1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. asepalvelus

Puolustusvoimien "pällitestin" kysymykset huvittavat – mistä kokeessa on oikeasti kysymys?

"Haluaisitko olla kukkakauppias?" on todennäköisesti kuuluisin Puolustusvoimien soveltuvuuskokeessa kysyttävä kysymys.

Soveltuvuuskokeen tulokset kertovat varusmiehen valmiuksista muun muassa sotilasjohtajakoulutukseen. Kuva: Lauri Paju / Maavoimat / Puolustusvoimat

KAJAANI Jokainen varusmiespalvelusta suorittava tekee palveluksensa alkuvaiheessa soveltuvuuskokeen.

Puolustusvoimissa soveltuvuuskokeesta käytetään nimitystä peruskoe 1 ja peruskoe 2, mutta varusmiesten suussa se taipuu mutkattomasti pällitestiksi tai pällikokeeksi. Koetta kutsutaan myös palikkatestiksi.

– Se tulee luultavasti siitä p-kirjaimesta ja siitä, että siellä on paljon hauskoja kysymyksiä, jotka eivät tunnu liittyvän varusmiespalvelukseen mitenkään. Esimerkiksi tykkäätkö kosketella kiviä, viihdytkö pimeässä ja se kuuluisa haluaisitko olla kukkakauppias, naurahtaa Kainuun Prikaatin varusmiestoimikunnan puheenjohtaja, alikersantti Janita Kaikkonen Kestilästä.

Siellä on paljon kysymyksiä, jotka eivät tunnu liittyvän varusmiespalvelukseen mitenkään.

Janita Kaikkonen

Soveltuvuuskoe toteutetaan kaikille järjestettävissä soveltuvuustestaustilaisuuksissa. Kokeessa on kymmeniä kysymyksiä, joihin pitää vastata rajatussa ajassa.

– Liikkuu pientä huhua, että jos ei halua pidempään kestävään tehtävään, esimerkiksi johtajakoulutukseen, porukka vetää kokeen penkin alle ihan tahallaan, kertoo alikersantti Joni Päivinen Pieksämäeltä.

Kysymykset toistuvat – syystä

Asevelvollisuuslain 64 §:ään (siirryt toiseen palveluun) (Finlex) perustuvalla kokeella mitataan henkilön kykyjä, ominaisuuksia ja soveltuvuutta erilaisiin palvelustehtäviin kuten johtajakoulutukseen.

Peruskoe 1 sisältää kielellisiä, numeraalisia tehtäviä ja kuviotehtäviä, joilla mitataan yleislahjakkuuksia ja loogista päättelykykyä.

– Testituloksella on yhteyttä menestymiseen opinnoissa ja ensisijaisesti kirjallisissa aineissa, kertoo erikoissuunnittelija Kari J. Laitinen pääesikunnan koulutusosastolta.

Peruskoe 2:n avulla selvitetään henkilön persoonallisuutta ja persoonallisuuden piirteitä, emotionaalista tasapainoisuutta, erilaisia toimintatyylejä ja asenteita.

– Tämän avulla ennustetaan henkilön edellytyksiä menestyä esimerkiksi sotilasjohtajana, samoin kykyä hallita itseään psyykkistä painetta vaativissa tehtävissä, Laitinen toteaa.

Varusmiestoimikunnan puheenjohtaja, alikersantti Janita Kaikkonen myöntää jännittäneensä soveltuvuuskokeen tuloksia, koska hän ei tiennyt, mihin kaikkeen ne vaikuttavat. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Kokeessa samat kysymykset toistuvat, mutta eri sanoin. Kysymysten toistaminen ja samantyyppisten kysymysten kysyminen parantavat kokeen validiutta.

– Tiettyjen kysymysten ja kysymystyyppien toistaminen on tavanomaista tällaisessa testauksessa. Siinä mitataan käytännössä esimerkiksi sitä, että vastaus tiettyyn kysymykseen ei ole sattumanvarainen. Sillä voidaan jäljittää ristiin vastaamista ja myös sitä, fuskaako joku tarkoituksellisesti kokeeseen vastatessaan, Laitinen mainitsee.

Mihin soveltuvuuskoe oikeasti vaikuttaa?

Soveltuvuuskoe oli alikersantti Joni Päivisen mukaan hieman hämmentävä. Hän kuuli kokeesta vain hetki ennen kokeen tekemistä.

– Yhtäkkiä kaikki koottiin ruokalaan, missä koe tehtiin. Tein sen ja se oli sillä hyvä. Olin jo tottunut, että asioita työnnetään eteen ja ne pitää tehdä. Se vain on osa arkea. Hirveästi odotuksia ei ollut, mielestäni koe meni ihan hyvin, Päivinen sanoo.

Alikersantti Janita Kaikkonen jännitti etenkin peruskoe 1:n sujumista. Lasku- ja kuviotehtävät tuntuivat ottavan turhan paljon aikaa.

