Yle sai käsiinsä selvityksen Bernerin junasuunnitelmista – VR:n arvo romahtaisi, junamatkustaminen ei lisääntyisi

Valtioneuvoston omistajaohjauksen tilaaman konsulttiselvityksen mukaan kilpailutuksesta ei olisi hyötyä, jos Suomeen ei rakenneta lisää ratoja. Selvitys on ristiriidassa liikenneministeriön tilaaman selvityksen kanssa.

kilpailuttaminen
Anne Berner ja Mika Lintilä rautateiden henkilöliikenteen muutoksista kertovassa tiedotustilaisuudessa Helsingissä
Anne Berner ja Mika Lintilä rautateiden henkilöliikenteen muutoksista kertovassa tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona 9.8.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Ylen saama Spring Advisor -konsulttiyhtiön selvitys arvioi, ettei hallituksen hyväksymä suunnitelma VR:n pilkkomisesta ja matkustajaliikenteen avaamisesta kilpailulle täytä liikenneministeriön uudistuksen omia tavoitteita.

Yle teki asiakirjapyynnön salaiseksi luokitelluista valtion omistajaohjausyksikön sekä liikenne- ja viestintäministeriön tilaamista konsulttiselvityksistä. Yle sai Springin tekemän selvityksen puutteellisena – dokumentista on mustattu luvut, joiden julkisuus haittaisi valtioneuvoston kanslian mukaan VR:n liiketoimintaa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner julkisti elokuun alussa suunnitelmat, miten ratojen henkilöliikenne avattaisiin kilpailulle kahdessa vaiheessa 2020-luvulla. VR pilkottaisiin kolmeen eri yhtiöön. Ärhäkimmin suunnitelmaa on vastustanut veturimiesten liitto esimerkiksi vuorokauden lakolla.

Liuta selvityksiä – julkisiksi tipottain

Spring Advisorin selvitys (siirryt toiseen palveluun) on suppeampi valtioneuvoston kanslian tilaamista kahdesta rautatieuudistukseen liittyvästä konsulttityöstä. Toisen on tehnyt kansainvälinen konsulttiyhtiö Boston.

Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö on tilannut useita konsulttitöitä – merkittävimmät niistä on tilattu Ramboll-yhtiöltä. Ylen tietojen mukaan liikenneministeriön oma selvitys perustuu suurelta osin Rambollin selvitykseen.

Kaikki selvitykset julkistettiin ensin salaisiksi. Tänään liikenneministeriö julkisti tilaamiaan selvityksiä. Yle sai osittain avatun Springin selvityksen valtion omistajaohjausyksiköstä.

Positiivista: kaikkea ei kilpailuteta kerralla

Ylen tietojen mukaan liikenneministeriössä suunniteltiin alun perin koko raideliikenteen kilpailuttamista kerralla. Valtion omistajaohjausyksikön tilaamassa konsulttiselvityksessä on vertailtu eri vaihtoehtoja – nykytilaa, koko liikenteen avaamista tai Etelä-Suomen lähijunaliikenteen kilpailuttamista.

lähijuna jonka ohi kulkee nainen
Jussi Nukari / Lehtikuva

Spring Advisor -yhtiön selvitys pitää Etelä-Suomen taajamajunaliikenteestä aloittamista suositeltavana, ja siinä riski olisi hallittu. Sen sijaan koko junaliikenteen kilpailuttaminen johtaisi mullistuksiin, jotka tulisivat kalliiksi VR:lle ja valtiolle.

Kallis lasku valtiolle

Konsulttityöstä on vaikea arvioida VR:n ja valtio-omistajan todellisia menetyksiä, koska suurin osa luvuista on edelleen piilossa. Dokumentista kuitenkin selviää, että kilpailun avaaminen kaikilla radoilla heikentäisi valtion omistaman VR:n tulosta, osingonmaksukykyä ja arvoa.

Selvityksen mukaan yhtiön arvosta lähtisi jopa yli 500 miljoonaa euroa. Selvityksessä VR:n markkina-arvo on edelleen salassa pidettävä luku.

Konsulttiarvion mukaan kilpailun taloudellinen kokonaisvaikutus olisi 40 miljoonaa euroa negatiivinen.

VR:n tulos alenisi, selvityksen mukaan kielteinen tulosvaikutus olisi huomattava.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja Veturimiesten liiton puheenjohtaja Tero Palomäki tapasivat toimittajia  liikenne- ja viestintäministeriön edustalla keskiviikkona 23. elokuuta.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja Veturimiesten liiton puheenjohtaja Tero Palomäki ovat olleet viime viikkoina törmäyskurssilla. Emmi Korhonen / Lehtikuva

VR ei myöskään pystyisi maksamaan nykyiseen tapaan osinkoja valtiolle – esimerkiksi viime vuodelta VR maksaa valtiolle 90 miljoonan euron osingot.

Lisää kustannuksia tulisi nykyiseen nähden myös kilpailutuksen vaatimasta työstä – siihen jouduttaisiin palkkaamaan noin 40 henkilöä.

Valtio ei konsulttiarvion mukaan voisi vähentää raideliikenteen tukia, joihin kuluu nyt noin 500–600 miljonaa euroa vuosittain. Jotta kilpailuttamisesta saataisiin lisää hyötyä, valtion tulisi tehdä ”miljardiluokan” investoinnit – esimerkiksi rakentaa lisää raiteita kuormittuneisiin kohtiin.

