Koe uusi yle.fi

"Liian tiukka pipo aiheuttaa repeilyä" – Sokerin himo iskee sitä rajummin, mitä tiukemmin sen itseltään kieltää

Miksi sokeria tekee mieli sitä enemmän, mitä päättäväisemmin sitä on päättänyt vältellä? Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg sanoo, että liian tiukat rajat ja mustavalkoinen ajattelu ovat painonhallinnan kompastuskiviä.

terveys
Irtokarkkeja
Henrietta Hassinen / Yle

Ikuinen herkkusuu on päättänyt, että ei syö ollenkaan sokeria. Monta päivää hän valitsee ruokakaupasta terveellisiä vaihtoehtoja, ja työkaverin tarjoama pulla jää syömättä. Lautaselle valikoituu terveellisiä vaihtoehtoja ja olo on jopa kylläinen. Sitten se iskee, himo syödä suklaata. Kerralla sujahtaa koko levy ja omatunto soimaa. Mitä tapahtui, ravitsemusasiantuntija Patrik Borg?

– Vaikka missään vaiheessa ei olisi ollut tarkoitus syödä sokeria, sitten niinsanotusti revetään. Silloin helposti ajattelee, että on surkea itsekuri ja tähdetkin väärässä asennossa. Mutta hyvä nyrkkisääntö on, että liian tiukka pipo aiheuttaa repeilyä. Silloin on tehty liian tiukkoja syömislinjauksia, sanoo Borg.

Borg puhuu Ylen Vaakakapinassa kohtuullisuuden, sallivuuden ja hyvän ateriarytmin puolesta. Jos pelkää syömisen karkaavan käsistä, ei ole sen huonompi kuin muutkaan, vaan luultavasti yrittää hallita syömistään liian vakavalla otteella. Sokerin nostaminen ykkösviholliseksi voi kääntää jokaisen sokeriherkun tuntumaan entistä houkuttelevammalta.

Jos kokee itsensä sokeriaddiktiksi, tekee asiasta itselleen vielä enemmän kielletyn hedelmän

– Varsinkaan sokerinpelkobuumi ei ole yhtään helpottanut makeanhimon hillitsemistä. Kun alettiin puhua sokeriaddiktiosta muutamia vuosia sitten, unohdettiin, että eihän sokeri itsessään ei ole addiktoivaa. Jos makeanhimo tulee, taustalla on usein nälkä, ja yleensä myös huono ateriarytmi.

Borg muistuttaa, että jos keskittyy kuukausitolkulla välttämään tiettyihin ruokiin sortumista, voi kadota pitkän aikavälin taju siitä, mikä oikeasti on terveellistä. Ei syödä pakastemustikoita, jos niissä on ripaus sokeria, mutta makenhimon yllättäessä hotkaistaan kerralla puoli kiloa irtokarkkia.

– Jos kokee itsensä sokeriaddiktiksi, tekee asiasta itselleen vielä enemmän kielletyn hedelmän. Ajatellaan, että muut kyllä pystyvät kohtuullisuuteen, minä en, ja siksi tätä pitää rajoittaa, ja sitten ihmetellään, miten silti sorrutaan. Sitten tulee huonoja fiiliksiä.

Mustavalkoinen ajattelu vie pois tasapainosta

Borg suosittelee luopumaan mustavalkoisesta ajattelusta. Mitä pidemmäksi mielessään rakentaa kiellettyjen ruokien listan, sitä vaikeampi sitä saattaa olla noudattaa. Rajoituksista voi tulla kompastuskiviä.

– Valitettavan monella on mielessään lista ruoka-aineista, joita ei uskalla syödä painonhallinnan takia. Monella tässä listassa ovat hiilihydraattipitoiset tuotteet. Joku taas ei uskalla syödä pähkinöitä niiden sisältämän energian takia, vaikka pähkinät olisivat sinänsä terveellisempi valinta.

Mitä pidempi vältettävien ruokien lista on, sitä puuduttavammalta voi terveellisen elämän tavoittelu tuntua. Borg sanoo, että jos huomaa vältettävien ruokien listan kasvaneen liian pitkäksi, on aika painaa jarrrua ja kääntää ajatusmallejaan kohtuullisuuden suuntaan.

– Ateriarytmi kuntoon ja kaikkea saa syödä. Esimerkiksi vaikka jos lempijugurtissa on sokeria, sitä voi silti syödä silloin tällöin, ja jos tykkää pähkinöistä, niin sitten niitä. Voi tietoisesti opetella joustavammaksi.

Kaikilta tämä ei käy yksin, sillä ajatusloukut ravintoaineiden ympärillä ovat tulleet niin vahvoiksi.

– Monesti siinä tarvitaan ammattilaisen apua, toteaa Borg.

Kohtuullisuus on valttia

Borgin mielestä on toisaalta hyvä, että käsitys hyvästä syömisestä on monipuolistunut, mutta toisaalta mediassa on tarjolla hyvinkin ristiriitaisia tietoja ja ohjeita siitä, miten pitäisi syödä. Ei ihme, jos ohjeviidakkoon eksyy laihduttaja jos toinenkin.

– Aina syömisessä on menossa jokin vaihe tai trendi, jossa jotain ruoka-aineita aivan naurettavalla tavalla mustamaalataan enemmän kuin tarvitsisikaan. Rasva oli tällainen 1980- ja 1990-luvuilla ja nyt viime vuosina se on ollut sokeri. Tietysti sokeria ei kannata liikaa saada, mutta se, että se pitäisi täysin minimoida, on vain merkki, ettei ole ymmärretty syömisessä kokonaisuuden merkitystä.

Borg muistuttaa, että monista suurista linjauksista ravitsemuksen tutkijat ovat samaa mieltä.

– Se mistä tutkijat ovat yhtä mieltä, on esimerkiksi se, että kasviksia kannattaa syödä monipuolisesti. Kannattaa käyttää öljyjä ja syödä kalaa, Borg luettelee.

Tiedon ristiriitaisuuksien lisäksi terveellisten elintapojen etsijää saattaa hämätä se, että oman kehon kuuntelu on retuperällä. Moni on menettänyt yhteyden siihen, milloin oma keho tarvitsisi tankkausta. Kun nälän tunnetta alkaa säädellä syömisillään, on aina herkkien asioiden kanssa tekemisissä. Myös stressi ja univaje voivat vaikuttaa nälänsäätelyn häiriintymiseen.

– Jos ihminen on kovin stressaantunut ja univajeessa, eikä liikukaan, nälänsäätelyjärjestelmä ei toimi hyvin ja signaaleja on vaikea kuunnella. Silti se olisi hyvinvoinnin kannalta tärkeä osa, pohtii Borg.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lapsiperheet

Miksi olen olemassa ja miksi sisko kävelee liian hitaasti?

20 + 2 syytä soittaa äidille tai isälle töihin

Puoli seitsemän

Samuli Edelmann edesmenneestä isästään: "Tänne minä jäin laulamaan hänen laulujaan"

Työllisyys

Keskusta ja kokoomus sopuun työllisyys- ja yrityspalveluista –sinisille malli ei kelpaa

A-studio

Rikosoikeusprofessori seksuaalisesta hyväksikäytöstä: Lasten kohdalla pitäisi tuomita useammin raiskauksena