– Jäin miettimään liikaa, joten en saanut siitä kovin montaa tehtyä. Pelotti, miten se vaikuttaa aliupseerikurssille pääsemiseen ja kaikkeen. Tavoitteet varusmiespalveluksen suhteen olivat kuitenkin korkealla. Sain siitä riittävät pisteet, joten kyllä se lopussaan ihan hyvin meni, Kaikkonen kertoo.

Soveltuvuuskoe on vain yksi osa varusmiespalvelusta suorittavien kokonaisarviointia. Kuva: Petri Lassheikki / Yle

Pääesikunnan koulutusosaston erikoissuunnittelija Kari J. Laitinen korostaa, että varusmiespalvelusta suorittavan soveltuvuutta esimerkiksi johtajakoulutukseen arvioidaan monen tekijän yhteisvaikutuksena.

– Soveltuvuuskoe ei ole sinänsä mikään erityisen ratkaiseva, vaan valinnat perustuvat aina kokonaisarvioon henkilön soveltuvuudesta koulutettavaksi. Käytännössä koe on yksi tekijä, jolla voidaan hankkia lisäinformaatiota päätöksen tueksi, Laitinen sanoo.

Takana pitkä historia

Puolustusvoimat on testannut varusmiesten kognitiivista lahjakkuutta vuodesta 1955 lähtien. Soveltuvuuden arviointi uusittiin vuonna 1981, jolloin sen yhteyteen tuli luonteeseen liittyvä, johtamisvalmiuksien arviointiin liittyvä osa.

Tuloksista on tehty seurantatutkimusta 1980-luvulta 2000-luvun loppupuolelle saakka.

– Kognitiivisten kykytestien tulokset ovat nousseet tasaisesti kautta vuosien 1990-luvun lopulle saakka, jonka jälkeen niiden kehitys tasaantui. Sama ilmiö on toistunut myös muualla maailmassa, kertoo tutkimusalajohtaja Kai Nyman Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosastolta.

Kokeen tulos ilmoitetaan kaikille, mutta harvassa tapauksessa siitä syntyy erityisiä reklamaatioita tai vaatimuksia kokeen uusimiseksi.

Kari J. Laitinen

Parempien tulosten on arvioitu johtuvan muun muassa yleisestä muutoksesta yhteiskunnassa ja koulutustasossa. Tarkkaa syytä kehitykseen tai sen tasaantumiseen ei kuitenkaan tiedetä.

– Toki yksi mahdollisuus tasaantumiseen voi olla se, että ihmisten verbaalinen sanavarasto on vähentynyt, koska lukutottumukset ovat muuttuneet vuosien saatossa. Tämä on eräs mahdollinen selitys, mutta varmaa tietoa ei ole, Nyman sanoo.

Ensimmäisestä kokemuksesta hyötyä

Soveltuvuuskoe on suurimmalle osalle varusmiespalvelusta suorittavista ensimmäinen kokemus soveltuvuustestauksesta. Tämän takia odotukset voivat olla sen mukaisia. Osalle kokeen tulos saattaa olla positiivinen yllätys, osa saattaa suhtautua siihen pettymyksellä.

– Osa ei suhtaudu kokeeseen muuten kuin että se on osa heidän palvelustaan, osa suhtautuu kokeeseen hyvin odottavasti ja osa kaikkea siltä väliltä. Kokeen tulos ilmoitetaan kaikille, mutta harvassa tapauksessa siitä syntyy erityisiä reklamaatioita tai vaatimuksia kokeen uusimiseksi, kertoo erikoissuunnittelija Kari J. Laitisen pääesikunnasta.

Varusmiehet tulevat helposti kysymään neuvoja soveltuvuuskokeeseen, kertoo Kainuun Prikaatin varusmiestoimikunnan TOS-asiamies, alikersantti Joni Päivinen. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Tänä päivänä erilaisiin soveltuvuusarviointeihin törmää muun muassa työpaikkaa hakiessa. Laitisen mukaan armeijan soveltuvuuskoe on hyvin kattava eikä esimerkiksi koulumaailmassa vastaavanlaista testausta suoriteta lainkaan.

– Soveltuvuuskoe on ainakin hyvä kokemus siitä, minkälaisia soveltuvuustestaukset kirjallisessa muodossa saattavat olla, Laitinen sanoo.

Alikersantit Joni Päivinen ja Janita Kaikkonen uskovat, että kokemuksesta on heille hyötyä tulevaisuudessa.

– Kouluun hakiessa oli pieni soveltuvuuskoe, mutta varmasti tästä on hyötyä jatkossa, kun hakee jatkokoulutukseen. Koetilanteeseen on huomattavasti helpompi mennä tällaisten kokemusten pohjalta, Päivinen pohtii.

– Jos tulokset saisi itselleen tai ne jäisivät jonnekin, niin silloin pystyisi kehittämään itseään. Katsomaan, miten on ajatellut ja hahmottanut asioita tämän ikäisenä, Kaikkonen jatkaa.