Lippujen hinnat alenisivat hitusen

Lippujen hinnat eivät Springin arvion mukaan kilpailussa laskisi tuntuvasti. Muiden maiden esimerkkeihin viitaten lippujen hinnat laskisivat kilpailuilla osuuksilla 10 prosenttia. Muualla hinnat nousisivat arviolta 3 prosenttia.

Ongelmaksi koituisi se, ettei liikennettä voi merkittävästi lisätä vilkkailla reiteillä, sillä rataverkko muodostuu pullonkaulaksi.

Liikenneministeriö ei saisi sitä mitä tavoittelee

Liikenneministeriö kertoo tavoittelevansa uudistuksella muun muassa tehokkuutta junaliikenteeseen, nykyistä monipuolisempia palveluita ja lisää junamatkustajia.

Spring-konsulttiyhtiö arvioi, että tavoitteet eivät toteudu liikenneministeriön selvityksessä esitetyin keinoin.

Kun nykyinen rataverkko jaetaan usean toimijan kesken, menetetään mittakaavaetuja – se tuo tehottomuutta ja lisäkustannuksia. Konsulttiyhtiön arvion mukaan VR on jo itse tehostanut omaa toimintaansa niin paljon, ettei lisätehoja välttämättä saada irti.

Tavarajuna Kouvolan ratapihalla.
Irene Stachon / Lehtikuva

Lisää kysyntää junamatkoille tuskin saadaan, jos valtio ei investoi eli pane lisää rahaa ratoihin.

Sen sijaan uudistus voisi edistää erilaisten palveluiden paketointia ja hintojen vaihtelua.

Kuka yhtiöittämisestä sitten hyötyisi? Konsulttiselvityksen mukaan yhtiöt, jotka pääsisivät ajamaan junia Suomen raiteille, voisivat saada noin 5 prosentin tuoton.

Konsulttiselvitykset erimielisiä hyödyistä

Liikenne- ja viestintäministeriö on perustanut suunnitelmansa suurelta osin mm. Rambollilta tilaamiinsa selvityksiin (siirryt toiseen palveluun), joita ministeriö julkisti tänään.

Spring Advisor katsoo kilpailuttamista valtio-omistajan silmin. Ramboll taas on tehnyt tarkkoja laskelmia esimerkiksi kaluston liikuttelusta ja eri ratojen liikenteestä.

Molemmat yhtiöt ovat samaa mieltä rataverkon kapasiteetista – vilkkaimmin liikennöidyille radoille ei mahdu enää uutta liikennettä. Rambollin mukaan pullonkauloja ovat esimerkiksi Helsinki ja Turku.

Toisin kuin Spring, Ramboll laskee, että kilpailuttaminen tuottaisi valtiolle noin 4 miljoonaa vuodessa. Springin mielestä kilpailuttaminen tulisi valtiolle nykyistä tilannetta kalliimmaksi.

Springin mukaan matkustajat hyötyisivät alentuneista lipunhinnoista vajaat 20 miljoonaa vuodessa, Rambollin mukaan yli 40 miljoonaa vuodessa.

Eduskunta ei päätä – vain hallitus

Liikenneministeri Anne Bernerin suunnitelman on hyväksynyt hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta, eli sillä on käytännössä koko hallituksen siunaus. Omistajaohjauksesta ja esimerkiksi VR:n omistuksesta vastaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

VR:n pilkkominen ja junaliikenteen avaaminen kilpailulle ovat asioita, jotka eivät ole eduskunnan toimivallassa. Valtion omistamia yhtiöitä koskevat asiat ovat hallituksen päätettävissä.

Selvitykset rimaa viistäen alle kilpailutuskynnyksen

Valtioneuvoston kanslian tilaamien konsulttiselvitysten hinta ei ole Ylen tiedossa.

Liikenneministeriö sen sijaan kertoi selvitystensä hinnat: se on muun muassa tilannut Carnegielta kaksi 25 000 euron selvitystä ja Rambollilta 16 000, 40 000 ja 59 400 euron hintaiset työt.

Carnegien selvityksiä tilatessa vuonna 2016 kilpailutuksen kynnys oli 30 000 euroa. Näin ollen kumpaakaan selvitystä ei tarvinnut kilpailuttaa, vaikka niiden yhteisarvo onkin 50 000 euroa.

Rambollin 16 000 euron selvitys on tilattu 2016. Vuonna 2017 kilpailutuksen kynnys nousi 60 000 euroon. Tänä vuonna ministeriö tilasi Rambolilta 40 000 ja 59 400 euron selvitykset – kumpikin oli siis alle kilpailutuksen rajan.

Liikenneministeriön mielestä oli perusteltua, että yhtiöiltä tilattiin useampi selvitys.

– Ramboll on toiminut asiantuntija-apuna hankkeessa, osa tilauksista koskee varsinaisia selvityksiä, ja osittain Rambollin tehtävänä on ollut avustaa kilpailun avaamisen projektikokonaisuudessa mm. eri asioiden arviointiapuna sekä projektiryhmän tukena. Tarve konsulttiavun käyttämiseen on myös tarkentunut vasta hankkeen myöhemmissä vaiheissa, hallitusneuvos Elina Thorström perustelee selvitysten pilkkomista moneen osaan.