Radikaalimoskeijaksi leimattu Varissuon rukoushuone pelkää kostoa – "suomalaiset tietävät sen mitä media meistä näyttää"

Turun muslimit toivovat, ettei heidän rukoushuoneitaan leimattaisi radikalisaation pesäkkeiksi. "Me emme anna kävijöidemme puhua edes politiikkaa", sanoo Varissuon rukoushuoneen vanhin.

moskeijat
Turun Afganistanilaisen yhdistyksen neuvoston vanhin Mohammad Azizi ja Varissuon rukosuhuoneen käsijä Luay Aljubouri.
Turun Afganistanilaisen yhdistyksen neuvoston vanhin Mohammad Azizi (vas.) ja Varissuon rukosuhuoneen käsijä Luay Aljubouri.Eero Mäntymaa

_”Allahu akbar.” _

Keskipäivän rukous on päättynyt Turun Varissuolla. Muutama kymmenen miestä pukee kenkänsä ja poistuu, toiset jäävät sisälle jutustelemaan.

– Ei tätä tulisi kutsua moskeijaksi, tämä on Turun Afganistanilaisen yhdistyksen rukoushuone, sanoo nimettömänä pysyttelevä mustapartainen mies, joka esittelee toimittajalle paikkoja.

Tilat on nopeasti nähty. Pari matoilla vuorattua huonetta, keittiösyvennys ja pieni huone uskonnollista kirjallisuutta varten. Tyypillinen suomalainen muslimien rukoushuone siis.

Esittely katkeaa, kun sisälle tullut mies tulee kertomaan jotain henkilökunnalle.

Joku on jättänyt ulko-oven eteen muovipussin. Sen sisällä on tuoreita koiranjätöksiä.

– Koskaan ennen ei ole käynyt mitään tällaista, tiloja esitellyt mies sanoo pettyneenä.

Turun Varissuon rukoushuoneen ovelle tuotiin koiranjätöksiä lauantaina 27.8.2017.
Koiranjätökset jätettiin rukoushuoneen ovelle päivä sen jälkeen kun paikkaa oli kutsuttu lehtiotsikoissa "radikaalimoskeijaksi".Eero Mäntymaa.

Tapaus ei ole sattumaa, mies uskoo. Päivää ennen haastattelua Varissuon rukoushuone oli ollut Iltalehden otsikoissa. Iltalehden nimetön lähde oli kuvaillut sunnimuslimien moskeijaa radikaalimoskeijaksi, josta Suojelupoliisi oli varoittanut Turun shiiamuslimeja.

Turun Afganistanilaisen yhdistyksen jäsenet olivat jutun nähtyään tyrmistyneitä.

– Uskon, että hänen (Iltalehden nimettömän lähteen) tarkoituksensa oli provosoida ja lietsoa vastakkainasettelua Turun shiiojen ja sunnien välillä, sanoo sanoo Muhammad Azizi, Turun Afganistanilaisen yhdistyksen vanhin.

Vastakkainasettelua Azizi ei kaipaisi yhtään. Ei sunnien ja shiiojen eikä muslimien ja ei-islaminuskoisten suomalaisten välille.

– Tavalliset suomalaiset eivät tiedä, mitä täällä tapahtuu. He tietävät sen mitä media meistä näyttää. Ja sitten he reagoivat sen mukaan, Azizi sanoo.

Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) ja Ilta-Sanomien (siirryt toiseen palveluun) haastattelemien nimettömien henkilöiden mukaan Turun puukotusiskun pääepäilty kävi ennen tekoaan Yliopistonkadun rukoushuoneella ja ramadanin aikaan Kupittaan rukoushuoneella. Se toi rukoushuoneisiin toimittajia, jotka nostivat rukoushuoneet epäillystä terrori-iskusta kertovien uutisten otsikoihin.

