Tutkijat: Turun tragedia laukaisi moraalisen paniikin

Poliitikot kiristäisivät kilpaa kontrollipolitiikkaa.

Moraaliasiat
Rajat kiinni -tekstillä varustettu nalle.
Ismo Pekkarinen / AOP

Turun murhenäytelmän jälkeen ilma on ollut sakeana ehdotuksia, miten mahdollisen vastaavan tragedian voi estää tulevaisuudessa. Poliisille pitää saada aseet työmatkoillekin, paperittomia piilotelleet tuomiolle (siirryt toiseen palveluun), käännytettävät turvapaikanhakijat internoitava saarille, ja niin edelleen.

Tilanne muistuttaa yhteiskuntatieteilijöiden käsitettä "moraalinen paniikki". Mikä se oikein on?

Modit ja rokkarit tappelemassa rannalla Brightonissa, Britanniassa vuonna 1964.
Nuorison levottomuus huoletti Englantia 1960-luvulla.REX / AOP

Termi syntyi mellakoista

Käsite moraalinen paniikki sai alkunsa Englannissa 1960-luvulla, kun brittinuoret mellakoivat keskenään. Vastakkain oli kaksi nuorisoryhmää.

Toista ryhmää kutsuttiin nimellä Mods. He ajoivat skoottereilla, pukeutuivat keikaroiden ja kuuntelivat soulia. Toinen ryhmä, Rockers, piti moottoripyöristä, pukukoodina oli nahkatakki ja musiikkimaku rock´n rollia.

Vähemmästäkin tulee nuorille riitaa: ryhmät eivät sietäneet toisiaan ja eripura johti väkivaltaisiin mellakoihin.

Mellakat saivat valtavaa julkisuutta. Koko Englanti huolestui. Julkinen huoli johti yksiäänisiin vaatimuksiin jyrkistä toimista ja rankemmasta kontrollipolitiikasta.

Mellakoita tutkinut sosiologi Stanley Cohen nimesi klassikkokirjassaan ilmiön moraaliseksi paniikiksi.

Poliisi pidättä nuorta miestä.
Termi "moraalinen paniikki" syntyi mellakoista.BBC

Taudilla on tutut oireet

Moraalinen paniikki syntyy, kun yhteisössä nousee vahva tunne, että jokin uhkaa yleistä järjestystä. Tunteeseen liittyy julkisuudessa yksimielinen käsitys siitä, mikä tai kuka uhka on.

Kasaantuva julkisuus saa paniikin ruokkimaan itseään. Uhka paisuu, se koetaan lopulta suurempana, kuin se todellisuudessa on.

Paniikki lietsoo esiin kiireen tunnetta ja suoraviivaisia ratkaisuehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Media ahdistaa päättäjiä, miksi uhkaa ei torjuttu aiemmin – ja päättäjät ehdottavat näyttäviä toimenpiteitä, joihin pitäisi ryhtyä heti.

On suuri riski, että tehdään jotain sellaista, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Jos joku pahimman kiihkon keskellä ehdottaa jäitä hattuun, hänet tulkitaan helposti huolestuneen enemmistön viholliseksi.

Turun jälkeinen aika on klassinen tapaus

Mediatutkija Salli Hakala Helsingin yliopistosta on erikoistunut kriiseihin ja julkiseen huoleen. Hän on tutkinut muun muassa kouluampumisia.

Hakalan mukaan Turun tragedia on aiheuttanut päättäjissä klassisen moraalisen paniikin.

– Se, mitä Turussa tapahtui oli äärimmäisen vakavaa, eikä sitä voi vähätellä. Mutta torilla tapahtui juuri se, jota olimme odottaneet jo pitkään. Tapahtuneen jälkeen sanotaan kuitenkin yhtäkkiä, että nyt me tarvitsemme nopeasti uutta lainsäädäntöä ja uusia toimia, joita ei kaivattu silloin, kun tätä iskua vasta ennakoitiin, Hakala sanoo.

Salli Hakala
Mediatutkija Salli Hakala tunnistaa Turun väkivallan aiheuttamissa reaktioissa moraalisen paniikin piirteitä.Ulla Jokila / Helsingin yliopisto

Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkonen on samalla linjalla.

