Koululaisten maidonjuonnin pelätään vähenevän – Valio ja Arla tuovat pikavauhtia markkinoille uuden tuotteen

Koulumaitotukea maksetaan nyt vain rasvattomalle maidolle ja piimälle. Luomun tuki on paljon tavallista suurempi. Valio ja Arla tuovatkin nopeasti markkinoille tukiehdot täyttävän luomumaidon. Tuen piiristä tippuneen ykkösmaidon suurpakkaukset taas ovat liipasimella.

maito
Maitotölkkejä kaupan kylmäkaapissa.
Luomukevytmaidon rinnalle on tulossa Valiolta ja Arlalta pikavauhtia D-vitaminoidut, rasvattomat versiot.Jyrki Lyytikkä / Yle

Elokuun alusta alkaen koulumaitotukea saa vain rasvattomalle, D-vitaminoidulle maidolle ja piimälle sekä niiden laktoosittomille ja luomuversioille. Ykkösmaito siis poistui tuen piiristä, ja sen uskotaan poistuvan myös monen kunnan kouluista ja päiväkodeista.

Muutoksen vaikutukset näkyvät kunnolla vasta ajan kuluessa, mutta teollisuuskin uskoo rasvattoman maidon kulutuksen kasvavan entisestään. Jo aiemmin kouluissa ja päiväkodeissa juodusta maidosta valtaosa on ollut rasvatonta: esimerkiksi toissa lukuvuonna 68 prosenttia. Alueelliset erot ovat kuitenkin olleet suuria.

Valio on koko maassa selvästi suurin koulumaidon toimittaja. Se odottaa luomumaidon kysynnän kasvavan uudistuksen jälkeen, sillä luomumaidolle annettava tuki on 31 senttiä litralta, kun taas normaalin maidon tuki on vain 13 senttiä. Tavallisen maidon tuki laski 5 senttiä litralta.

Valio tuokin syyskuussa markkinoille rasvattoman, D-vitaminoidun luomumaidon, joka vastaa tukiehtojen vaatimuksia. Sitä pakataan myös 10 litran hanapakkauksiin.

Tilannetta seurataan herkällä korvalla. Maitoahan ei tehdä varastoon, vaan kyseessä on nopeasti kiertävä tuote

Kategoriapäällikkö Mira Appelqvist, Valio

Samalla ykkösmaidon 10 ja 20 litran suurtalouspakkaukset poistuvat Valion valikoimasta.

Valkoisten juomien kategoriapäällikkö Mira Appelqvist sanoo, että suurin osa Valion ykkösmaidosta on tähänkin saakka myyty vähittäiskaupoissa: koulumaidon osuus ykkösmaidon menekistä on noin neljännes. Mieltymyksissä on myös alueellisia eroja: pohjoisessa ykkösmaito on ollut suositumpaa kuin etelässä.

Kokonaisuudessa ykkösmaidon osalta muutos ei ole Valion näkökulmasta merkittävä. Toisaalta Appelqvist arvioi, että voi mennä kuukausiakin, ennen kuin kysyntä asettuu uomiinsa ja muutoksen vaikutukset näkyvät.

– Kukaan ei vielä tiedä, mihin tässä mennään.

Maito- ja piimäpurkkeja lounasruokalassa.
Petra Haavisto / Yle

Tehtaat pystyvät tekemään maitoa eri rasvaprosenteilla kysynnän mukaan. Ykkösmaidolle ei ole siis tarvetta löytää uutta kuluttajaryhmää, vaikka sen menekki pieneneekin koulumaitotuen uudistuttua. Toisaalta Valiolla ei vielä ole myöskään nähty merkkejä siitä, että ykkösmaidon tuotanto kannattaisi lopettaa.

Kysynnän kehitys on koko ajan tarkkailussa.

– Tilannetta seurataan herkällä korvalla. Maitoahan ei tehdä varastoon, vaan kyseessä on nopeasti kiertävä tuote, sanoo Mira Appelqvist Valiolta.

Sinänsä tuotanto on Appelqvistin mukaan aina virtaviivaisempaa, jos tuotteita on vähemmän. Kauppojen hyllyllekään ei mahdu rajattomasti erilaisia tuotteita.

