1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Inari

Inarissa kunnostetaan vesistöjä nyt saamelaisen perimätiedon pohjalta – "Perimätieto tieteen rinnalle"

Kunnostustöiden tavoitteena on saada alueen vesitalous ja kalojen liikkuminen jälleen luonnonmukaiseksi. Samankaltaiselle hankkeelle olisi asiantuntijoiden mukaan tarve ympäri saamelaisaluetta.

Inari
Jokikunnostusta

Sevettijärven alueella Inarin kunnan koillisosassa on tehty tänä kesänä vesistöjen ennallistamis- ja kunnostamistöitä.

Työt ovat osa vuonna 2011 käynnistynyttä Näätämöjoen valuma-alueen yhteishallintahanketta. Tavoitteena on saada alueen vesitalous luonnonmukaiseksi kunnostamalla muun muassa taimenen ja harjuksen kutualueita sekä poikasten elinympäristöjä.

Vaikutukset näkyvätkin ensisijaisesti kalojen liikkumisessa.

Paikallisten pitkäaikainen toive

Kunnostamistoimet ovat paikallisten pitkäaikainen toive.

Viime kesänä Sevettijärvellä järjestetyissä työpajoissa suunniteltiin, kuinka kunnostukset tulisi tehdä. Työpajoissa päätettiin, että työt aloitetaan Vainosjoen ja Kirakkakosken kohteista ja samalla suunnitellaan Sevettijärven lähivaluma-alueen suurempien kohteiden kunnostusta.

Nyt alkaneissa töissä edetään paikallisten kolttasaamelaisten ohjeiden mukaan. Kunnostustöitä johtavat keväjärveläinen Vladimir Feodoroff ja sevettijärveläinen Risto Semenoff.

– Uskon, että virkamiehet kuuntelevat paikallisia paremmin ympäristöasioissa, kun näkevät tämän hankkeen tulokset, pohtii Feoforoff.

Sevettijärvellä oli viime viikolla havaittavissa vanhan ajan talkoohenkeä. Vaikka hankkeelle onkin saatu rahoitusta, saapui paikalle myös monia vapaaehtoisia.

– Täällä on ihmisiä, jotka haluavat tehdä tällaisia töitä jopa palkatta, kiittelee Feodoroff.

Kohteen kunnostustyöt jatkuvat ensi vuoteen asti.

Vladimir Feodoroff
Vladimir Feodoroff.Ville Fofonoff / Yle

Vanhat virheet pyritään korjaamaan – "Tarvetta koko saamelaisalueella"

Kunnostustöillä pyritaan osin korjaamaan vanhoja virheliikkeitä.

Metsähallituksen perkaamat jokien uomat pyritään palauttamaan jälleen luonnonmukaiseen tilaan. 1960-luvulla tapahtunut Kirakkajärven alueen jokien perkuu on vaikuttanut alueen vesistöön voimakkaasti, näkee hankkeessa toimivan Lumimuutos Osuuskunnan puheenjohtaja Tero Mustonen.

– Hankkeessa paljastuu todellinen kuva sekä metsähallituksen toimista että niiden vaikutuksista luonnontilaan.

Tero Mustonen
Tero Mustonen.Ville Fofonoff / Yle

Lapin ELY-keskus on yksi projektin rahoittajista. Ylitarkastaja Jarmo Huhtala osallistui kunnostustöihin pari päivää ja suoritti samalla sähkökoekalastuksia.

– ELY-keskus on tyytyväinen projektin tuloksiin. Tuemme tällaista toimintaa jatkossa entistä enemmän ja kannustamme ihmisiä huolehtimaan omasta elinympäristöstään. Tämä on malliesimerkki muille Lapin maakunnan kylille, sanoo Huhtala.

Jarmo Huhtala.YLE / Riikka Rautiainen

Koko saamelaisalueella olisi ELY-keskuksen mukaan tarvetta vesistöjen kunnostustöille ja suojelutoimille. Tenojoen, Paatsjoen ja Inarijoen alueilta löytyy paljon kohteita, joita pitäisi ennallistaa. Lisäksi maankäyttö valuma-alueilla pitäisi saada rauhoitettua.

Ainutlaatuinen hanke voisi näyttää esimerkkiä laajemmallekin

Kyseessä on ensimmäinen tämänkaltainen hanke Suomen historiassa. Kaikki tehdään yhteistyössä paikallisten kolttasaamelaisten ja virkamiesten kanssa.

– Jotkut suomalaistutkijat ovat kyseenalaistaneet menetelmän, kun emme mene valtion toimilla, kertoo Lumimuutos Osuuskunnan puheenjohtaja Tero Mustonen.

Mustonen on kuitenkin sitä mieltä, että paikallisen väestön mielipiteitä ja tietoja tulisi käyttää hyväksi nykyistä paremmin.

– Vanha ajattelutapa ei toimi enää. Saamelaisten tiedot ja taidot tulee ottaa huomioon tällaisissa hankkeissa. Tämä on Suomen edistyksellisin vesien kunnostushanke, Mustonen näkee.

Jokikunnostusta
Ville Fofonoff / Yle

Sevettijärven valuma-alueen kunnostustyöt voisivat Mustosen mielestä toimia esimerkkinä muillekin. Hanke todistaa, että ympäristömuutoksia voidaan estää tavoilla, joissa saamelainen perinnetieto on yhtä tärkeää kuin tiede.

– Nyt voidaan todistaa, että se toimii. Tällä kylällä on 35 vuoden odottelun jälkeen viimein saatu asiat oikeasti etenemään, Mustonen jatkaa.

Vainosjoen ja Kirakkakosken kunnostushankkesseen osallistuvat Lumimuutos Osuuskunta, kolttasaamelainen Saa’mi Nue’tt -yhdistys, Kolttien kyläkokous, Inarin kunta, Lapin ELY-keskus sekä yksityiset tahot.

Lue seuraavaksi