1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. viljavarastot

”Siilon katolta näkee 100 kilometrin päähän” – 360-video näyttää, kuinka vilja lähtee Suomesta maailmalle

Naantalin viljasiilot kohoavat 70 metrin korkeuteen ja niiden työntekijöille korostetaan, ettei korkean paikan kammoa sovi potea. Ylen 360-video kipuaa satamanosturin kärkeen ja kertoo viljavaraston toiminnasta Suomen suurimmilla viljasiiloilla.

Kuva: Yle / Jani Saikko

Viljasiiloihin Naantalin satamassa mahtuu noin 230 000 tonnia viljaa. Valtionyhtiö Suomen Viljavan omistamat siilot ovat Suomen suurimmat ja tärkeä toimija suomalaisen viljan viennissä ulkomaille.

Elokuun lopulla Suomen Viljavan toimipisteellä Naantalissa on hiljaista. Siilojen pihalla seisoo pari kuorma-autoa ja traktori peräkärryineen.

– Normaalisti tähän aikaan tulee sata rekkaa päivässä, nyt muutamia, ehkä kymmenen, varastoesimies Jorma Ruha toteaa.

Kylmän kesän jäljiltä viljan puinti on kolmisen viikkoa jäljessä tavanomaisesta, joten tahti viljan vastaanotossa on verkkainen.

– Viljelijät lähinnä tyhjentävät omia siilojaan. Kun puinti alkaa, niin tämä meidän piha ei todellakaan näytä näin tyhjältä.

Viljelijät myyvät viljansa, kun uskovat saavansa siitä parhaan markkinahinnan. Kuivattu vilja saapuu Naantalin kaltaiselle suurelle varastolle, ja lähtee sieltä eteenpäin vientiin tai kotimaan myllyihin.

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa.

Katso sisältö Youtubessa

Työtä niin helteellä kuin hyisessä pakkasessakin

Jorma Ruha on työskennellyt Naantalissa vuodesta 2009 alkaen. Suomen Viljavan erinäisissä toimipisteissä uraa on kertynyt noin 30 vuotta.

– Kun tulin töihin silloiselle Valtion viljavarastolle, niin meitä oli vajaa neljäsataa töissä, nyt 60 tai 70. Naantalissa meitä oli aiemmin noin kolmekymmentä, nyt on kahdeksan vakinaista työntekijää ja minä.

Syynä vähentymiseen on muun muassa tietokoneiden kasvanut rooli. Automatisaation myötä napin painalluksella hoituu sama, mikä ennen tehtiin käsin.

– Eläkkeeseen on 15 vuotta, jos näin käy, että tähän jään. Työ on kyllä mukavaa, Ruha naurahtaa.

Jorma Ruha on työskennellyt Naantalissa varastoesimiehenä kahdeksan vuotta. Kuva: Yle / Jani Saikko

Työn luonne tosin vaihtelee vuodenajasta riippuen. Nyt loppukesästä keli on leppoisan lämmin.

– Helmikuussa merituuli on vähintäänkin raikas, silloin haetaan kaapin pohjilta se viimeinenkin pipo päähän.

Pimeässä putkessa ei saa pelätä ahtaita paikkoja

Kun Ruha esittelee pistettä, jossa valvotaan viljan kuljetusta siiloihin ja niistä pois, siiloille saapunut traktorikuski kurkkaa seinässä olevasta luukusta.

– Joko saa kipata?

Linjaston valvoja antaa kuskille luvan kaataa rapsikuormansa monttuun, josta se lähtee linjastoilla kohti siiloa.

– Jos kuski on liian innokas, niin linjastolla voi yhä olla edellisen kuorman viljaa, ja eri viljat voivat sekoittua, Jorma Ruha kertoo.

Jos kuorma tai osa siitä pääsee väärään siiloon, on siivoaminen työlästä.

– Meillä on siihen kyllä laite, imuri, jolla saadaan siilon pinnalta imettyä väärä vilja pois. Mutta sen verran suuri työ se kuitenkin on, että syy virheeseen etsittäisiin huolella.

Urakka ei myöskään ole erityisen mukava.

Siilon katolta matkaa maahan on 70 metriä. Kuva: Yle / Jani Saikko

– Siilohan on käytännössä korkea, pimeä putki. Katolla on noin puoli metriä kertaa metrin kokoinen luukku, josta mies lasketaan sisään, parhaimmillaan tai pahimmillaan kolme- tai neljäkymmentä metriä pimeyteen.

Siilon yläpäähän saa valonheittimen, jonka lisäksi työskennellään taskulampun valossa. Viljaa imetään siilosta jopa rekkalastillinen, kunnes jäljelle jäänyt tavara on varmasti puhdasta.

– Tuossa ei voi olla minkäänlaista korkean paikan kammoa tai koppikammoa. Siksi kysyn työhön vapaaehtoisia. On niitä, jotka menevät, jos on pakko, ja niitä, joita se ei haittaa ollenkaan.

Kun täällä tekee töitä, ei aina tule ajatelleeksi kuinka hienot näkymät ovat, toteaa Jorma Ruha. Kuva: Yle / Jani Saikko

Noin puolet Suomen viljaviennistä kulkee Naantalin kautta

Rekan tullessa siilolle, sen lastista otetaan ensiksi näyte. Viljan laatu tutkitaan ja varmistetaan, että se on tarpeeksi kuivaa säilyäkseen siilossa. Sitten rekka ajetaan tyhjennettäväksi. Lastin purku kestää noin vartin.

Kun vilja on kipattu, se puhdistetaan. Seulat erottelevat joukosta isommat roskat, sitten hiekan ynnä muun pienemmän roskan annetaan valua toisen seulan läpi. Samalla puhalletaan ja imetään pois pölyä. Lopulta vilja kaadetaan siilon katolta sisään putkeen.

