Professorin väite palkkojen romahtamisesta hätkähdytti – käännösrobotti voi viedä osan lääkärin tehtävistä

Globaali kilpailu kaikista työtehtävistä voi olla myös mahdollisuus suomalaisille, ei vain uhka.

asiantuntijatyö
Hoitaja tarkastelee röntgenkuvaa. Itseoppiva Watson-tietokonejärjestelmä toisi apua lääkäreille kuvien tulkitsemiseen.
Kalevi Rytkölä / Yle

Etlan tilaisuudessa esiintyneen professori Richard Baldwinin puheet asiantuntijatyön murroksesta ja korkeakoulutettujen valkokaulustyöläisten palkkojen romahtamisesta kohauttivat ja osuivat maaliin.

Suomihan on profiloitunut korkean tason asiantuntijatyön maaksi, koska halvalla työvoimalla tai alhaisilla tuotantokustannuksilla emme pysty kilpailemaan.

Aiemmin on puhuttu paljon siitä, että tekoäly tulee hävittämään paljon rutiininomaisia ja matalasti palkattuja töitä. Baldwinin mukaan seuraavaksi globalisaation seuraukset tuntuvat työntekijäryhmissä, joita se ei ole juuri koskettanut aiemmin.

Baldwin sanoo, että globalisaation seuraava aalto, "virtuaaliglobalisaatio", avaa erityisesti palvelusektorin työpaikat maailmanlaajuiselle kilpailulle. Vaikutukset alkavat tuntua jo muutaman vuoden kuluttua.

Syynä ovat kielenkäännösohjelmien kehittyminen. Kun kielitaitoa ei enää tarvita, vaikeitakin asiantuntijatehtäviä voidaan tehdä maissa, joiden palkkataso on vain murto-osa Suomesta.

Tampereen yliopiston työelämätutkija Anu Järvensivu sanoo, ettei asiasta ole juuri keskusteltu Suomessa.

– Silloin kun kielenkäännösrobotit alkavat toimimaan tietyllä tarkkuudella, me alamme kilpailla maailman kaikkien työntekijöiden kanssa, myös asiantuntijatehtävissä.

Anu Järvensivu
Tampereen yliopiston työelämätutkija Anu Järvensivu.Marjut Suomi / Yle

Mitkä ammatit joutuvat muutoksen jalkoihin?

Järvensivun mukaan on vaikea löytää ammatteja, jotka eivät olisi vaarassa. Muutos näkyy suoraan esimerkiksi tulkkien ja kielenkääntäjien työssä. Vaaravyöhykkeellä ovat erityisesti sellaiset työtehtävät, jotka eivät vaadi ihmisten suoranaista kohtaamista.

– Esimerkiksi terveydenhuollossa isot kansainväliset yritykset ovat vahvistaneet asemiaan suomalaisilla terveysmarkkinoilla. Entä jos se lääkärin valvonta tai konsultaatiotyö voidaan hoitaa luontevasti toisessa maassa, jossa palkat ja elinkustannukset ovat pienempiä?

Yhdysvalloissa on jo ulkoistettu röntgenlääkärin töitä Intiaan jonkin aikaa. Järvensivu korostaa, että muutos vie osan työtehtävistä, kokonaiset ammatit eivät välttämättä katoa.

– Terveydenhuollossakin on paljon sellaisia tehtäviä, jotka vaativat läsnäoloa ja ihmisten kohtaamista fyysisesti sekä eettisten asioiden pohtimista, hän sanoo.

Lääkäri tutkii luunmurtumaa.
Timo Selänne / Yle

Ajatushautomo Demoksen tulevaisuuden tutkijan Johannes Koposen mukaan kyse on enemmän työkuvien laajenemisesta.

– Hyvä esimerkki ovat postinkantajat, jotka leikkaavat ruohoa. Samaan aikaan, kun jotain tehtäviä häviää, markkinoille tulee uusia, Koponen kuvailee.

Järvensivu ei usko, että asiantuntijoiden tehtävät häviävät tai heidän palkkansa romahtavat aivan lähiaikoina.

– Pelivaraa on enemmän kuin muutama vuosi. Ainakaan vaikutukset eivät tule näkyviin niin nopeasti, koska on olemassa monia hidastavia tekijöitä, hän sanoo.

