yle.fi-etusivu

Patentti- ja rekisterihallitus penkoo Sibeliuksen juhlavuoden karvasta jälkilaskua – "Suhteettoman suuri osa tuesta valui pelkän organisaation pyörittämiseen"

Vuonna 2015 säveltäjä Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden piti ampua Hämeenlinna maailman kartalle kansainvälisesti tasokkaana musiikkikaupunkina. Taloudellinen tuki Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiölle oli historiallisen suuri, mutta säätiön aikaansaannokset jättivät jälkeensä paljon kysymyksiä.

Jean Sibelius
Sibeliuksen juhlavuoden tiedotustilaisuus, etualalla flyygeli
Yle

Hämeenlinnan Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön musiikin tuottaminen päättyi viime keväänä ja säätiön lakkautustoimet ovat parhaillaan käynnissä.

Patentti- ja rekisterihallitus tutkii parhaillaan syntymäkaupunkisäätiöstä tehtyä kantelua.

Asiaa käsittelevä säätiövalvonnan juristi Outi Teräskallio kieltäytyy kuitenkin julkisuuslain nojalla kertomasta vireillä olevasta valvonta-asiasta tietoja. Aikanaan annettava ratkaisu on julkinen.

Kysyimme keskeisiltä henkilöiltä, miksi Sibelius ei saanut siipiä alleen juhlavuonnaan Hämeenlinnassa.

Projektipäällikkö Antti Vihinen: "Rahaa valui liikaa pelkän säätiön pyörittämiseen"

Syntymäkaupunkisäätiön hallituksessa 2014

Sibeliustaloa yli kymmenen vuotta Lahdessa johtanut Antti Vihinen kuuluu säätiön kriitikoihin eikä peittele tuohtumustaan säätiöön syydetystä rahasta. Vihinen sanoo säätiön rahankäytön karanneen käsistä, koska kukaan ei halunnut puuttua tilanteeseen ja sotkea omia käsiään.

– Tukea pelkästään kaupungilta tuli 3,2 miljoonaa eikä siihen ole laskettu valtion tai muiden tahojen tukia. Suhteettoman suuri osa tuesta valui pelkän organisaation pyörittämiseen. Konsertteja toki tehtiin paljon, mutta kenelläkään ei ollut taloudellista intressiä siihen, tuleeko konserttiin tarpeeksi väkeä vai ei. Koska rahaa toimintaan tuli joka tapauksessa, sivaltaa Vihinen.

Antti Vihinen
Nina Keski-Korpela / Yle

Rahaa tuli myös valtiolta yli 600 000 euroa.

Antti Vihinen sanoo säätiön olleen hankala vahdittava muutenkin.

– Jos kaupunki yritti kysellä, mihin rahat menevät, säätiö korosti aina itsenäisyyttään ja taiteellista vapauttaan. Mutta kun tarvittiin lisää rahaa, se ilmoittikin sitten olevansa osa kaupunkikonsernia. Tämä oli perusristiriita, sovittamaton.

Tuottaja Tatu Pohjola: "Olisimme tarvinneet talousosaamisen tukea aiemmin"

Sibeliuksen syntymäkaupunki-säätiön tuottaja 2012-2015

– Säätiön sisällä yritimme tehdä parhaamme todella ylityöllistettyinä ja tietoisina siitä, että esimerkiksi taloushallintoon ei ollut tarpeeksi resursseja. Olisimme tarvinneet taloushallinnon ammattilaisen alusta asti. Usein kaupungin ehdotukset olisivat poikineet säätiölle vain lisäkuluja, kertoo Pohjola.

Tatu Pohjola
Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön tuottaja Tatu Pohjola.Yle / Miki Wallenius

Alkutunnelmat olivat innostuneet, mutta pikkuhiljaa into laimeni, kun ongelmat alkoivat kasaantua. Säätiöltä puuttui talousosaamisen tuki, kaupungin rahoituspäätöksiä jouduttiin odottamaan ja kireät henkilösuhteet veivät pohjaa itse työltä, eli hyvien kulttuurielämysten tekemiseltä.

– Säätiön johto ajautui törmäyskurssille muutamien kulttuuritoimijoiden ja päättäjien välillä. Olin aika monessa hallituksen kokouksessa, jossa käytiin läpi talousasioita. Toin usein esiin huolen esimerkiksi Sinfonia Lahden konserttien kannattamattomuudesta. Hallituksessa keskusteltiin usein, mitä olisi tehtävissä, mutta mikään ei muuttunut.

Muotoilija Markku Piri: "Säätiön taloudenpito oli kestämätöntä"

Syntymäkaupunki-säätiön hallituksessa 2014

– Taloudellisen seurannan vastuu ei toiminut ja tästä syystä jätin hallituksen vain kahden kokouksen jälkeen. Tietääkseni kaupungin johdolle suositeltiin säätiön erityistilintarkastusta jo vuonna 2014, sanoo Markku Piri.

Markku Piri kuvataiteilija, kondiittori ja kulttuurituottaja
Nina Keski-Korpela / Yle

Markku Piri kritisoi erityisesti säätiön taloudenpitoa. Myös taiteellisesti juhlavuoden suunnittelu ei ollut onnistunut. Pirin mielestä koko juhlavuosi sullottiin liian täyteen.

