Verhot ovat nykykoulun luokkien seinät – "Voihan se joskus vähän kakofoniaakin olla"

Koululaiset eivät enää pänttää oppia päähänsä pulpeteissa istuen. Suosituin opetuspaikka voi olla vaikkapa ruokasaliin johtava portaikko. Aamu voidaan aloittaa kotipesässä, jonne myös palataan päivän päättyessä.

opetustilat
Opiskelua Oulun Talvikankaan koulun avoimessa opetusympäristössä.
Oulun Kastellin yhtenäiskoulussa on luokkien lisäksi avoimia opiskelutiloja.Paulus Markkula / Yle

OuluOpetuskulttuurin muutos jyrää vanhoja suomalaisia kouluperinteitä. Opettajakeskeisestä opetuksesta on pyritty eroon jo pitkään. Nyt halutaan romuttaa ajatuksena myös perinteiset koululuokat.

Vuonna 2016 valmistunut Talvikankaan koulu Oulussa edustaa avointa oppimisympäristöä, jossa perinteisiä seinillä eroteltuja luokkatiloja on vain muutama. Osittain tiloja voi rajata myös siirrettävillä, kiinteillä seinillä.

Talvikankaan koulu Oulussa 23.8.2017.
Oulun Talvikankaan koulussa on vain muutama perinteinen luokkatila.Paulus Markkula / Yle

Suurin osa opetuksesta tapahtuu joko avoimissa yhteistiloissa, oppitorilla tai verhoilla rajatuissa oppimistiloissa, kotipesissä. Kotipesän tärkein tehtävä on olla aamun yhteisenä kokoontumispisteenä ja päivän lopetuspisteenä. Muuna aikana oppilaat seuraavat opettajaa eri tiloihin tai hakeutuvat itsenäiseen työhön itse valitsemiinsa paikkoihin.

Verhot syrjään ja yhteistä opetusta

Ulkopuolisen silmiin uudenlainen koulutila vaikuttaa haasteelliselta. Miten esimerkiksi pelkillä verhoilla toisistaan erotetuissa tiloissa voidaan opettaa asioita häiritsemättä vieressä olevia toista oppiainetta opiskelevia?

Ratkaisu on suunnittelu ja ennakointi, sanoo Talvikankaan koulun rehtori Markku Veteläinen, joka on ollut itsekin pitkään mukana koulun suunnittelussa jo ennen sen valmistumista.

Opetustunnit mietitään niin, että lähekkäin olevat ryhmät työskentelevät mahdollisimman samantyylisesti ja jopa niin, että tilanjakajina olevat verhot voidaan tarpeen mukaan vetää kokonaan syrjään. Silloin opettajat voivat opettaa omia oppilasryhmiään yhdessä.

Avoimet tilat vaativat korjauksia

Yli 800 oppilaan Kastellin yhtenäiskoulu valmistui Ouluun nelisen vuotta sitten. Opinahjossa on lapsia päiväkoti-ikäisistä lukiolalisiin. Tilojen kaikuisuutta ja akustiikka on jouduttu miettimään ja korjaamaan.

Oulun Talvikankaan koulun verhoilla rajoitettuja opetustiloja.
Kun verhot vedetään syrjään, niin oppilasryhmiä voidaan opettaa yhtä aikaa.Paulus Markkula / Yle

– Lähinnä isoissa avoimissa tiloissa, kuten ruokasalissa ja liikuntasaleissa on jouduttu tekemään joitakin korjausliikkeitä, kertoo Kastellin yhtenäiskoulun rehtori Timo Salmi.

Liikuntasaleissa tilojen jakajana toimivat verhot eivät ole estäneet äänien kulkeutumista ja toisaalta salien rakenne on aiheuttanut kaikua ja meluhaittoja niin paljon, että annetut raja-arvot ovat ylittyneet.

Tilannetta on pyritty korjaamaan akustointilevyillä.

– Raja-arvoihin ei ole heti päästy ja niinpä sitten lisättiin tänne seinille verhoilua siten, että se imee ääntä. Seuraavat mittaukset nyt syksyn aikana kertovat sitten päästäänkö raja-arvoihin vai pitääkö muutoksia tehdä lisää.

Avoin tila innostaa ja on haasteellinen 

– Avoin oppimisympäristö ei tarkoita tietenkään pelkästään rakennusta. Viime kädessä se ilmentää myös avointa mieltä niin meiltä opettajilta kuin oppilailtakin, että osaamme avoimesti jakaa ryhmiä ja tehdä yhdessä töitä. Rakennus tulee sitten tässä avuksi, Markku Veteläinen kertoo.

– Pitää ajatella niin päin, että työ ensin ja sitten rakennus. En kuitenkaan ole ihan varma, että olemmeko me aina kartalla tässä tilanteessa, sanoo Markku Veteläinen.

Oppimista uudenlainen koulutila kuitenkin vaatii. Kun opettajilta kysyy mielipidettä, vastaus on, että innostusta riittää, mutta toki myös haasteita.

Vaikka oppilaat eivät metelöisikään, jo voimakasäänisen opettajan puhe kantautuu verhojen läpi toiseen ryhmään.

– Kyllähän se semmoista kakofoniaa voi joskus olla, naurahtaa yksi opettaja puolileikillään.

Oppilas istuu pöytän ääressä kynä kädessään Oulun Kastellin koulussa.
Kovaäänisen opettajan puhe voi kuulua helposti toiseen tilaan.Paulus Markkula / Yle

Rehtori myöntää, että uuden oppiminen on tarpeen. Se on osa prosessia, jota parhaillaan käydään.

– Joskushan me kestämme hieman enemmän ääntä, toisinaan taas tarvitaan tosi hiljaista tilaa. Silloin asiat suunnitellaan niin, että on mahdollisuus mennä vaikka neljän seinän sisään.

Koulupäivä ja tauot rytmitettävä

Uudenlaisen koulurakennuksen perusta on vahvassa ennakkosuunnittelussa. Ilman opetuksen ja rakentamisen asiantuntijoiden yhteistyötä se ei onnistu. Oulussakin uusia kouluja on pyritty pohtimaan tarkkaan jo suunnittelun ensiaskeleista lähtien. Silti kaikkeen ei ole pystytty ennakolta varautumaan.

Talvikankaalla on jo ensimmäisen opiskeluvuoden kuluessa huomattu, että myös opettajien ajattelua on pitänyt muuttaa. Pohdintaa vaatii esimerkiksi, millaisia ryhmiä kannattaa sijoittaa toistensa kanssa rinnakkain, jotta opetus toimii. Myös perinteisen oppitunteihin perustuvan aikataulutuksen miettiminen vaatii aikaa.

Oulun Kastellin koulun rehtori Timo Salmi 23.8.2017.
Kastellin yhtenäiskoulussa mietittiin myös lasten ja nuorten virikkeitä, kertoo rehtori Timo Salmi.Paulus Markkula / Yle

Oulun Kastellin yhteinäiskoulun suunnitteluun uudet avoimet oppimisympäristön vaatimukset ehtivät jo vaikuttaa. Toisin kuin Talvikankaalla Kastellissa ryhmien opetustilat on vielä erotettu luokiksi, ja avoimet aulan opiskelutilat ovat erikseen. Työpäivän järjestelyjä jouduttiin pohtimaan myös uusiksi.

– Alkuun tärkeintä oli miettiä koulupäivän rytmitystä ja kestoa, taukojen pituutta ja vapaan toiminnan aikoja päivän keskellä sekä sitä, miten lapsille ja nuorille tarjotaan erilaisia virikkeitä, kertoo rehtori Timo Salmi.