– Poliitikot ovat poikkeuksellisen lyhyessä ajassa esittäneet paljon ehdotuksia, jotka ovat oikeusvaltion näkökulmasta hyvin ongelmallisia. Niitä ovat esimerkiksi ehdotukset kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kohtelusta ja heitot siitä, että näitä ihmisiä auttavia rangaistaisiin, Kekkonen sanoo.

Kekkonen näkee ehdotusten takana muutakin kuin vain huolta ja paniikkia.

– Moraalisille paniikeille on tyypillistä, että niitä käytetään myös hyväksi. Halutaan rangaistuksia kovemmiksi ja tiukempaa kontrollia, Kekkonen sanoo.

Turun puukotusten ja terrorismiepäilyn jälkeen toimenpide-ehdotuksia on tullut tiuhaan tahtiin. On vaadittu terrorismilakeja, erillisiä ihmisten palautuskeskuksia, poliisille asetta työmatkallaan ja niin edelleen.

Äänekkäimmin on vaadittu tiedustelulakipaketin säätämistä kiireellisenä. (siirryt toiseen palveluun) Laki pitäisi valmistella huolellisesti, sillä se koettelee perustuslain rajoja. Silti Turun tapahtumien jälkeen lain säätämisen kiireestä on tullut lähes mantra.

– Tiedustelulaki on äärimmäisen tärkeä hanke tässä yhteiskunnassa. Juuri siksi on edesvastuutonta vaatia, että se pitää käsitellä kovalla vauhdilla, Hakala sanoo.

Jukka Kekkonen summaa, että kaikki lainsäädäntö pitäisi aina harkita rauhassa, kylmänviileässä mielentilassa.

– Lainvalmistelun perusasia on, että lait pitäisi valmistella tilanteessa, jossa ei ole mitään yksittäistä, isoa ongelmaa, johon reagoidaan välittömästi.

– Olisi myös rehellistä sanoa, että tiedustelulaista ei tule mitään poppakonstia, jolla mahdolliset ikävät tapahtumat tulevaisuudessa voidaan varmuudella estää, Kekkonen muistuttaa.

Muistokynttilöitä Turun torilla.
Turun puukotusten uhreja muistetaan.Jaakko Stenroos / AOP

Paniikki vie ojasta allikkoon

Moraalisen paniikin vaara on, että kiihkossa harkinta pettää. Usein pikaisesti ehdotetut toimenpiteet hoitavat vain uhan oireita, ei sen alkuperäistä syytä. Toimista voi olla myös suoranaista haittaa.

Maailman kuuluisin esimerkki lienee se, miten Yhdysvallat ja läntinen maailma luopuivat oikeusperiaatteistaan terrorin vastaisen sodan nimissä New Yorkin kaksoistornien iskun jälkeen.

Moraalinen paniikki syntyy yleensä pelottavasta uhasta, mutta joskus se ponnistaa pienestä arkisesta asiasta. Sellainen oli Suomessa 1980-luvulla käyty keskustelu videoelokuvien väkivallasta.

Videovuokraamot olivat tuolloin hyvin suosittuja. Syntyi huoli, että alaikäiset voivat vuokrata niistä täysi-ikäisille tarkoitettuja elokuvia. Keskustelu johti lopulta lakiin, jossa alle 18-vuotiailta kiellettyjen videoelokuvien vuokraaminen kiellettiin aikuisiltakin.

Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen.
Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen sanoo, että moraaliset paniikit ovat myös tilanteita, joista koetetaan hyötyä.Yle

Moraalinen paniikki on murroksessa?

Kekkonen uskoo, että juuri nyt sosiaalisen median ja nopean tiedonvälityksen aikana päättäjien asema moraalisissa paniikeissa on muuttumassa. Ennen kiihkon oravanpyörälle antoivat vuorotellen vauhtia media ja päättäjät. Nyt näyttäisi siltä, että kohua kuljetaan läpi poliitikot edellä.

– Päättäjien rooli on vahvistunut. He tulevat esille omine viesteineen ja päivityksineen hyvin vahvasti jo siinä tilanteessa, kun kulloinenkin kriisi on vasta selvittelyvaiheessa, Kekkonen sanoo.