Kun presidentti Svinhufvud karkotettiin Siperiaan, keksi Ellen-rouva avata kauniiseen kotiinsa täysihoitolan

Rouva Ellen Svinhufvud oli taitava puutarhanhoitaja. Nyt hänen puutarhansa Luumäen Kotkaniemessä on entisöity lähes sadan vuoden takaiseen asuun.

puutarhat
Kotkaniemi puutarha
Ellen Svinhufvudin aikaan Kotkaniemen keittiöpuutarhassa hyötykasvit kasvoivat omissa, tarkasti rajatuissa ruuduissaan. Nyt puutarha on palautettu Ellenin mallin mukaiseksi.Yle

LuumäkiRouva Ellen Svinhufvud rakasti puutarhassaan värikylläisyyttä. Hän kasvatti kukkapenkeissään monenvärisiä ruusuja ja elävöitti yrttitarhaansa erivärisillä kehäkukilla. Daalioissa värit vaihtelivat vaaleanpunaisesta ja oranssista valkoiseen.

Tyypillistä Ellenin hoitamille istutuksille oli myös se, että samassa kukkapenkissä kasvoi sekaisin sekä pensaita että perennoja eli monivuotisia kukkia. Alimmaisena, lähellä maanpintaa saatettiin kasvattaa mansikkaa.

Kotkaniemi puutarha
Ellen Svinhufvudin ajan mukaiseksi entistetyssä puutarhassa kasvaa jälleen samoja perinteisiä lajikkeita kuin lähes sata vuotta sitten.Yle

– Entisaikaan oli juuri tapana, että kukkapenkit olivat hyvin runsaita, sanoo Ellen Svinhufvudin pihanhoitoon tutustunut puutarhuri Merja Kiianen.

Presidenttiparin pitkäaikaisin koti

Presidentti P. E. Svinhufvudin ja puoliso Ellenin pitkäaikaisimmassa kodissa Luumäen Kotkaniemessä on tehty yli vuoden kestänyt perusteellinen remontti. Urakoitsija luovuttaa päärakennuksen sitä hallinnoivalle Kotkaniemi-säätiölle aikataulun mukaisesti syyskuun lopussa.

Jos on vuonna 1898 rakennettu päärakennus kokenut komean muodonmuutoksen, niin huomiota herättävä on myös päätaloa ympäröivän puutarhan uudistuminen. Pahoin pusikoitunut piha ja muun muassa lupiinien valloittama entinen keittiöpuutarha on raivattu ja entisöity perinteiseen, Ellenin aikaiseen asuunsa.

– Tarkkana puutarhanhoitajana tunnettu Ellen olisi varmaan pyörtynyt, jos olisi nähnyt sen lupiinipellon, nauraa Kotkaniemi-säätiön puheenjohtaja Hilkka Suoanttila

Perinteiset kasvilajit

Puutarhuri Merja Kiiasen esimies, Stonemason Oy:n toimitusjohtaja Tuija Poutanen kuvailee, että Kotkaniemi-säätiön antama toimeksianto ryhtyä entisäimään taloa ympäröiviä piha-alueita on ollut mielenkiintoinen.

– On harvinaista, että puutarhan rakentamisessa mennään perinne edellä. Kaupunkien puistoissa esimerkiksi suositaan usein suuria, vain muutamaa lajia kasvavia istutuksia, sanoo Poutanen.

Kotkaniemi remontti puutarha ruutupuutarha
Kotkaniemen päärakennuksen perusteellinen kunnostus valmistuu tänä syksynä.Yle

– Täällä Kotkaniemessä olemme yrittäneet säilyttää kaiken sen vanhan, mitä puutarhasta vielä on löytynyt. Ja toisaalta uusissa istutuksissa on käytetty sellaisia kasveja ja lajeja, joita on tiedetty täällä kasvaneen, Poutanen kertoo.

Harvinainen ruutumallinen keittiötarha

Keittiöpuutarha päärakennuksen länsipuolella, Kivijärveen laskevassa rinteessä on muodoltaan erikoinen. Hyötyviljelysten alue oli jaettu tarkasti neliön muotoisiin ruutuihin, joiden väleissä kasvoi nurmea. Sama malli toistuu tänä vuonna uudelleen rakennetussa hyötypuutarhassa.

– En ole koskaan aikaisemmin nähnyt tuollaista ruudukkoa, sanoo Tuija Poutanen.