– Mikään tärkeimmistä säätiön lupaamista kansainvälisistä konserttitapahtumista ei toteutunut. Säätiön juhlavuoden ohjelmakattaus oli jo perusrakenteeltaan ankka: miksi tunkea 50-60 konserttia juhlavuodelle, kun jakamalla potin harkitummin ja harvempiin tilaisuuksiin laatu olisi ollut korkeampi. Määrä ei ole laadun kriteeri, lataa Piri.

Toimitusjohtaja Jouko Astor: "Yritimme yhteistyötä, mutta laihoin tuloksin"

Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy, Hämeenlinna

– Täyttöaste säätiön järjestämissä konserteissa oli kohtuullinen, mutta panostukseen nähden juhlavuoden saavutukset jäivät pieniksi. Säätiön kaikkien konserttien täyttöasteet Vanaja-salissa olivat juhlavuoden keväällä 66 prosenttia ja syksyllä 54 prosenttia.

Mies katsoo vakana kohti kameraa
Verkatehtaan toimitusjohtaja Jouko Astor.Antti Ruonaniemi / Yle

Juhlavuonna 2015 Verkatehtaalla järjestettiin kaikkiaan seitsemäntoista syntymäkaupunkisäätiön tuottamaa konserttia. Talouden hallintaan liittyvissä haasteissa Verkatehdas yritti Astorin mukaan tarjota säätiölle budjetointiapua, saamatta kuitenkaan vastausta. Yhteistyö markkinoinnin saralla sen sijaan onnistui.

– Oli täysiä konsertteja monta ja oli lähes tyhjiä niitäkin. Hämeenlinnalla olisi ollut loistava mahdollisuus nostaa klassisen musiikin rooli uudelle tasolle, mutta nyt niin ei käynyt, sanoo Jouko Astor.

Varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén: "Budjetit tehtiin konserttikohtaisesti"

Syntymäkaupunki-säätiön hallituksen johdossa 2011-2015, tapahtumien aikaan Hämeenlinnan kaupunginjohtaja

– Sinä aikana, kun olin puheenjohtajana, talouden seuranta ja hallinta oli hyvin keskeistä. Ohjausta haluttiin vahvistaa muun muassa tekemällä taloussääntö, jossa määriteltiin toimivallat ja menettelytavat. Tämän lisäksi panostettiin budjetointiin. Käytännössä se tarkoitti esimerkiksi sitä, että budjetti tehtiin konserttikohtaisesti ja hallitus seurasi talouden kehitystä jokaisessa hallituksen kokouksessa.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén
Tapani Hellstén toimi Hämeenlinnan kaupunginjohtajana ja syntymäkaupunkisäätiön hallituksen puheenjohtajana.Tiina Kokko / Yle

Hellsténin mukaan raportointi sisälsi koko säätiön talouden. Juhlavuoden suunnittelun hankaluudet hän myöntää.

– Konserttitoiminnan ja tämänkaltaisen juhlavuoden valmistelu on haasteellinen monessa suhteessa. Hallituksen tavoite talouden osalta kuitenkin oli, että taloudellisesti vuosi onnistuisi ja olisi lopputulokseltaan lievästi positiiivinen. Haastetta kyllä lisäsivät Hämeenlinnan kaupungin päätöksentekoon liittyneet epävarmuudet.

Pianisti Erkki Korhonen

Sibeliuksen syntymäkaupunki-säätiön johto 2011-2016

Yle yritti useaan eri kertaan saada säätiön johdossa toimineellta Erkki Korhoselta kommenttia juhlavuoden tapahtumiin liittyen. Korhonen vastasi kyllä puhelimeen, mutta kuultuaan mistä oli kyse, ei hän suostunut kommentoimaa asiaan millään tavoin.

Viimeiseen sovittuun puhelinkeskusteluun hän ei enää vastannut.

Erkki Korhonen soittaa pianoa
Syntymäkaupunki-säätiötä johti Kansallisoopperan entinen pääjohtaja Erkki Korhonen.Tiina Kokko / Yle

Juhlavuoden opit

Sibeliuksen juhlavuoden tapahtumat osoittavat sen, että tapahtumien kulkuun on vaikea puuttua sen jälkeen, kun asiat lähtevät menemään pieleen.

Kukaan ei halunnut juhlavuoden epäonnistuvan ja paineet säätiön sisällä alkoivat kasautua. Näkemyseroja ei kyetty selvittämään ja lopullinen kärsijä oli kulttuurin kuluttaja.

Runsaasta taloudellisesta tuesta huolimatta jäljestä ei tullut niin vaikuttavaa kuin odotettiin. Erimielisyydet ja huonot henkilökemiat pilasivat yhteistyötä ja hankaloittivat suunnittelua.

Satojen ihmisten panos vuosien aikana ei toisaalta mennyt hukkaan. Vaikka asioita jäi saavuttamatta, moni asia myös onnistui.

Sibeliuksen syntymäkoti nelinkertaisti juhlavuonna kävijämääränsä ja Hämeenlinnan Teatterin juhlavuoden esitys onnistui hyvin.

– Mutta kumpikaan niistä ei kuulunut syntymäkaupunkisäätiön toiminnan piiriin, muistuttaa Antti Vihinen.

– Tämä vuosi olisi ollut loistava mahdollisuus, jota ei käytetty. Mutta syytä ei voi vierittää säätiön niskaan, vaan pikemminkin epäjohdonmukaisten päätösten ja huonojen henkilösuhteiden suuntaan, päättää Sibeliuksen syntymäkaupunki-säätiön tuottaja Tatu Pohjola.