Appelqvist ei ole myöskään huolissaan siitä, etteivätkö kasvavat lapset saisi Suomessa rasvaa tarpeeksi, vaikka ruokajuomaksi kouluun tulisikin pääasiassa rasvaton vaihtoehto. Sen sijaan hän on huolissaan siitä, jos oman suosikkivaihtoehdon puuttuminen lounaspöydästä saa lapsen tai nuoren siirtymään kokonaan muuhun juomaan.

Nainen tutkii kaupan maitohyllyä.
Yle

Myyntijohtaja Mikko Poikolainen Arlan Foodservicestä luonnehtii Arlaa "ketteräksi haastajaksi" selkeälle markkinajohtajalle Valiolle. Myöskään hän ei pidä ykkösmaidon poistumista tai vähenemistä koulupöydistä yhtiön kannalta kovin isona asiana, kunhan se korvautuu jollain muulla maidolla. Myydyistä maitolitroista selkeästi suurin osa on rasvatonta maitoa, ja myös kevytmaitoa kuluu kouluissa yhä.

Arlakin tarkkailee herkällä korvalla kulutuksen kehitystä, ja ensimmäiseksi liipasimella voivat olla ykkösmaidon suurtalouspakkaukset: jos ykkösmaidon menekki vähenee merkittävästi, hanapakkaukset eivät kannata.

Kouluruokailu on hyvä tapa tuoda luomua esiin

Myyntijohtaja Mikko Poikolainen, Arlan Foodservice

Sen sijaan luomumaidossa odotukset ovat toisen suuntaiset: lokakuuhun mennessä markkinoille tulee rasvaisempien rinnalle myös Arlalta rasvaton, D-vitaminoitu luomuversio. Sitä pakataan heti myös 10 litran pakkauksiin.

– Kouluruokailu on hyvä tapa tuoda luomua esiin, sanoo Poikolainen.

Luomumaidon tuotanto on vielä melko vähäistä, ja luomun tukemista Poikolainen pitää koulumaitotukiuudistuksen hyvänä puolena. Huolissaan hän taas on tuotteiden häviämisestä tukilistalta:

– Maidon kulutus on kaikkiaan hienoisessa laskussa, joten meijeriteollisuuden on tarkalla korvalla seurattava tilannetta: ettei maito katoa enempää päivittäisestä käytöstä etenkään kouluissa.

Myyntijohtaja uskoo, ettei koko kuva markkinoista luomun osalta piirry vielä edes syksyn aikana. Osa kunnista lähtee eturintamassa ja muut katsovat kokemuksia, Poikolainen uskoo.

Maitolasi.
Pekka Sipilä / Yle

Toholampinen Osuuskunta Maitokolmio ei ole koulumaitomarkkinoilla kovin suuri tekijä. Hankintarenkaat ostavat yleensä kokonaisuuksia, joissa on mukana kaikki maitotaloustuotteet. Rajallinen tuotepaketti hankaloittaa Maitokolmion mahdollisuuksia kilpailla noista hankinnoista. Ykkösmaito on muutenkin Maitokolmion valikoimassa toimitusjohtaja Juha Murto-Koiviston mukaan varsin marginaalinen tuote.

Entä jos virvoitusjuoma ottaa maidon markkinaa?

Toimitusjohtaja Juha Murto-Koivisto, Maitokolmio

Murto-Koivisto katsoo kuitenkin, että koulumaitotuen ohjaaminen vain tietyille maidoille ei välttämättä tue lasten ja nuorten ravitsemusta. Perusmaitojen kulutus on laskenut ja näyttää yhä laskevan, ja suunta huolestuttaa:

– Mikä on se korvaava tuote? Kevytmaito 1,5 prosentin rasvapitoisuudella – onko se se kansanterveydellinnen ongelmamme vai onko se kuitenkin jokin muu? Entä jos virvoitusjuoma ottaa maidon markkinaa? pohtii Murto-Koivisto.

Maitomaakunnaksi kutsutulla Keski-Pohjanmaalla valkoisella juomalla on Murto-Koiviston mukaan vankka asema. Esimerkiksi Maitokolmion myynnissä koulujen loput ja loma-ajat eivät näy kulutuksen notkahduksena, kuten joillain meijereillä.

Myös kulutuksen suhde muuttuu Murto-Koiviston mukaan sijainnin mukana: mitä pohjoisemmaksi ja haja-asutusalueille mennään, sitä enemmän kasvaa sinisen ja punaisen maidon kulutus, ja rasvattoman vastaavasti pienenee.