velvoittaa keräämään internetin käyttäjien henkilökohtaista dataa valvontalaitteiden avulla.

Laki säädettiin vuoden 2015 tammikuussa Charlie Hebdo -lehden toimitukseen tehdyn terrori-iskun jälkimainingeissa.

Se herätti tuolloin laajaa arvostelua: muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitea ja useat kansalaisjärjestöt totesivat lain antavan viranomaisille kohtuuttoman laajat valvontavaltuudet ja mahdollistavan yksityisen viestinnän tarkkailun hyvin epämääräisin perustein.

Hätätilalaki lisää viranomaisten valtuuksia

Tiedustelulain lisäksi Ranskassa on yhä voimassa kansallinen hätätila. Kuusi kertaa pidennetty hätätilalaki antaa viranomaisille suuret valtuudet tehdä kotietsintöjä sekä ladata tietoja puhelimista ja tietokoneelta, ilman oikeuden päätöstä.

Ranskan sisäministeriön mukaan kuluvana vuonna on estetty jo yhdeksän terrori-iskua. Sisäministeri Gérard Collomb ei ole kuitenkaan täsmentänyt, mikä on ollut tiedustelu- tai hätätilalain merkitys iskujen estämisessä.

Saksan tiedustelupalvelun (BfV) toimisto Kölnissä.
Saksan tiedustelupalvelun (BfV) toimisto Kölnissä.Oliver Berg / EPA

Saksassa Hitlerin ja Stasin muisto lisää epäluuloja

Anna Saraste kertoo, että Saksassa tiedustelua harjoittaa kaksi tiedustelupalvelua: maan sisäinen tiedustelupalvelu Bundesverfassungschutz (BfV), ja ulkoinen tiedusteluviranomainen Bundesnachrichtendienst, eli BND.

Tiedustelu takkuilee erityisesti osavaltioiden omien tiedusteluviranomaisten ja liittovaltiotason viranomaisten välillä. Tilannetta on pyritty korjaamaan yhteisellä terrorismin torjuntayksiköllä GTAZ:lla.

Se keskittyy yksinomaan islamistisesti motivoituneeseen terrorismiin ja koordinoi kansallista ja kansainvälistä terrorismin torjuntaa Saksan maaperällä.

Keskitetty tiedonkeruu on kohdannut paljon vastustusta yli puoluerajojen. Saksalaista kulttuuria leimaa epäluulo keskitettyä tiedustelua ja tiedonkeruuta kohtaan, mikä johtuu niin itäsaksalaisen Stasi-turvallisuuspoliisin kuin Adolf Hitlerin aikaisista valvontamekanismeista.

Viestinnän massavalvonta arkipäivää

Viime vuoden lokakuussa BND:n valtuuksia laajennettiin koskemaan kaikkea ulkomaille suuntautuvaa internetin tietoliikennettä.

BND:lle tärkein fyysinen valvontakanava on Frankfurtissa sijaitseva tietoliikenteen solmukohta, jonka kautta kulkee iso osa maailman tietoliikenteestä.

Kriitikoiden mukaan BND:n valtuuksia lisännyt laki tarkoitti siirtymistä massavalvonnan aikakauteen, sillä valvonnassa tietoliikennettä on vaikea eritellä sisäiseen ja ulkoiseen liikenteeseen.

Ulkomaan tiedustelupalvelu BND:n maine oli sitä paitsi ennen lokakuun lakimuutosta pari vuotta pohjalukemissa. Edward Snowdenin NSA-tietovuoto paljasti, että BND ylitti toiminnassaan useita eettisiä rajoja ja rikkoi muun muassa saksalaisten perus- ja ihmisoikeuksia.

Berliinin joulutorille iskenyt mies oli ollut tarkkailussa

Saksan viranomaiset väittävät estäneensä useita terrori-iskuja tiedustelutiedon avulla. Esimerkiksi vuonna 2007 he onnistuivat estämään niin kutsutun Sauerland-ryhmän (siirryt toiseen palveluun) iskut. Ryhmä suunnitteli iskuja erityisesti amerikkalaisiin kohteisiin Saksassa.

