1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sosiaalityöntekijät

Lastensuojeluun alettu houkutella työntekijöitä bonuksilla – 300 euroa veti paikat täyteen, 200 eurolla ei mitään vaikutusta

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on ollut pulaa pitkään. Kunnissa heitä houkutellaan palkanlisän turvin.

Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Vielä kesällä tilanne Haminan lastensuojelussa oli ankea. Sosiaalityöntekijöistä oli pulaa eikä kahteen avoinna olleeseen paikkaan löytynyt toistuvista yrityksistä huolimatta päteviä työntekijöitä.

Samaan aikaan lastensuojelun tarve oli kasvussa. Haminassa yksi lastensuojelun työntekijä on viime vuosien aikana käsitellyt vuosittain 60-80 lapsen asiat, kun suositus työntekijää kohden on puolet vähemmän, 30-40 tapausta.

Työvoimaa ei ollut tarpeeksi ja aluehallintovirasto vaati antamaan lausuntoa siitä, kuinka lastensuojelupalveluihin kohdennetut resurssit vastaavat tarvetta.

Kun kaksi pätevää hakijaa viimein ilmaantui, olivat he naapurikaupungista ja vetivät työhakemuksensa pois, kun Kotka päätti nostaa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palkkaa.

Myös Haminassa päätettiin, että elokuun alusta alkaen lastensuojelun sosiaalityöntekijöille maksetaan palkan päälle 300 euron lisä.

Raha puri. Alkusyksystä Hamina on saanut palkattua kaksi uutta työntekijää lastensuojeluun. He aloittavat lokakuussa. Pian kaikki viisi sosiaalityöntekijän virkaa ovat täynnä. Lisäksi Haminaan on palkattu kokonaan uuteen tehtävään erityissosiaaliohjaaja.

– Ylimääräisellä palkanlisällä oli selkeästi vaikutusta. Toki kaksi uutta työntekijäämme ovat seudulta eli heidän meille tulonsa on alueiden muilta kunnilta pois, sosiaalityön esimies Anne-Marie Terämä Haminasta sanoo.

Palkkamonttuun ei voi jäädä

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on ollut eri puolilla maata pysyvästi pulaa jo vuosien ajan.

Työvoimapula hankaloittaa ja hidastaa lastensuojelua. Kaikkia lastensuojeluilmoituksia ei välttämättä ehditä käsitellä ja ongelmia ratkoa lastensuojelulain edellyttämässä ajassa.

Erilaisia palkanlisiä ja rekrytointilisiä on otettu käyttöön muuallakin. Kotkassa maksetaan Haminan tavoin 300 euron rekrytointilisää. Kouvolassa tehtäväkohtaisen palkkaan tuli 200 euron korotus.

– Emme me voineet siihen palkkamonttuunkaan jäädä. Muissakin lähikaupungeissa ja kunnissa palkkoja on nostettu, palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen Kouvolan kaupungilta sanoo.

Kouvolassa ilo ei ole ollut yhtä suuri kuin Haminassa. Junnosen mukaan toistaiseksi palkankorotuksen ei ole huomattu avittaneen pätevien sosiaalityöntekijöiden saantia.

Lastensuojelun avopalveluissa tilanne on heikoin. Kymmenestä vakanssista on kaksi tai kolme täytetty kelpoisella työntekijällä.

– Trendi alkaa olla se, että erilaisilla toimenpiteillä yritetään asiaa ratkaista. Kymenlaakson kaupungeista Kouvola nosti palkkoja ensimmäisenä. Itsekkäästi on pakko yrittää pitää kiinni työntekijöistä, vaikka samalla teemme toki yhteistyötä. Tasasimme lisällä sitä, ettei täällä keskenämme jouduttaisi kilpailemaan työntekijöistä, Kotkan lastensuojelupäällikkö Anna Liakka sanoo.

Myös esimerkiksi Etelä-Savossa Itä-Suomen aluehallintovirasto on patistanut sakon uhalla Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää huolehtimaan lastensuojelun työntekijöiden riittävyydestä. Essotelta on arvioitu puuttuvan kahdeksan sosiaalityöntekijää lastensuojelusta. Myös Etelä-Savossa palkkatasoa aiotaan tarkastella.

Rankka työnkuva

Kuntaliitolla tai Kuntatyönantajilla ei ole tarkkaa tilastoa siitä, monessako kunnassa palkanlisää lastenhuollon sosiaalityöntekijöille maksetaan.

– Alan työehtosopimuksissa sovelletaan rekrytointilisää, jota käytetään tällaisissa tilanteissa. Sen suuruutta ei ole rajattu. 300 euroa on tuntumani mukaan suurehko, Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas sanoo.

