Sokkiin joutunut Jari Heinonen taisteli vastaan, kun häntä revittiin palavasta autosta – nyt hän kiittää auttajia hengestään

Kolarissa päänsä lyönyt mies ei ymmärtänyt, että häntä haluttiin auttaa. Yli kuukausi tapahtuneen jälkeen hän pääsi Facebookin avulla kiittämään pelastajiaan.

liikenneonnettomuudet
Hämärä maantie
Yle

Jari Heinosen henki oli muutamasta minuutista kiinni. Hän oli ajamassa sukulaisensa konfirmaatiojuhlasta takaisin kotiin ja takana oli kaksi huonosti nukuttua yötä.

Miestä väsytti. Hän ajoi Iisalmen ohi pohjoiseen – mutta mitä sen jälkeen tapahtui, Heinonen ei osaa sanoa. Seuraava muistikuva oli, kun ensihoitajat olivat hänen ympärillään.

Noiden kahden hetken väliin mahtui kuitenkin huikea tapahtumaketju, joka paljastui Heinoselle kokonaan vasta nyt, yli kuukausi kolarin jälkeen. Todennäköisesti hän oli nukahtanut rattiin ollessaan Sonkajärvellä, vajaat 30 kilometriä Iisalmen pohjoispuolella. Auto oli ajautunut ojaan ja osunut kiveen.

Heinonen ei ollut kolarin jäljiltä hengenvaarassa. Hän kuitenkin joutui sellaiseen nopeasti, kun auto syttyi keulasta palamaan, eikä törmäyksessä päänsä lyönyt mies ymmärtänyt poistua autosta.

En tiedä, mitä hän olisi tehnyt jos olisi päässyt irti.

Salla Laakkonen

"Siinä piti käyttää pientä väkivaltaa"

Kun savun perusteella kolaripaikalle tullut Juha Kauppinen avasi auton oven auttaakseen Heinosen ulos, autettava tempaisikin oven yllättäen kiinni. Heinosella itsellään ei ole tapahtumista mitään muistikuvaa.

– Kuulemma olen pitänyt ratista kovasti kiinni.

Ensimmäisenä apuun tullut Kauppinen sai onneksi pian kaksi muutakin miestä lisävoimiksi. Uhri teki edelleen vastarintaa, mutta lopulta hänet saatiin ulos autosta. Kummastakin kädestä veti yksi mies ja jaloista kolmas.

Siinä oli enkelit matkassa.

Jari Heinonen

Uhrin kannalta hänellä oli hämmästyttävä onni, sillä paikalle oli sattumalta tullut yksi eläkkeellä oleva palomestari sekä yksi vapaapalokuntalainen. Hetkeä myöhemmin auttamaan tuli vielä vapaalla ollut sairaanhoitaja. Auttajilla ei mennyt sormi suuhun tilanteessa.

– Siinä piti käyttää lainausmerkeissä pientä väkivaltaa, virnuilee yksi pelastajista, iisalmelainen VPK-aktiivi Komulainen.

"Siinä oli kolme miestä pitämässä häntä maassa"

Saatuaan loukkaantuneen ulos palavasta autosta miehet raahasivat hänet ojaa pitkin parinkymmenen metrin päähän. Tämä oli viisasta, sillä vain parin–kolmen minuutin päästä auto oli jo täydessä palamisen vaiheessa.

Paikalle sattunut sairaanhoitaja Salla Laakkonen tarkisti loukkaantuneen kunnon ja antoi hätäkeskukseen ajantasaiset tiedot tapahtuneesta. Hämmästyttävää oli, että ilmeisesti sokissa ollut Heinonen paini edelleen auttajiansa vastaan.

– Siinä oli kolme miestä pitämässä häntä maassa. Kova halu oli miehellä pois päästä. En tiedä, mitä hän olisi tehnyt jos olisi päässyt irti, olisiko mennyt takaisin autoon vai mitä. Hän ei osannut nimeäänkään sanoa.

Ei ollut omaa tavaraa kuin kalsarit kun KYSistä pääsin pois.

Jari Heinonen

Siinä vaiheessa kun ambulanssi ja paloauto tulivat paikalle, auto paloi jo soihtuna. Siitä ei jäänyt jäljelle kuin metallirunko. Palava auto olisi koitunut Jari Heinosen kuolemaksi, elleivät päättäväiset sivulliset olisi kiskoneet häntä ulos autosta. Tämän vahvistaa myös Pohjois-Savon palolaitoksen vuorossa ollut palomestari.

Sekava potilas rauhoittui lopulta ensihoitajien ympäröimänä. Siitä eteenpäin hänen omatkin muistikuvansa palaavat. Heinonen kertoo, miten menetti kolarissa lompakon, silmälasit ja puhelimensa. Konfirmaatiojuhlassa yllä olleet juhlavaatteetkin jouduttiin leikkaamaan auki.

– Ei ollut muuta omaa tavaraa kuin kalsarit, kun KYSistä pääsin pois, hän sanoo.

"Sain oppitunnin"

Jari Heinonen mursi onnettomuudessa nenänsä. Henki kuitenkin säilyi – tuolloin vielä tuntemattomien auttajien ansiosta. Häntä jäi kuitenkin vaivaamaan, ettei saanut tilaisuutta kiittää auttajiaan.

Yli kuukausi onnettomuuden jälkeen hänen siskonsa Sari Ahola alkoi etsiä auttajia Facebookissa. Kului vain muutama tunti, kun pelastavien enkelien henkilöllisyys oli selvinnyt. Perjantaiaamuna Heinonen on soittanut auttajansa läpi ja kiittänyt heitä. Samalla hänelle on paljastunut, mitä kaikkea kolarissa todella tapahtui.

– Hän sanoi, että kiitoksia avusta. Sanoin että olokeepa hyvä. Tuntuu kyllä tosi mukavalta, jukranpujut sentään, veistelee ensimmäisenä kolaripaikalle pysähtynyt Juha Kauppinen.

Jari Heinosella oli onni puolellaan onnettomuudessa montakin kertaa: ensimmäisen kerran, kun hän rattiin nukahdettuaan ajoi vain ojaan, eikä esimerkiksi päin vastaantulijaa. Toisen kerran onni potkaisi, kun paikalle tuli niin nopeasti sivullisia auttajia. Onnea hänellä oli siinäkin, että auttajiksi osui täysin sattumalta kaksi palomiestä ja yksi sairaanhoitaja.

– Siinä oli enkelit matkassa. Kieltämättä sain myös oppitunnin, etten enää koskaan lähde noin väsyneenä matkalle, Heinonen huokaa.

Korjaus 26.8.: Toisin kuin artikkelin alkuperäisessä versiossa luki, onnettomuuspaikka oli Iisalmen, ei Kajaanin pohjoispuolella.