Ahon raportille myönteistä vastakaikua Lounais-Suomessa

Lounais-Suomen kasvu vaatii monenlaisia uusia asioita. Alueen toimijat allekirjoittavat useat tänään julkaistun raportin ehdotukset.

rakennemuutos
Valmet Automotive Maeyer Turku.
Yle

Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen ratkaisuja tarjoava raportti esiteltiin valtioneuvostossa torstaina.

Raportin tehnyt selvitysmies Esko Aho esittää, että Lounais-Suomen paikallisten toimijoiden ja valtionhallinnon välille tarvitaan niin sanottu siltasopimus. Ehdotuksen esimerkkinä on toiminut Bridge-ohjelma, jonka avulla entisille Nokian työntekijöille järjestyi työpaikkoja yhtiön kriisin jälkeen. Siltamalli yhdistäisi yksittäisen alueen ja valtion.

Esko Aho vieraili Turun Meyerin telakalla.
Esko Aho vieraili Turun Meyerin telakalla. Mika Puska

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä pitää tärkeänä, että Ahon esittämä sopimus saataisiin syntymään.

– Työ siltasopimuksen aikaansaamiseksi pitää aloittaa heti. Se on saatava aikaan jo alkuvuodesta.

Raportti todistaa, että julkisen vallan yhteistyö on edelleen puutteellista. Meidän pitää sitä petrata.

Kari Häkämies

Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies on tyytyväinen Ahon ehdottamaan yhteistyömalliin.

– Raportti todistaa, että julkisen vallan yhteistyö on edelleen puutteellista. Meidän pitää sitä petrata.

Maakuntajohtaja Kari Häkämies.
Maakuntajohtaja Kari Häkämies.Ari Welling / Yle

Häkämiehen mielestä on hyvä, että raportissa ehdotetaan asioille yhtä johtajaa.

– Työ- ja elinkeinoministeriö ottaa tässä sen johtajan roolin, Häkämies sanoo.

Kyllä se varmaan on aivoriihen paikka maakunnalle, Turulle ja seutukunnalle, että miten tunnettuutta saadaan lisättyä.

Olavi Ala-Nissilä

Aho esittää Lounais-Suomea markkinoivan toimipisteen eli eräänlaisen "Turun konttorin" perustamista pääkaupunkiseudulle. Alueen tunnettuus ei hänen mukaansa ole riittävä eikä etenkään sen työpaikkatarjonnasta tiedetä muualla Suomessa tarpeeksi. Ahon mielestä näkyvyyttä pitää edistää monin keinoin ja hän suositteleekin raportissaan esimerkiksi alueen toimijoiden yhteistä teemapäivää Porin Suomi-Areenassa.

Lounaisen Suomen tunnettuutta on myös Ala-Nissilän mukaan lisättävä.

– Kyllä se varmaan on aivoriihen paikka maakunnalle, Turulle ja seutukunnalle, että miten tunnettuutta saadaan lisättyä, hän sanoo.

Sanoista tekoihin on vielä matkaa

Miten raportin ehdotuksia ryhdytään toteuttamaan käytännössä? Olavi Ala-Nissilä tietää ainakin, mitä ensimmäisenä tulee tehdä.

Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä, Suomen maatalousmuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja.
Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä.Jouni Koutonen / Yle

– Tässä vaaditaan tietysti koko maakuntaa, Turkua ja seutukuntia. Kaupungeissa, kuten Loimaalla nyt varmasti istutaan ensimmäiseksi alas ja mietitään mitä tehtäviä tämä aiheuttaa.

Raportin ajankohtaisimpana asiana Ala-Nissilä pitää työvoiman liikkuvuutta käsittelevää osaa.

– Maakunnassa on tehty jo hyviä toimia, kuten Uudessakaupungissa Valmet Automotiven tekemässä työssä jo nähty. Siitä kannattaa ottaa oppia, Ala-Nissilä sanoo.

Koulutus avainasemassa

Turun yliopistolla on ollut huoli siitä, saadaanko Ahon raportissa riittävästi korostettua alueellisen osaamisen merkitystä. Rehtori Kalervo Väänänen on kuitenkin tyytyväinen.

– Myös tämä alueellisen tutkimus- ja osaamispääoman merkitys on ymmärretty raportissa minusta varsin hyvin, hän sanoo nyt.

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen pitää puhetta.
Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen.Dmitri Volgin / Yle

Yhteistyöyliopisto on Väänäsen mukaan raportissa paljon esillä.

– Jää nyt nähtäväksi millä tavoin se pystyy korvaamaan alueen koulutusvajetta, Väänänen sanoo.

Ahon raportissa todetaan, että yhteistyöyliopiston toimintaa on seurattava puolivuosittain.

– Positiivista on, ettei jäädä odottelemaan vuosien 2020 ja 2021 raportteja. Puolivuosittaisella seurannalla voidaan nopeasti nähdä, miten tämä yhteistyöyliopisto aluetta palvelee.

Teknisen koulutuksen saaminen Turkuun edelleen vahvasti esillä

Turun yliopiston teknistä tiedekuntaa ei raportissa mainittu. Väänäsen mukaan se oli yhteistyöyliopisto-ehdotuksen jälkeen odotettavissa.

Joudumme tässä nyt luottamaan siihen, että tekniikan yliopistot laittavat riittävästi panoksia siihen, että jonkinlainen alueellinen koulutuksen vahvistaminen saadaan aikaan.

Kalervo Väänänen

– Minusta Aho ottaa vahvasti kantaa sen puolesta. On selvää, ettei riittävän vahvaa tekniikan kehityksen alustaa synny ilman alueella tapahtuvaa koulutusta. Nopeana ratkaisuna täytyy varmaan koittaa tämän yhteistyöyliopiston kykyä tuottaa tällainen alueellinen koulutus, Väänänen sanoo.

Turun yliopisto tulee tukemaan yhteistyöyliopiston toimintaa siten kuin se on mahdollista.

– Kun meillä ei näitä koulutusoikeuksia ole, niin pyrimme sitten tukemaan esimerkiksi sivuaineopetusta tarjoamalla. Joudumme tässä nyt luottamaan siihen, että tekniikan yliopistot laittavat riittävästi panoksia siihen, että jonkinlainen alueellinen koulutuksen vahvistaminen saadaan aikaan.

Ilkka Kanerva
Ilkka Kanerva.Johanna Manu / Yle

Väänänen ei siis ole valmis hautaamaan ajatusta teknisen koulutuksen saamisesta Turkuun. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva on samalla linjalla.

Nostan tikun nokkaan nyt erityisesti sen, että teknisen tiedekunnan saaminen Turun yliopistoon toteutuu.

Ilkka Kanerva

– Ilman muuta pitkän päälle se, että saisimme luotua tänne riittävän vahvan osaamisalustan teknisten alojen tueksi vaatii täällä paikan päällä tapahtuvan koulutuksen. Tekee sen sitten Turun yliopisto tai joku muu, niin sen on tapahduttava täällä, sanoo Väänänen sanoo.

– Nostan tikun nokkaan nyt erityisesti sen, että teknisen tiedekunnan saaminen Turun yliopistoon toteutuu. Se on elinehto sille, että saadaan rakenteellisesti vahvalle ja teknologisesti kehittyvälle yritystoiminnalle perustat, Kanerva sanoo.