Koe uusi yle.fi

Kun julkinen raha vähenee, hakemusten määrä kasvaa – Apurahoja haetaan vuosi vuodelta enemmän

Tutkijoille ja taiteilijoille apurahojen hakeminen on ollut jo pidempään osa työtä, mutta apurahoja hakevat nykyään myös korkeakouluopiskelijat. Julkisen puolen leikkaukset näkyvät selkeästi hakemusten määrissä.

Kotimaa
Opiskelijat lukevat kirjastossa.
Yhä useampi opiskelija on tietoinen heille suunnatuista apurahoista.Henrietta Hassinen / Yle

”Hakemus liitteineen tulee toimittaa määräaikaan mennessä”.

Sadoille tuhansille suomalaisille virke on tuttu.

Apurahoja haetaan joka vuosi yhä enemmän sekä taide- että tiedeprojekteihin, mutta myös korkeakouluopintoja helpottamaan. Suurimmissa säätiöissä jaetaan vuosittain kymmenien miljoonien eurojen edestä apurahoja taiteilijoille, tieteentekijöille, tutkijoille ja opiskelijoille.

Tämä voi tarkoittaa lähes kymmenen tuhannen apurahahakemuksen määrää.

– Suunta on ihan selvä: hakemusten määrä kasvaa, kun julkinen raha vähenee, toteaa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu.

Helppoa rahaa nappia painamalla?

Kaikkinensa apurahoja jaetaan niin paljon, ettei tilastoitua tietoa lopullisesta summasta ole edes olemassa.

Apurahasäätiöitä löytyy sekä yksityisiä että julkisia. Jaettavat summat voivat liukua sadasta eurosta useisiin kymmeniin tuhansiin ja säätiöiden hakemuskriteerit vaihdella tarkasta maantieteellisestä syntyperästä laveaan kulttuurityöskentelyyn.

Tamperelainen Sanni Mäki haki apurahaa korkeakouluopintoihinsa syntyperänsä perusteella.

– Lähetin hakemuksen tamperelaisille nuorille tarkoitettuun säätiöön, joka jakaa vuosittain apurahaa korkeakouluopintoihin. Olen hakenut apurahaa kahdesti ja molemmilla kerroilla sitä on myönnetty minulle.

Hakeminen oli Mäelle helppoa. Todistusten skannaaminen ja lähettäminen oli ehkäpä koko prosessin työläin osuus. Rahaa sai klikkailemalla vain paria nappia - vai saiko?

– Ansaitakseni apurahan olen mielestäni tehnyt suurimman työn jo siinä vaiheessa, kun pääsin kouluun. Mutta sen jälkeen pienellä vaivalla pääsee kyllä hyville tuntipalkoille, summaa Mäki.

Oikeasti rahoitusta tarvitsevien joukko kasvaa koko ajan.

Ilkka Kaakkolammi

Myös Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toimitusjohtaja Suvikumpu torppaa yleisen oletuksen apurahan saamisen helppoudesta.

– Välillä ihmiset olettavat, että jokainen, joka keksii hakea apurahaa saisi sitä. Todellisuudessa säätiöt ovat erittäin tarkkoja siitä, että hakemukset ovat hyvin perusteltuja ja vastaavat säätiön tarkoitusta.

Varsinkin yksityisten henkilöiden perustamien säätiöiden hakemuskriteerit ovat usein tarkkarajaisia. Säätiön luoneet henkilöt ovat omista syistään halunneet tukea esimerkiksi tietyn syöpäsairauden tutkimista.

– Hakijan täytyy hahmottaa, että jos haluaa itse tutkia keuhkosyöpää ja säätiö tukee rintasyöpätutkimusta, ei apurahaa silloin tipu, Suvikumpu huokaisee.

Apurahan tarve opiskelijoiden keskuudessa kasvaa

Julkisen puolen yhä vähenevä satsaus taiteeseen ja tieteeseen asettaa paineita yksityiselle rahoitukselle.

Apurahoja haetaan myös korkeakouluopintoihin paljon, ja usein syystäkin, kertoo Idmanin säätiön asiamies Ilkka Kaakkolammi.

– Meillä on mahdollisuus nähdä seikkaperäisesti apurahaa hakeneiden opiskelijoiden tilanteita. Oikeasti rahoitusta tarvitsevien joukko kasvaa koko ajan. Tämä trendi on aivan selvä.

Kaakkolammin mukaan opintotukien leikkaukset näkyvät myös apurahahakemuksissa. Yhä useampi on joutunut ottamaan opintojen ohelle työpaikan.

– Opiskelijoiden rahoitus näyttäisi olevan muuttunut niin, että töissä käydään paljon enemmän kuin aikaisemmin.

Tutkijoille apurahan hakeminen on osa työtä

Tamperelaisen Mäen mukaan apurahan hakemisesta tulisi kertoa opiskelijoille enemmän, mutta liian helpoksi ei asioita saisi tehdä.

– Olen sitä mieltä, että vähän sen rahan saamisen eteen täytyy tehdä töitä. Olisi liian helppoa, jos vain yhtä nappia painamalla voisi tilata tilillensä rahaa.

Opiskelijoiden keskuudessa tieto apurahoista alkaa pikkuhiljaa saavuttaa suuremman yleisön, mutta esimerkiksi taiteilijoille ja tutkijoille apurahahakemusten täyttäminen on ollut jo pidempään osa työtä.

– On varmasti hakijoita, jotka lähettävät vuodessa 20 eri säätiölle apurahahakemuksen. Siinä ei ole mitään väärää, toteaa Suvikumpu.

Muokattu 28.8. klo 16:45: Korjattu kohtaa, jossa kerrottiin, että apurahat ovat yksityisten ja julkisten toimijoiden omistamia. Säätiöitä ei omisteta.