Eikö sammal mädätä kattorakennetta? – ja pari muuta "tyhmää" kysymystä viherkatoista

On yleistä tietoa, että rakennukset vaurioituvat kosteudesta. Silti yhä useammin kuulee katolle harkittavan vettä sitovaa viherkattoa. Miksi?

viherkatot
Vantaan Ruskeasannan Sortti-asemalla on ketokatto.
Vantaan Ruskeasannan Sortti-asemalla on ketokatto.Taina Suonio
Viherkattoasiantuntija Taina Suonio vastaa tavallisimpiin epäilyksiin viherkatoista

Moni keskiverto suomalainen epäröi viherkaton järkevyyttä. Maalaisjärjen mukaan rakennusten katoille sen enempää kuin muuallekaan ei pidä antaa kerääntyä kosteutta tai vettä. Viherkatto kuitenkin kerää ja sitoo vettä – se suorastaan edellyttää sitä toimiakseen.

Hortonomi ja viherkattoasiantuntija Taina Suonio vastaa muutamiin tavallisimpiin epäilyksiin viherkattoihin liittyen.

Viherkatto tarvitsee vettä ja sitoo kosteutta. Eikö koko talo homehdu, kun kosteus muhii jatkuvasti kattorakenteissa?

– Ei, kun vedeneristys on tehty kunnolla. Kosteus pysyy poissa rakenteista, kun ne tehdään tarkoituksenmukaisesti ja laadukkaasti. Kunnon vedeneristys on kaiken A ja O. Yleensä vedeneristykseen viherkaton alla käytetään kolmikerroksista bitumia.

Voikukka tulee läpi asfaltistakin. Eikö viherkatto muka pääse vuosien mittaan läpi bitumista?

– Ei, jos viherkaton kasvit on valittu asiantuntevasti. Esimerkiksi maksaruoho ei kasvata tällaisia juuria, ja muutenkin katoille tulee valita muita kuin aggressiivisesti kasvavia lajeja, jotka saattaisivat päästä vahingoittamaan rakenteita.

Kasvit ja kasvupohja vetävät puoleensa hyönteisiä. Eikö viherkatto tarjoa kodin erilaisille tuhohyönteisille?

– Ei, tuhohyönteiset tarvitsevat yleensä lämpöä ja elävät sisätiloissa. Viherkatto vetää toki puoleensa hyönteisiä, kuten pölyttäjiä, mutta etenkin kaupunkiympäristössä niitä pidetään ennemminkin tervetulleina vieraina.

Senttien kerros multaa ja sen sitomaa vettä painaa valtavasti. Eikö katto romahda tuon painon alla?

– Ei, jos katto on hyvin suunniteltu. Maksaruohokatto painaa noin 80kg/neliö ja ketokatto noin 120–130kg/neliö märkänä. Suomessa rakennussuunnitelmissa lasketaan katolle minimikantokykyä 500kg/neliö lumikuormien takia ja suomalaiset arkkitehdit ottavat useimmin varman päälle painolaskelmissaan. Moni suomalaiskatto siis pystyisi kantamaan viherkaton painon.

Asiantuntijoiden mukaan erilaiset köynnöskasvit ja sammal tuhoavat rakennuksen rakenteita ja ne tulisi poistaa. Miksi sammal pitää painepestä ja villiviinit repiä irti, mutta viherkatto onkin hyvä asia?

– Edellyttäen, että kasvit ja niiden kasvupaikat on valittu oikein, on kasvillisuudesta pikemminkin hyötyä. Esimerkiksi köynnösten tulisi suositusten mukaan olla 12–15cm irti rakenteista. Niin viherkatto kuin seinäkasvillisuuskin suojaavat talon rakenteita auringon UV-säteilyltä ja ilmaston vaihteluilta. Kattosammal, joka kasvaa viherkatoksi soveltumattomalla alustalla kannattaa tietenkin poistaa. Perinteisellä tiili- tai huopakatteisella pinnalla sammal voi olla katon surma.