Säilöönottoyksikön viihtyvyyteen haettiin mallia Euroopasta – "Vain uima-allas puuttui"

Suomen suurimpaan säilöönottoyksikköön valmistuvat mm. uusi kuntosali sekä luovan työn tila. Vaikutteita haettiin Euroopan hulppeimmista yksiköistä.

turvapaikkahakemuksen hylkääminen
Säilöönottoyksikön käytävä
Säilöönottoyksikössä asukas voi itse lukita huoneensa oven. Pyry Sarkiola / Yle

LappeenrantaLappeenrannan Joutsenon säilöönottoyksikön asukkaiden aika kuluu pääosin älylaitteiden ääressä. Netin lisäksi ulkoilu ja etenkin jalkapallo ovat suosittua ajanvietettä. Tulevaisuudessa jalkapalloa pelataan uudella ulkoilualueella, toiveissa on tekonurmikenttä.

Uusi suurempi ulkoilualue toteutetaan nyt käynnissä olevan remontin yhteydessä. Yksikköön tulee lisää asiakaspaikkoja, mutta yhtä tärkeänä pidetään viihtyvyyden lisäämistä.

Meillä kannustetaan ulkoiluun ja tarjotaan mahdollisuuksia liikkua.

Kai Karhukorpi

Kolme vuotta toimineessa Joutsenon yksikössä jokaisella on oma huoneensa. Perheosastolla perhe asuu yhdessä huoneessa. Huoneissa on internetyhteys ja televisio yli sadalla kanavalla.

Euroopassa perheasunto voi olla 150 neliötä

Säilöönottoyksiköissä asuu sellaisia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä, joiden pelätään piiloutuvan ennen kuin maasta karkottaminen tai käännyttäminen tapahtuu. Säilöönotto voidaan tehdä myös esimerkiksi turvapaikanhakijan tekemien rikosten, epäselvän henkilöllisyyden tai matkareitin vuoksi.

Joutsenon säilöönottoyksikön vastaava ohjaaja Kai Karhukorpi oli keväällä mukana tutustumisvierailulla Belgian ja Hollannin säilöönottoyksiköissä. Ero Suomen yksiköiden ja näiden laitosten välillä on valtava.

– Esimerkiksi Hollanin Zeistissä yhden perheasunnon koko oli noin 150 neliötä ja pihamaalla kaksi eri tekonurmikenttää.

Monet näistä kohteista olivat nimenomaan rakennettu säilöönottoyksiköiksi.

– Vain uima-allas puuttui, niin olisi mennyt lomakohteesta, kuvailee vastaava ohjaaja Kai Karhukorpi.

Joutsenon yksikkö toimii lakkautetun Konnunsuon vankilan vanhoissa tiloissa.

Kuntosali ja luovan työn tila

Joutsenon säilöönottoyksikössä on remontin jälkeen 70 asiakaspaikkaa. Suomen toiseen säilöönottoyksikköön Helsingin Metsälään mahtuu 40 ihmistä.

Pelkkä säilyttäminen lisää levottomuuta ja katkeroitumista.

Kai Karhukorpi

Asiakaspaikkojen lisäksi Konnunsuolla sijaitsevaan yksikköön remontoidaan yleisiä tiloja. Uusi kuntosali saa pian laitetäydennystä, mutta on jo nyt käytössä. Luovan työn tila on vielä tyhjä, mutta sinne saadaan pian säkkituolit ja askartelupöydät. Tarkoitus on toteuttaa luovaa työtä opiskelijayhteistyössä paikallisen oppilaitoksen kanssa.

Mitä hyötyä on tehdä säilöönottoyksiköstä viihtyisä paikka?

– Asukkaiden hyvinvointi korreloi suoraan siihen, miten asiakas käyttäytyy. Pelkkä säilyttäminen lisää levottomuutta ja katkeroitumista.

Hollannin tasoa ei kuitenkaan entisessä vankilamiljöössä tavoiteta remontinkaan jälkeen.

– Päiväohjelmaan kuului mm. zumbaa ja aerobicia. Meilläkin kannustetaan ulkoiluun ja tarjotaan mahdollisuuksia liikkua, kertoo Karhukorpi.

Amnesty ei vaikutu uudesta kuntosalista

Suomen Amnestyn pakolaisasiantuntija ei edelleenkään ole tyytyväinen Joutsenon säilöönottoyksikköön.

– Peruskysymys on se, että onko oikein ottaa ylipäänsä näitä ihmisiä säilöön? Se ongelma ei poistu uuden kuntosalin avulla, kommentoi Kaisa Väkiparta.

Amnestyn kanta säilöönottoyksiköihin on se, että säilöönoton tulisi olla aina viimesijainen vaihtoehto. Muita vaihtoehtoja on esimerkiksi asumisvelvollisuus nimetyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumisvelvollisuus.

Joutsenon säilöönottoyksikössä on myös perheosasto. Amnestyn mielestä lasten säilöönotosta tulisi luopua kokonaan.

– Nyt Joutsenoon tulee lisää säilöönottopaikkoja, kuulostaa ettei säilöönottoja olla valitettavasti vähentämässä, sanoo Suomen Amnestyn pakolaisasiantuntija Kaisa Väkiparta.