Joulukuussa 2016 terrori-iskun berliiniläiselle joulutorille tehnyt mies oli tosin viranomaisille ennestään tuttu: Anis Amri oli ollut useaan kertaan kuultavana ja Düsseldorfin rikospoliisi piti todennäköisenä, että hän syyllistyisi terroritekoon. Marokon tiedusteluviranomaiset olivat myös toistuvasti varoittaneet Saksan tiedustelupalveluja Amrista.

Joulukuun iskun jälkeen Saksassa on uudestaan keskusteltu siitä, pitäisikö tiedonkeruuta terrorismin torjumiseksi keskittää vielä enemmän GTAZ:lle.

Ruotsissa rajat ylittäviä viestejä kuunneltu 8 vuotta

Kukkia kiinnitetään aitaan.
Tukholmalaiset toivat kukkia huhtikuisen terrori-iskun uhrien muistoksi Drottninggatanille.Anders Wiklund / EPA

Hannele Muilu kertoo, että Ruotsi sai vuonna 2009 oikeuden salakuunnella rajat ylittävää verkkoliikennettä. Tätä signaalitiedustelua tekee puolustusministeriön alainen FRA, Försvarets radioanstalt.

Tarkoituksena on terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen. FRA saa vakoilla muun muassa sähköposteja, internetiä ja puheluita. Edellytys on, että ainakin viestin lähettäjä tai vastaanottaja on ulkomailla. Maan sisäisen viestiliikenteen seuraaminen kuuluu poliisille ja siihen vaaditaan rikosepäily.

Toimeksiannon salakuunteluun voi antaa puolustusvoimat, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, hallitus tai valtioneuvoston kanslia. Lisäksi tarvitaan tiedustelun erityistuomioistuimen lupa.

Viestiliikenteen vakoilu herätti etukäteen suurta vastustusta. Kansalaiset olivat huolissaan yksityisyyden suojasta. Kritiikki on kuitenkin vaiennut sitä mukaa, kun huoli terroriteoista on kasvanut.

Sotilastiedustelua tekee tiedustelu- ja turvallisuuspalvelu MUST. Ruotsilla on myös salaisia agentteja ulkomailla.

Säpo: Terroritekoja estetty signaalitiedustelulla

Vakoilutiedon konkreettisia hyötyjä on vaikea saada selville. Talvella 2015 Ruotsin suojelupoliisi kertoi, että signaalitiedustelun avulla oli torjuttu vuoden mittaan kaksi terroritekoa.

FRA:n edustaja Fredrik Wallin sanoo, että signaalitiedustelulla oli suuri merkitys kevään cloud hopper -kyberiskun selvittämisessä.

Tukholman terrori-isku huhtikuussa synnytti keskustelua terroristilakien toimivuudesta sekä kielteisen turvapaikan saaneiden henkilöiden palautuksista. Tiedustelussa ei ole nähty puutteita.

Ruotsin suojelupoliisille oli tullut vihje tekijästä, mutta tieto ei ollut tarpeeksi raskauttavaa saadakseen aikaan varotoimia.

Suojelupoliisi kertoi kesäkuun tiedotteessaan saavansa 6 000 terrorismiin liittyvää tietoa kuukaudessa. Määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina.

Säpon mukaan joka toinen päivä tulee tietoa, että jollain on väkivaltaisia aikeita Ruotsia vastaan.

Lue myös:

Analyysi: Turun iskun varjolla ajetaan nyt politiikkaa, jonka vaikutuksista terrorismin estämiseen ei ole takeita

Olisiko tiedustelulaki estänyt Turun iskun? Tuskin, sanovat lakiasiantuntijat

Paine tiedustelulakien hyväksymiselle poikkeusmenettelyllä kasvaa – oppositiosta uutta vastakaikua

Tuhoisimmat terrori-iskut Euroopassa ja muualla maailmalla