HBL: Pääesikunta kieltää venäläisen purjealuksen pääsyn Ahvenanmaalle

Vierailua suunniteltiin ajankohtaan, jolloin Itämerellä järjestetään Venäjän ja Valko-Venäjän Zapad-sotaharjoitus.

kotimaa
Kruzenshtern
Kruzenštern vuonna 2013 Gdanskissa.Piotr Wittman / EPA

Pääesikunta ei päästä venäläistä koululaivaa Ahvenanmaalle syyskuussa, uutisoi Hufvudstadsbladet (siirryt toiseen palveluun). Lehden mukaan Kruzenshtern-aluksen oli suunniteltu purjehtivan Maarianhaminaan 164 kadettia mukanaan.

Pääesikunta ei kommentoi päätöksen syitä.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa työskentelevä turvallisuuspolitiikan asiantuntija Tomas Ries arvioi lehdelle, että aiotun vierailun ajoitus ei ole sattuma. Tuohon aikaan on Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen Zapad-sotaharjoitus.

–  Todennäköisesti Venäjän puolelta halutaan testata Suomea.

Riesin mukaan kadettien päästäminen Ahvenanmaalle olisi vastoin alueen demilitarisoitua asemaa.

Kruzenshternin omistaa Hufvudstadsbladetin mukaan valtiollinen venäläinen meriakatemia. Aluksen kotisatama on Kaliningrad.

Koulutus- ja edustustarkoituksiin käytettävä alus vieraili tänä kesänä Tall Ships Races -tapahtumassa Turussa ja Kotkassa. Helsingin Sanomien mukaan Kruzenshtern on aikaisemmin vieraillut myös Ahvenanmaalla. Ahvenanmaa yrittää päästä vuoden 2021 Tall Ships Races -tapahtuman viralliseksi etapiksi.

Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström ei kyseenalaista Pääesikunnan päätöstä.

–  Pääesikunnalla on oikeus kieltää muiden valtioiden alusten saapuminen Suomeen ja myös Ahvenanmaalle, Löfström kommentoi STT:lle.

Löfström pitää tärkeänä, että kaikki kunnioittavat maakunnan demilitarisoitua statusta. Hän ei usko, että päätös vaikeuttaa Ahvenanmaan Tall Ships Races -hanketta.

Suomi mukana Aurorassa

Myös Ruotsin puolustusvoimien Aurora-pääsotaharjoitus järjestetään syyskuussa Tukholman, Gotlannin, Göteborgin ja eteläisen Itämeren alueilla. Suomi on osallistumassa harjoitukseen 300 sotilaalla. Ruotsin ja Suomen lisäksi mukana on joukkoja Liettuasta, Norjasta, Puolasta, Ranskasta, Tanskasta, Virosta ja Yhdysvalloista.

Suomi osallistuu samoihin aikoihin Itämerellä myös Northern Coasts -harjoitukseen, joka on Saksan merivoimien kansainvälinen kutsuharjoitus Nato- ja EU-maille sekä Naton kumppanimaille.

Demilitarisoinnilla pitkä historia

Ahvenanmaa on demilitarisoitu rauhan aikana. Demilitarisoinnin juuret johtavat vuosina 1854–56 käytyyn Krimin sotaan ja sen sivujuonteeseen Oolannin sotaan.

Vuonna 1921 solmitun kansainvälisen sopimuksen perusteella Suomi saa kuitenkin "aika ajoin" käydä Ahvenanmaalla yhdellä tai kahdella sota-aluksella, jotka voivat tilapäisesti ankkuroitua saarten vesillä. Suomen Ilmavoimat saa myös lentää saarten yli, mutta sotilaskoneet eivät saa laskeutua saarille kuin hätätilanteessa.

Neuvostoliitto ei kuulunut vuoden 1921 sopimuksen allekirjoittajiin, mutta Suomi ja Neuvostoliitto vahvistivat saarten demilitarisoinnin erillisellä sopimuksella. Venäjä on perinyt Neuvostoliiton velvoitteet demilitarisoinnista.

Lähteet: STT

Juttua päivitetty ja täydennetty kello 19.11.