Hidasteita voivat olla esimerkiksi terveydenhuollon pätevyysvaatimukset. Suomessa syntyisi varmasti ärhäkkä keskustelu, jos yritys haluaisi käyttää intialaisia lääkäreitä potilaiden hoitoon. Myös erilaiset vastuukysymykset pitää kirjata tarkasti lainsäädäntöön.

Ovatko jotkut ammatit turvassa?

Järvensivun mukaan globaalisaation seuraavan aallon voivat väistää sellaiset suorittavat ammatit, joihin kielenkääntörobotit eivät pysty. Hän mainitsee esimerkkeinä putki- ja sähkömiehet, joiden työ edellyttää monimutkaista fyysistä osaamista.

Suomi on marginaalikieli. Suojaako tämä millään tavalla muutokselta? Työelämätutkija sanoo tämän ehkä hidastavan kehityskulkua, mutta ei usko sen lopulta estävän muutosta.

Millaisia vaikutuksia asiantuntijatyön murroksella tulee olemaan Suomessa?

Kiinassa ja Intiassa valmistuu yliopistoista satoja tuhansia ihmisiä, jotka kilpailevat tulevaisuudessa samoista asiantuntijahommista suomalaisten kanssa. Palkat ovat kuitenkin aivan eri tasoa.

Onko meillä pian joukoittain korkeakoulutettuja työttömiä?

– Jo nyt näkyy, ettei koulutus enää suojaa työttömyydeltä samaan tapaan kuin aiemmin. Periaatteessa sama kehityskulku on mahdollinen, mitä globaalisaatio aiheutti teollisuustyöläisille, Järvensivu arvioi.

Johannes Koponen
Ajatushautomo Demoksen Demokratia ja kyvykkyydet- tiimin vetäjä Johannes Koponen.Matti Hämäläinen / Yle

Demoksen Johannes Koponen huomauttaa, että teknologian kehitys myös tasa-arvoistaa ihmisiä.

– Tämä tavallaan avaa pelin heille, jotka tulevat muualla koulutuksen kautta kyvykkäämmiksi, hän toteaa.

Koponen muistuttaa, että maailmanlaajuiset työmarkkinat eivät ole vain uhka, vaan myös mahdollisuus suomalaisille.

– Sille omalle asiantuntijuudelle voi olla käyttöä myös muualla. Huomataan, että voin tarjota tätä palvelua paljon laajemmalle yleisölle, tulevaisuudentutkija sanoo.

Mitä pitää tehdä, jotta Suomi pärjää globaaleilla työmarkkinoilla?

Suomessa on perinteisesti korostettu koulutuksen tärkeyttä ja muiden kielten opiskelua. Anu Järvensivu sanoo, etteivät opinnot mene koskaan hukkaan. Tulevaisuudessa pärjää, jos on nopea omaksumaan uutta ja valmis vaihtamaan ketterästi työtehtäviä.

– Kun on opiskellut jotain, voi helpommin opiskella lisää uusia asioita. Se on nykymaailmassa tärkeä taito. Kun muutoksia tulee omalle kohdalle, pitäisi pystyä nopeasti oppimaan uutta, hän korostaa.

Työelämätutkija on kuitenkin huolissaan siitä, miten ihmiset jaksavat tässä vauhdissa. Suomessa vaihdetaan ammattia tai alaa edelleen aika harvoin ja totutut tavat muuttuvat hitaasti.

Mitä Suomen pitäisi tehdä, jotta emme jää jalkoihin? Mitään valmista, yhtä vastausta ongelmaa ei ole, mutta asiaa pohditaan eri puolilta useammankin työryhmän voimin. Järvensivu nostaa esiin ainakin suomalaisen koulutuksen muuttamisen joustavammaksi.

– Koulutustamme pitäisi muokata enemmän modulaariseksi. Eri tutkintojen osia pitäisi hyväksyä laajemmin uuden tutkinnon osaksi, ettei olisi vain yksi kankea iso tutkinto, joka suoritetaan alusta loppuun samalla tavalla, hän pohtii.

Tällä tavoin tutkintoa voitaisiin esimerkiksi täydentää joustavasti työelämän uusiin tarpeisiin.

Lue myös: Professori: Korkeasti koulutettujen palkat romahtavat pian