Kuntatyöntekijöiden palkkatilastojen mukaan lastensuojelun sosiaalityöntekijän keskimääräinen kokonaisansio lisineen oli viime vuonna noin 3300 euroa kuukaudessa.

Kunnissa on huomattu, että moni alan työntekijä hakeutuu mieluummin joihinkin muihin sosiaalialan tehtäviin kuin lastensuojeluun.

– Lastensuojelutyö on sieltä rankimmasta päästä. Työssä joutuu puuttumaan perheiden perusoikeuksiin, sanoo Kuntatyönantajien Nybondas-Kangas.

– Huostaanotot ja tahdonvastaiset päätökset eivät ole helppoja. Etenkin avopalveluissa lastensuojelu on sosiaalityön vaativinta sektoria, palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen Kouvolasta sanoo.

Koulutusta maakuntaan

Pätevältä sosiaalityöntekijältä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Opintoihin tulee sisältyä pääaineopinnot sosiaalityössä. Oikeuden harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia myöntää Valvira.

Rekrytointia on vaikeuttanut entisestään se, että sosiaalityöntekijöinä toimivien pätevyysehtoja kiristettiin. Puolitoista vuotta sitten voimaan tulleen lain mukaan myös sijaisena toimivien on nyt suoritettava tietty määrä sosiaalityöntekijän opintoja yliopistossa.

– Onhan se kova vaatimus ja pitkän koulupolun takana. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun käyneistä sosionomeista pulaa on paljon vähemmän, Nybondas-Kangas sanoo.

Kymenlaaksossa selvitetään parhaillaan, voitaisiinko maakunnassa kouluttaa sosiaalityöntekijöitä yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

– Alueellamme lähimmät yliopistot ovat varsinkin aikuisopiskelijalle kaukana, jos perhe ei voi muuttaa. Yritämme vaikuttaa siihen, että pätevöitymiskoulutusta olisi lähempänä, Kotkan lastensuojelupäällikkö Anna Liakka sanoo.

Suunnitteilla on kolmen vuoden koulutus, jonka aikana ryhmä opiskelijoita suorittaisi sosiaalityön maisterinopinnot. Ryhmään mahtuu 25 opiskelijaa. Koulutukseen osallistuvilta edellytetään jo suoritettuja sosiaalityön perus- ja aineopintoja.

– Olemme kartoittaneet kiinnostusta ja tuntuu, että ryhmä saadaan kyllä kokoon, palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen sanoo.

Itä-Suomen yliopisto on hakemassa hankkeelle rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta (ESR), joka varmistuu vasta ensi keväänä. Jos rahoitusta saadaan, koulutus voisi alkaa touko-kesäkuussa.

Koulutus maksaa arviolta 575 000 euroa, josta Kymenlaakson kunnilla on 20 prosentin omarahoitusosuus. Junnosen mukaan Kymenlaakson kunnissa ollaan valmiita maksamaan koulutuksesta myös hieman enemmän, jos rahastolta saataisiin vain osa pyydetystä summasta.

Mukana hankkeessa on myös Kymenlaakson kesäyliopisto.

Uusia ongelmia

Lastensuojelutyössä ratkotaan usein esimerkiksi päihdeongelmia. Lastensuojelupäällikkö Anna Liakan mukaan ne ovat esimerkki selkeistä lastensuojeluongelmista, joihin voidaan puuttua ja antaa apua. Rankimpia ovat huoltajuusriitoihin liityvät ongelmat.

– Periaatteessa näkyvää ongelmaa ei ole, mutta lapsen asumisesta ei vanhempien kesken yksinkertaisesti päästä sopuun. Saatetaan kysyä, miksei lastensuojelu tee mitään, mutta olemme näissä tapauksissa melko keinottomia.

Sosiaalityöntekijän tehtävä on luoda toivoa vaikeissa tilanteissa. Perinteisesti työ on ollut ratkaisukeskeistä. Esimerkiksi jos ihmisen lapsuus on ollut vaikea, ei menneisyydelle enää myöhemmin voi mitään, mutta siitä voi yrittää päästä eteenpäin.

Aina toivon valaminen ei onnistu.

– Maahanmuutto on tuonut uudenlaisia ongelmia. Jos alaikäinen turvapaikanhakijanuori on Suomessa yksin ja paha olo johtuu siitä, että hänellä on ikävä vanhempia, eikä perhettä lainsäädännön puitteissa saada samaan paikkaan, on se raskasta. Millä luot toivoa tilanteessa, jossa valehtelet, jos annat lupauksia, että kyllä tämä tästä, Liakka sanoo.