Berner: Rautatiekilpailulla tavoitellaan hyötyjä yhteiskunnalle

Bernerin mukaan kriittinen konsulttiselvitys kilpailutuksesta keskittyy liiaksi VR:n näkökulmaan.

kilpailuttaminen
Anne Berner
Anne BernerEmmi Korhonen / Lehtikuva

– Rautatiekilpailun avaamisessa on ensisijaisesti kyse yhteiskunnallisten tarpeiden huomioon ottamisesta ja yhteiskunnallisen tuloksen maksimoimisesta, kirjoittaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner lauantaina julkaistussa blogikirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun).

– Lajempi palveluvalikoima ja alhaisemmat lippuhinnat asiakkaille, rautatieliikenteen määrän kasvattaminen sekä parempi läpinäkyvyys valtion rautatieliikenteeseen käyttämille tukirahoille, Berner luettelee etuja.

Yle Uutiset kertoi eilen perjantaina, että Ylen saama, valtion omistajaohjausyksikön tilaama konsulttiselvitys ei tue hallituksen asettamia tavoitteita rautatieliikenteen avaamisesta kilpailulle.

Ylen hankkima Spring Advisor -konsulttiyhtiön selvitys arvioi, että koko junaliikenteen kilpailuttaminen johtaisi mullistuksiin, jotka tulisivat kalliiksi VR:lle ja valtiolle.

VR:n tulos alenisi, VR ei myöskään pystyisi maksamaan nykyiseen tapaan osinkoja valtiolle, yhtiön arvosta lähtisi jopa yli 500 miljoonaa euroa eivätkä lippujen hinnat laskisi merkittävästi, konsulttiyhtiö listaa.

Berner ei mainitse blogikirjoituksessaan Ylen perjantaista uutista, mutta julki tulleen konsulttiselvityksen kylläkin.

– Valtioneuvoston kanslian tilaama Spring Advisorsin selvitys lähtee yhtiötarkastelussa VR:n toiminnan näkökulmasta, Berner kirjoittaa.

– Rautatiekilpailun avaamisessa on kuitenkin ensisijaisesti kyse muuttuvien yhteiskunnallisten tarpeiden huomioon ottamisesta ja yhteiskunnallisen tuloksen maksimoimisesta, ei yksittäisen valtio-omisteisen yhtiön näkökulmasta, Berner perustelee.

Spring Advisor -konsulttiyhtiön mukaan lisää kysyntää junamatkoille tuskin saadaan, jos valtio ei investoi eli pane lisää rahaa ratoihin.

Nyt Bernerkin ottaa puheeksi investoinnit rataverkkoon.

– Matkustajamäärän merkittävä lisääminen edellyttää kuitenkin myös uusia investointeja rataverkkoon. Tämä on kuitenkin riippumatonta siitä, toimiiko raiteilla yksi vai useampi operaattori, Berner kirjoittaa.

Hän perustelee käsitystään Ruotsin esimerkillä.

– Pelkästään raideinvestoinnit eivät selitä matkustajamäärän kasvua, vaan taustalla on myös kilpailun avaamisesta saadut hyödyt.