Ovatko jäätelö tai gini designia? "Jäätelö on makumuotoilua"

Designmuseon nykymuotoilua esittelevässä näyttelyssä on esillä perinteisemmän designin lisäksi myös ruokaa ja juomaa.

muotoilu
jäätelöä rasioissa
Outi Kuitunen / Yle

Taidenäyttelyssä törmää harvemmin viinapulloon. Poikkeuksen tekee Tapio Wirkkalan suunnittelema Finlandia Vodka -pullo, joka lienee tunnetuin suomalainen lasiesine.

Designmuseon Enter and Encounter - Kutsu huomiseen -näyttelyssä (siirryt toiseen palveluun) on kuitenkin useampi pullo rivissä. Ne ovat maailmallakin huomiota saaneita suomalaisia ginejä. Napuen, Tenun ja Helsinki Dryn ginit on otettu mukaan näyttelyyn, jossa esitellään nykymuotoilua sen eri muodoissa.

Näyttelypöydältä löytyy myös laseja, joista voi haistella eri yrteillä maustettuja giniseoksia. Maistella sentään ei saa.

– Kävijät ovat ihastelleet ginipulloja esteettisessä mielessä, että onpa kaunista. Mutta on se kyllä herättänyt ihmetystä, että mitäs tämä on, kertoo museon tiedottaja Päivi Balomenos.

Kyrö Gin
Antti Haanpää / Yle

Mitä nykymuotoilu on?

Designmuseon ja Teollisuustaiteen Liitto Ornamon näyttely tuo suomalaisen nykymuotoilun tähän päivään. Mukana on muun muassa selluloosasta tehtyjä valaisimia, palvelumuotoilua sekä kaupunkisuunnittelua, johon kuuluu esimerkiksi Kulttuurisauna Helsingistä.

Näyttelyn sisällön ovat valinneet kuusi suomalaista muotoilualan asiantuntijaa.

Mukaan on valikoitunut harvemmin muotoiluksi miellettyjä esineitä kutenjäätelöpaketteja, ginipulloja ja pikakahvia.

Kyrö Distilleryn Napue Ginin visuaalinen ilme on Anssi Kähärän suunnittelema. Hän on bränditoimisto Werkligin luova johtaja. Kähärän mukaan muotoilu on nykyisin laaja käsite, sillä koko kenttä on murroksessa.

– Konkreettiset asiat kuten kahvi tai alkoholi laitetaan pakkauksiin. Siinä mielessä ne ovat lähempänä perinteistä muotoilua kuin esimerkiksi palvelumuotoilu, joka on vaikeampi käsittää, Kähärä sanoo.

Kyrö Gin
Antti Haanpää / Yle

Isossakyrössä toimiva tislaamo on halunnut tuoda esiin tuotteissaan suomalaisuutta ulkoasua myöten. Etiketin fontti on otettu vuonna 1920 pystytetystä Napuen taistelun muistomerkistä.

Tarinoilla on nykyisin suuri merkitys brändien myymisessä.

– Brändit ovat aina olleet tärkeitä, joita ihmiset eivät välttämättä edes huomaa. Kuinka paljon esimerkiksi Iiittalassa on kyse lasituotteesta ja kuinka paljon brändistä ja ilmeestä sen ympärillä, kysyy Kähärä.

Jäätelö on laavaa

Alvar Aallon suunnitteleman tarjoiluvaunun päällinen on kesäisen mintunvihreä. Sen päällä on samaan sävyyn tehtyjä jäätelöpaketteja.

Suomen jäätelö päätyi yhteistyöhön Artekin kanssa vuosi sitten. Jäätelöntekijöiltä kysyttiin, miltä Artek voisi maistua. No puulta tietenkin, oli vastaus.

– Päädyimme tekemään kuusijäätelöä. Käytämme vain sesongin mukaisia raaka-aineita, joten on vaikeaa löytää tuoretuotetta ympäri vuoden lumisesta Suomen maasta. Kuusi oli aromiltaan sopiva ja ympärivuotinen elintarvike käyttöömme. Vielä kun se imagoltaan sopi tähän, niin kiusausta ei voinut vastustaa, kertoo Suomen jäätelön jäätelöräätäli Petri Laukontaus.

jäätelöä pöydällä
Outi Kuitunen / Yle

Kuluttajat arvostavat nykyisin yksilöllisesti tehtyjä tuotteita. Ruoka- ja juomatuotteissa tuodaan esiin vanhaa artesaanihenkeä. Mutta onko se muotoilua?

Laukontauksen mukaan jäätelö on makumuotoilua.

– Pyrimme kehittämään jäätelöiden makua aina eteenpäin, että se muuttuisi eikä olisi koskaan samankaltainen. Se ei ole koskaan valmis. Jäätelö ei ole stabiili, se on laavaa.

– Jäätelö ilmentää myös erilaisia tunnetiloja. Tuotekehityksessä se ilmentää ympärillä olevaa maailmaa ja tapahtumia. Jäätelö on väline viestiä.

Designmuseon Enter and Encounter -näyttely on avoinna 22.10. saakka.