Kotkaniemi
Kotkaniemi-säätiön puheenjohtaja Hilkka Suoanttila, pihaurakoinnista vastaavan Stonemason Oy:n toimitusjohtaja Tuija Poutanen sekä puutarhuri Merja Kiianen ja projektipäällikkö Heini Kähkönen Kotkaniemi-säätiöstä keskustelevat puutarhan viimeistelystä.Yle

– On viitteitä siitä, että Ellen Svinhufvud viljeli osan hyötykasveistaan samantyylisissä kasvulavoissa, jotka nykyään ovat jälleen hyvin suosittuja, Poutanen kertoo.

Puutarhaan pääsee tutustumaan ensi keväänä

Mitä rouva Svinhufvud sitten pihassaan kasvatti? Puutarhan loiston päivistä on tehty selvityksiä, joiden perusteella lajikirjo tunnetaan melko tarkasti. Tutkija Tiina Kolarin Kotkaniemen kasvillisuus- ja kulttuurimaisemaselvityksessä on laskettu, että 1930-luvulla erilaisia hedelmäpuita oli jopa 52 ja marjapensaita 40.

Ellen olisi varmaan pyörtynyt, jos olisi nähnyt sen lupiinipellon.

Hilkka Suoanttila

Keittiöpuutarhassa kasvatetaan nytkin raparperia, herukoita ja perinteisiä yrttejä kuten tilliä ja persiljaa. Ensi kesä on entisöidyn puutarhan ensimmäinen näytön paikka, sillä monet kesäkukista ja yrteistä tuodaan paikalle vasta keväällä. Silloin Kotkaniemessä toimiva museo, kahvila ja laaja puutarha ovat avoinna vierailijoille.

Yhden naisen työmaa

Jälkipolvet tuntevat Ellen Svinhufvudin taitavana talousihmisenä. Hänen vahakantisiin vihkoihinsa on tallentunut useita herkullisia reseptejä, joita Kotkaniemi-säätiön puheenjohtaja Hilkka Suoanttila toivoo mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävän tilalle keväällä avattavassa kahvilassa.

– Ellen osasi esimerkiksi valmistaa hyvää voita, jossa hän käytti tilan lehmien maitoa, Suoanttila kertoo.

Varsinaisesti isojen eläinten hoidosta oli vastuussa karjanhoitaja mutta emäntä itse huolehti pihapiirin pienemmistä eläimistä kuten kanoista, kaneista ja lampaista.

– Jossain vaiheessa, Ellen kasvatti kettujakin turkiksia varten, Suoanttila tietää.

Kotkaniemi puutarha
Kotkaniemen puutarha ulottuu Kivijärven rantaan asti.Yle

Ehkä hämmästyttävintä Ellen Svinhufvudin puutarhanhoidossa on se seikka, että hän selviytyi monimuotoisen pihansa töistä enimmäkseen yksin, sillä kokoaikaista puutarhuria ei Kotkaniemeen palkattu. Pitkäaikainen tilanhoitaja Reetu Virtanen vastasi enimmäkseen tilan laajojen peltojen viljelystä.

– Svinhufvudien lapset tietenkin kotilomille tullessaan joutuivat heti töihin kitkemään ja korjaamaan satoa, Suoanttila sanoo.

Neuvokas emäntä keksi keinon tienata

Taloudellisesti tiukinta aikaa Kotkaniemessä elettiin, kun isäntä P. E. Svinhufvud joutui 1914 karkotetuksi Siperiaan. Ukko-Pekan yli kahden vuoden vankeuden aikana Ellen teki kolme matkaa miehensä luokse Siperiaan. Muun ajan hän oli Kotkaniemessä ja yritti epätoivoisesti keksiä keinoja, joilla korvata tuomarina työskennelleen puolisonsa menetetyt tulot.

– Perhe oli ostanut tilan vasta muutamaa vuotta aikaisemmin velaksi, lapset kävivät koulua ja rahaa oli vain jotenkin tienattava, Hilkka Suoanttila kuvailee.

Varoitteluista huolimatta Ellen Svinhufvud päätti avata Kotkaniemeen täysihoitolan, jonne hän onnistui houkuttelemaan varakkaita pietarilaisia asiakkaita poiketessaan kaupungissa omilla Siperian-matkoillaan.

– Pietarilaisten oli helppo tulla Kotkaniemeen. Toisin kuin nykyään, junat pysähtyivät silloin Luumäellä, Suoanttila toteaa.

Täysihoitolan pyörittäminen onnistui ja sen avulla Ellen pystyi säilyttämään Kotkaniemen perheellä. Entisöidyssä puutarhassa kävellessään on helppo kuvitella, miten pietarilaisvieraat sata vuotta sitten ovat nauttineet järvimaisemasta, kukkaloistosta ja puhtaasta ilmasta.

– Kovalla työllä karkotusajastakin Kotkaniemessä selvittiin, Suoanttila jatkaa vielä.