Toimittajalta: Vielä kun ruotsalaiset saataisiin Tukholman Suomi-juhliin

Tukholmassa on tarkoitus esitellä ruotsalaisille modernia suomalaisuutta. Parhaiten ruotsalaisia vetävät Arja Saijonmaa ja muumit.

Yle maailmalla: Tukholma
 Yleisöä Kungsträdgårdenin puistossa torstai-iltana.
Suomen satavuotisjuhlinnan yleisöä Kungsträdgårdenin puistossa torstai-iltana.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Alma tulee lavalle laulaen Karma-kappaletta upean vahvalla karhealla äänellään. Yleisöä on Kungsträdgårdenin puistossa torstai-iltana kohtalaisesti. Ei toki mitään siihen verrattuna, että kuningaspari ja Suomen presidenttipari vetivät päivällä puiston täyteen. Sääkin oli täydellinen.

Alma päättää Suomen satavuotisjuhlinnan ensimmäisen päivän Tukholmassa.

Taputuksia kuuluu, mutta vähän on vaisua. Jos kerran Britanniassa ja Saksassa on ihastuttu tähän rosoiseen keltatukkaan, luulisi kelpaavan ruotsalaisillekin. Nyt ei ole lavalla mitään euroviisupoppia, jota ruotsalaisilla on omasta takaa.

Voih, ensimmäinen sadepisara putoaa. Ulkoilmatapahtuma nousee ja kaatuu sään mukana.

Onneksi kentän laidalla joraa täysillä tanssista pitävä valtiosihteeri Paula Lehtomäki. Hän istui päivällä satavuotisseminaarissa.

– Jengi bailaa kuin suomalaiset – mutta täällähän on suomalaisia, Alma huikkaa.

Ympäriltä kuuluu paljon suomea. Moni ottaa kuvia. Sade yltyy. Väki vähenee, mutta jäljelle jäävä porukalla meno paranee.

– Annetaan kaikkemme, antakaa tekin! Fuck the rain! Alma huutaa.

Suomen satavuotisjuhlinta Tukholmassa on tyylikästä: on sekä arvokasta että kevyttä ohjelmaa ja mikä tärkeintä, pilkettä silmäkulmassa.

Alman konsertista poistuva yleisö törmää Turun kaupungin lasikopperoon, josta on tullut pimeän tullen pienoinen disko. Ihmiset innostuvat tanssimaan muutaman neliön akvaariossa. Osa ottaa valokuvia. Seinällä juliste mainostaa Ruisrockia englanniksi.

Turun ja Tampereen kaupungit ovat mukana satavuotistapahtumassa. Firmoja on mukana kymmenkunta.

Annetaan kaikkemme, antakaa tekin! Fuck the rain!

Alma

Päiväsaikaan on tarjolla maaottelu, jossa voi kisata muun muassa puolisonkannossa tai kännykänheitossa. Ainakin ensimmäisenä päivänä kisailua vielä arasteltiin.

Tapahtumassa on tarkoitus näyttää ruotsalaisille modernia suomalaisuutta.

Siihen nähden juhlan avaus päivällä Täällä Pohjantähden alla ja Satumaa -esityksillä oli hyvin perinteistä. Tosin yleisökin vaikutti enimmäkseen näihin kappaleisiin kiintyneiltä ruotsinsuomalaisilta. Myös suomen kieltä kuului paljon.

Vaikeus onkin saada Suomea huonommin tuntevia ruotsalaisia mukaan iloittelemaan satavuotistaivalta.

Ruotsalaisille vetonauloja ohjelmassa ovat Arja Saijonmaa perjantaina ja muumit lauantaina.

*Tukholman Suomi-instituutti *teetti talvella selvityksen ruotsalaisten Suomi-tuntemuksesta. Sen mukaan suomalaisia pidetään ahkerina, luotettavina ja hiljaisina.

Suomea pidetään toimivana mutta sulkeutuneena maana. Suomesta ei tiedetä kovin paljoa, eikä varsinkaan Suomen kulttuurielämästä. Suomi-kuva ei ole huono, mutta perinteinen ja rajoittunut.

Satavuotisjuhlan ei kuulukaan olla mikään ruotsalaisten valistuskampanja. Parhaimmillaan Kungsträdgårdenin läpi satunnaisesti oikaiseva ruotsalainen näkee jonkin yllätyksen.