Ylös siitä! – Tutkimus kertoo, että jo 20 minuutin vähennys istumisessa vaalii terveyttä

Suomalaistutkimus osoittaa ensimmäisten joukossa, että istumisen vähentäminen voi olla hyvä keino ylläpitää nykyistä terveyttä.

terveys
mies istuu työtuolissa
AOP

Istumisen terveyshaitoista on puhuttu jo pitkään mutta harva tutkimus on onnistunut osoittamaan, miten istumisen vähentäminen vaikuttaa terveyteen.

Tutkija Arto Pesolan mukaan Jyväskylän yliopiston tutkimus antaa siihen – ensimmäisten tutkimusten joukossa – "positiivista signaalia".

Tutkimuksen mukaan jo 20 minuutin vähennys istumisessa päivittäin ylläpitää terveyttä ja lihasmassaa.

Tutkimuksessa 133 perheellistä toimistotyöläistä jaettiin kahteen ryhmään, joista vain toinen sai neuvontaa istumisen vähentämiseksi.

Paastoverensokeri laski ja veren rasva-arvoissa tapahtui pientä muutosta positiiviseen suuntaan, vaikka koehenkilöt olivat terveitä.

Tutkija Arto Pesola

Muutaman kuukauden kuluttua neuvontaa saaneet olivat onnistuneet vähentämään istumista 20 minuutilla.

– Vuoden lopussa neuvontaa saaneen ryhmän vapaa-ajan istumisaika oli edelleen 8 minuuttia lähtötasoa alhaisempi, kun taas kontrolliryhmän istumisaika lisääntyi hieman.

Vuoden kestäneessä tutkimuksessa alkuneuvonnan jälkeen ryhmäläiset saivat kaksi soittoa tutkijoilta.

Tutkimus osoittaa myös terveyshyötyjä.

– Paastoverensokeri laski ja veren rasva-arvoissa tapahtui pientä muutosta positiiviseen suuntaan, vaikka koehenkilöt olivat terveitä.

Myös jalkojen lihasmassa pysyi muuttumattomana, kun vertailuryhmässä lihasmassaa menetettiin noin puoli prosenttia.

Pesola pitää tutkimuksessa saatuja tuloksia mielenkiintoisina.

– Yksilön kannalta havaitut terveysmuutokset eivät ole isoja, enemmänkin kyse on negatiivisten muutosten ennaltaehkäisystä: istumisen vähentäminen voi olla hyvä keino ylläpitää nykyistä terveyttä.

Ne olivat esimerkiksi perheen kanssa ulkoilua puistossa tai kauppamatkojen kävelyä.

Tutkija Arto Pesola

Yhteiskuntatasolla saatavat muutokset voisivat olla huomattavasti merkittävämpiä.

Liiallinen istuminen on väestötason tutkimusten mukaan yhteydessä muun muassa kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä ennenaikaiseen kuolleisuuteen.

Pesolan mukaan sen sijaan istumisen vähentämisen terveyshyötyjen selvittämisessä on onnistunut vain harva tutkimus.

Istumista vähentäneiden ryhmän jäsenet asettivat neuvonnassa itselleen ja perheelleen arkeen soveltuvia, pieniä tavoiteita.

– Ne olivat esimerkiksi perheen kanssa ulkoilua puistossa tai kauppamatkojen kävelyä.

Työssä taas pyrittiin tauottamaan istumista, lukemaan papereita seisten ja lisäämään kävelyä työmatkoilla.

Tutkimuksessa istuminen väheni erityisesti vapaa-ajalla, ja Pesolan mukaan se voi olla työaikaa helpompi tie.

Mies istuu työnsä ääressä.
Antti Seppälä / Yle

– Positiivinen vaikutus tuli juuri perheen yhteisen liikkumisen lisääntymisen myötä.

Pesolan mukaan aikuiset helposti ajattelevat, että lasten kanssa vietetty aika on pois omasta liikkumisesta.

– Arkiaktiivisuusajattelun kautta koehenkilöt saivat ajateltua positiivisen kautta: perheen yhteisen ajan ansiosta voi olla pois tuolilta. Samalla näyttää lapsille hyvää esimerkkiä ja lisää perheen yhteistä aikaa.

Pesolan mukaan tutkimus toi näkemystä siihen, että istumisen vähentäminen ei välttämättä ole helppoa työelämässä. Toisaalta neuvontakin kohdennettiin vain yksilöön ja hänen perheeseensä.

Tutkimuksessa naiset onnistuivat hieman vähentämään istumista työaikana, mutta miehet eivät lainkaan.

– Esteitä voivat luoda kiire sekä sosiaalinen ja rakennettu ympäristö. Tulevaisuudessa pitäisikin selvittää, miten ympäristöä muuttamalla voidaan vaikuttaa työajan passiivisuuteen.

Pesola pitääkin rohkaisevana, että neuvonnalla voidaan saada aikaan tuloksia – vaikka sen vaikutus vuoden seurannan aikana pienenikin.

– Ainakin se on tehokas ennaltaehkäisemään istumisen lisääntymistä. Tutkimus myös osoittaa, että istumisen vähentäminen on mahdollista, ja että pienelläkin istumisen vähentämisellä terveet henkilöt voivat saavuttaa positiivisia terveysvaikutuksia.

Voi olla pitkäaikaisiakin vaikutuksia, esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä.

Tutkija Arto Pesola

Vaikka jo pienikin istumisen vähentäminen hyödyttää, Pesolan mukaan suosituksia on vaikea antaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että istumisen haitallisuus liittyy lihasten passiivisuuteen: silloin ne kuluttavat aktiivisia vähemmän energiaa ja insuliiniherkkyys laskee.

– Pienelläkin istumisen tauottamisella voidaan verensokerin heittelyjä tasoittaa, ja sillä voi olla pitkäaikaisiakin vaikutuksia, esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä.

Jyväskylän yliopiston tutkimus (siirryt toiseen palveluun) tehtiin osana professori Taija Juutisen johtamaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa InPACT-projektia. Tutkimusta ovat rahoittaneet lisäksi Juho Vainion säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö ja Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö.

Pesolan lisäksi siinä olivat mukana Arto Laukkanen, Risto Heikkinen, Sarianna Sipilä, Arja Sääkslahti ja Taija Finni.