– Kyllä tuohon matkalle kertyy kuljettimia ja hihnoja useita satoja metrejä.

Naantalin siilot ovat tärkeä toimipiste erityisesti viennille.

– Määrä vaihtelee tietysti viljavuodesta riippuen, mutta jos viljan vienti on vaikkapa 800 000 tonnia niin siitä noin puolet eli 400 000 tai 450 000 tonnia kulkee meidän kautta. 

Yhteen siiloon mahtuu Itämerellä seilaavan laivalastin verran viljaa.

Jorma Ruha

Ruha arvioi, että viljan vienti on lisääntymään päin, sillä lajikkeet kehittyvät koko ajan satoisemmiksi.

Vaikka vientiä tehdään koko ajan, niin maasta pitää aina löytyä viljaa. Naantalinkin viljasta on merkattu turvaamaan Suomen huoltovarmuutta.

– Huoltovarmuusviljat ovat normaalissa kierrossa, jotta ne pysyisivät hyvinä. Huoltovarmuuteen laskettavalle viljalle on esimerkiksi laatukriteerejä, mutta käytännössä nuo varmuusvarat voivat sijaita missä päin Suomea vain, selittää Ruha.

Lastaus vie jopa kymmenen vuorokautta

Siilon edessä laiturilla laivan lastaus on ollut käynnissä aamusta alkaen, ja täyttö jatkuu koko päivän.

– Pienimmät laivat, joita meillä käy, ovat noin tuhannen tonnin laivoja, suurimmat taas Panamax-luokan laivoja, joihin mahtuu 67 000 tai 68 000 tonnia viljaa.

Viljan lastauksessa tulee olla tarkkana, ettei laiva kallistu liikaa painon lisääntyessä. Kuva: Yle / Jani Saikko

Kuljettimet syöksevät viljaa laivan ruumaan 400 tonnia tunnissa. Suurimpien laivojen lastaus vie silti noin kymmenen vuorokautta, vaikka työtä tehdään yötä päivää.

Samalla kun laivaa lastataan, niin etäämpänä toisesta laivasta puretaan kuormaa autoihin.

– Taitaa olla soijaa, sitä tuodaan paljon, Ruha pohtii.

Lastattava vilja valuu laivan ruumaan nostattaen lähes savulta näyttävän pölypilven. Laivan luona työntekijöillä on hengityssuojaimia ja hienojakoista viljapölyä on kaikkialla. Se leijuu ilmassa ja peittää lähes kaikkia pintoja.

– Vilja hankautuu aina liikkeessä ja siitä irtoaa pölyä. Allergiaa tai herkkyyttä pölylle ei täällä oikein voi olla.

Laivaa lastataan tasaisesti, jotta se ei pääse kallistumaan liikaa. Samalla seurataan tiiviisti sääennusteita.

– Sateella ei lastata. Työt seisahtuvat, jos taivaalta tulee pisarakin vettä. Siitä, kun työnjohtaja toteaa, että lastaus seis, menee viitisen minuuttia, että laiva saa kantensa suljettua.

Laivan lastaus vie sen koosta riippuen yhdestä työvuorosta kymmeneen vuorokauteen. Kuva: Yle / Jani Saikko

Yhdessä siilossa kokonaisen laivan lasti

Jorma Ruha arvelee, että kaikki rakennukset mukaan lukien Naantalin siilot vastaavat tilavuudeltaan noin viittä eduskuntataloa. Kattopinta-alaa on parin jalkapallokentän verran.

– Kaikki volyymit ovat täällä suuria, ja tavara liikkuu hyvin nopeasti.

Vaikka Naantalin kapasiteetti on suuri, ei sinne mahdu kuin pieni osa Suomen viljasadoista. Kokonaistuotanto nousee Suomessa vuosittain yli neljään miljoonaan tonniin. Viljaa tuodaan Naantaliin heti puinnin alettua, sillä sato ei kokonaisuudessaan mahdu viljelijöiden omiin siiloihin.

Korkeimpien viljasiilojen katolta näkee jopa 100 kilometrin päähän. Kuva: Yle / Jani Saikko

Yhteen putkisiiloon viljaa mahtuu 3 500 tai 4 000 tonnia yhden tavanomaisen Itämerellä seilaavan laivan lasti. Nyt monet siilot ovat melko tyhjiä.

– Kyllä meilläkin on tavoitteena aina saada tänne paljon tilaa, ennen kuin puinti toden teolla alkaa, Ruha toteaa.

Videon suunnittelu, kuvaus ja leikkaus: Jani Saikko

Yle julkaisee Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi tämän vuoden aikana 360-tekniikalla kuvattuja videoita ja juttuja Suomessa sijaitsevista erikoisista tai harvinaisista paikoista, joihin ei tavallisesti pääse.

Katso myös aiemmat Ylen 360-videot:

Salaperäiset veljeskunnat paljastavat temppelinsä ja rituaalejaan – tutustu suomalaisten salaseurojen temppeleihin

Ainutlaatuinen 360-video oopperasoittajan työpaikalta – kurkista Kansallisoopperan orkesterimonttuun kesken harjoitusten

Isosaari on täynnä ainutlaatuisia ja mystisiä paikkoja – kulje vuosia suljettuna pysyneellä sotilassaarella ja tutustu sen salaisuuksiin

Kenelle kellot soivat? – kiipeä Turun tuomiokirkon torniin kaupungin kattojen ylle

Sulatossa virtaa 1600-asteinen metalli – katso 360-videolta, miten ruostumaton teräs syntyy