Nyt Turun muslimit ovat varpaillaan. Varmentamattomia huhuja hyökkäyksistä muslimeja kohtaan risteilee siellä täällä. Turun Yliopistonkadun moskeijasta tai Kupittaan moskeijasta kerrottiin Ylelle, että lausuntoja ei anneta kunnes tutkinta etenee ja ilmapiiri rauhoittuu.

– Pelkäämme todella paljon. Olemme huolissamme kostomielestä, koska meillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä, Azizi sanoo.

Varissuon rukoushuoneen julkisivu.
Rukoushuoneen ohi kävelisi helposti mitään huomaamatta. Ulkona ei ole kyltin kylttiä. Se on varotoimi. Lähistöllä on baareja ja yhdistys ei halua ylimääräisiä harmeja.Eero Mäntymaa

Myöskään Varissuon rukoushuoneen kävijät ja henkilökunta eivät mielellään anna haastatteluja nimillään ja kasvoillaan. Jälkiseuraamuksia pelätään.

Varissuon rukoushuoneella säännöllisesti käyvä Luay Al-Jubouri kuitenkin haluaa.

– Täällä on rentoa. Täällä käy irakilaisia, suomalaisia, afgaaneja, ja he ovat kaikki veljiäni. Tämä on minulle toinen koti, Irakista paennut ja kahdeksan vuotta Turussa asunut Al-Jubouri vakuuttaa.

Al-Jubouri näyttää arpea takaraivossaan. Hän kertoo sen tulleen luodinsirpaleesta. Hänen kolmelle veljelleen kävi huonommin. Heidät tapettiin Irakissa, mies kertoo.

Sitten mies alkaa itkeä.

– Jos joku on kärsinyt radikalismista, niin minä. Tulisinko silloin moskeijaan, jossa on radikalisaatiota? Jos näkisin jotain siihen viittaavaa, olisin ensimmäinen, joka nousee sitä vastaan, Al-Jubouri sanoo.

Puheet radikaalimoskeijoista saavat yhdistyksen vanhimmankin hieman hermostumaan.

– Toinen lapsistani on käynyt armeijan, toinen on menossa. Puolustaisimme verellämme tätä maata. Välillä menee hermot, kun leimataan radikaaleiksi, Azizi sanoo.

Mitä jos moskeijassa kävijä haluaa liittyä Isisiin?

Turun puukotusiskun pääepäilty oli lehtitietojen mukaan halunnut liittyä Isisiin. Miten toimitte, jos joku rukoushuoneen kävijöistä sanoo samaa?

Kysymystä kummeksutaan. Miksi radikaaleja ajatuksia viljelevä tulisi julistamaan niitä julkiseen paikkaan, Azizi ihmettelee.

– Jos sellaisen ihmisen tunnistamme, ilmoitamme siitä viranomaisille. Me emme anna kävijöiden puhua edes politiikkaa, Azizi sanoo.

Yhteistyö viranomaisten kanssa on avointa, rukoushuoneessa kiitellään. Esimerkiksi noin vuosi sitten poliisia kiinnosti kuulla rukoushuoneen henkilökuntaa Irakiin ja Syyriaan lähteneiden vierastaistelijoiden vuoksi.

– Supo kyselee tietoa heistä, jotka lähtevät taistelemaan. He halusivat kuulla, onko tietoa, ketkä ajavat nuoria sinne, mustapartainen mies sanoo.

Sellaista tietoa on kuitenkin hankala saada rukoushuoneelta käsin, Varissuon rukoushuoneella tuumitaan. Terrorijärjestöille työskentelevät rekrytoijat haluavat pysytellä piilossa, rukoushuoneessa arvellaan.

– Jos tänne tulee joku radikaali, hän ei sano sitä. Hän huomaa pian, miten täällä toimitaan, ja lakkaa käymästä. Ihmisen ajatuksia ei voi nähdä, jos hän ei niistä kerro, sanoo nimettömänä pysyttelevä rukoushuoneen kävijä.

Turkulaisen Khalilin pizzeriaan hyökättiin – "Toivon, että kaikki eivät ole samaa mieltä kuin tämä mies"