Yliopistojen valintaperusteet ensi kevääksi vielä auki

Useimmat yliopistot eivät ole vielä päättäneet ensi kevään opiskelijavalinnan perusteita, jotka on julkaistava lokakuussa. Esimerkiksi Vaasan yliopisto ottaa opiskelijoita pelkän ylioppilastodistuksen perusteella kaikille aloille jo ensi vuonna.

A-studio
Itä-Suomen Yliopisto.
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Useimmat yliopistot eivät ole vielä päättäneet, miten ne aikovat uudistaa ensi vuoden valintaperusteitaan. Päätökset on julkaistava Opetushallituksen sivuilla (siirryt toiseen palveluun) lokakuun loppuun mennessä.

Soittokierros Suomen 14:ään yliopistoon (siirryt toiseen palveluun) paljastaa, että lähes kaikissa ovat päätökset edelleen tekemättä. Useimmat yliopistot tekevät päätökset syys–lokakuussa.

– Todistuksen perusteella tehtävää valintaa on jo aika paljon, ja se tulee kasvamaan esimerkiksi kauppatieteissä. Myös esimerkiksi historiassa ja sosiaalityössä otetaan opiskelijoita pelkän ylioppilastodistuksen perusteella, kertoo Tampereen yliopiston opintopalvelujohtaja Mikko Markkola.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja korkeakoulut ovat sopineet uudistavansa opiskelijavalinnan perusteita jo ensi vuodesta alkaen. Tavoitteena on vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa opintojen aloitusta. Jo ensi vuonna entistä useampi lukiolainen pääsee yliopistoon pelkän ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella. Esimerkiksi Vaasan yliopistoon pääsee vuonna 2018 ilman valintakoetta 20–60 prosenttia hakijoista alasta riippuen. Tarkkoja suunnitelmia valintakokeiden uudistamisesta ei kuitenkaan vielä ole tehty.

Pääsykokeita aiotaan myös muuttaa niin, että ne eivät edellytä pitkää valmentautumista.

Insinööriksi ja kauppikseen pääsee papereilla

Kauppatieteellisellä alalla ylioppilastodistuksen perusteella tehtävää valintaa lisätään jo ensi vuonna. Kaikki yliopistot ovat sitoutuneet yhteisvalintaan eli ottamaan 60 prosenttia hakijoista pelkän ylioppilastodistuksen perusteella. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa osuus siis kolminkertaistuu, sillä tänä vuonna kauppatieteitä pääsi lukemaan papereilla vain viidennes hakijoista.

Tekniikan alalla on myös yhteisvalinta mutta päätöksiä prosenttiosuuksista tai muista muutoksista valintamenettelyihin ei ole vielä tehty. Lähes kaikille tekniikan aloille pääsee opiskelemaan myös ilman valintakoetta. Ainoa poikkeus on arkkitehtuuri, jota pääsee jatkossakin opiskelemaan vain suunnittelu- ja piirustuskokeen kautta.

– Pääsykokeet ovat oleellinen osa opiskelijavalintoja jatkossakin, sillä tekniikkaan opiskelemaan tulee paljon poikia, joita ei ole välttämättä opiskelu kiinnostanut kovin paljon lukiossa mutta joista tulee hyviä diplomi-insinöörejä, kertoo kansainvälisten asioiden johtaja Janne Hokkanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Åbo Akademissa ei haluta lähteä uudistamaan pisteytysmallia itsenäisesti vaan korkeakoulu aikoo odottaa kansallisen pisteytysmallin luomista.

– Emme mielellämme tee paljon muutoksia emmekä nopeasti, vaan haluamme tiedottaa niistä lukiolaisille ajoissa, mielellään kolmen vuoden siirtymäajalla, kertoo opiskelupalveluiden päällikkö Gurli-Maria Gardberg.

Åbo Akademissakin pelkkien todistusarvosanojen perusteella opiskelemaan otettavien määrä tulee kuitenkin lisääntymään jo ensi vuonna.

Maanantai-illan A-studiossa pohditaan, täyttyvätkö yliopistot kympin tytöistä, jos opiskelijavalinta tehdään jatkossa pelkän ylioppilastutkintotodistuksen perusteella? A-studio TV1 klo 21, juontajana Markus Liimatainen.