yle.fi-etusivu

Kotihoito käy Oulussa vanhuksen luona useammin kuin muissa isoissa kaupungeissa – ja sitä pidetään ulkoistusten ansiona

Oulu on suurista kaupungeista ainoa, jossa kotihoidon käyntikertoja yksittäisen vanhuksen luona on pystytty kasvattamaan viime vuosina. Kaupunki on luottanut ulkoistuksiin, jotka tulevat sen mukaan halvemmiksi kuin henkilöstön palkkaaminen.

vanhustenhoito
Kotihoitaja Anne Helander ja asiakas Eeva Holappa istuvat aamukahvipöydässä.
Aamukahvit on tärkeä rutiini kotihoitaja Anne Helanderille ja Eeva Holapalle.Timo Nykyri / Yle

– Huomenta Eeva, helähtää lähihoitaja Anne Helanderin aamuinen tervehdys Oulun Pateniemessä.

Kello on 8.30 ja alkamassa on puolen tunnin hoitokäynti Eeva Holapan luona.

Hoitaja Helanderilla on takanaan jo kaksi kotikäyntiä ja edessä vielä kuusi asiakasta. Nyt huomio on kuitenkin 88-vuotiaassa Eeva Holapassa, jonka luona kotihoitaja käy aamun illoin.

– Aluksi rasvaamme jalat ja sitten lähdemme aamupalalle, Helander huikkaa lattianrajasta rasvatuubi kädessään.

Helander on yksi Pohjois-Suomen kotiapu ja hoitopalvelut -yrityksen vajaasta 20 hoitajasta.

Yhden naisen yrityksestä useiden työllistäjäksi

Hoitaja Helanderin työnantaja, Pohjois-Suomen kotiapu ja hoitopalvelut elää Oulun kaupungin kotihoidon ulkoistuksista.

– 98 prosenttia toiminnastamme perustuu kaupungin palveluseteleille, kertoo toimitusjohtaja Leena Luukkonen.

Toimitusjohtaja Leena Luukkonen on kasvattanut yhden naisen yrityksensä merkittäväksi työllistäjäksi.
Toimitusjohtaja Leena Luukkonen on kasvattanut yhden naisen yrityksensä merkittäväksi työllistäjäksi.Timo Nykyri / Yle

Hän perusti yrityksen kahdeksan vuotta sitten, jolloin toiminta alkoi yhdestä asiakkaasta. Nyt työntekijöitä on 20 ja asiakkaita noin 130. Muutama asia yhdistää alkua ja nykytilannetta.

– Jo tuolloin kaupunki käytti kotihoidossaan palveluseteleitä, ja ensimmäisen asiakkaani luona käymme edelleen, Luukkonen naurahtaa.

Oulu on ulkoistusten ykkönen

Luukkonen on päässyt seuraamaan Oulun kotihoidon muutosta paalupaikalta. Kaupungilla on noin 4000 kotihoidon asiakasta, joiden palveluista lähes puolet on jo ulkoistettu.

Oulun ulkoistusaste on selvästi korkein Suomen kuuden suurimman kaupungin vertailussa. Tampereella, Turussa, Espoossa ulkoistusten osuus vaihtelee vajaasta 15 prosentista yli 20 prosenttiin. Helsingissä ja Vantaalla yrityksiä käytetään kotihoidossa vielä vähemmän.

Näistä kaupungeista vain Oulu on pystynyt lisäämään asiakaskohtaisia kotihoitokäyntejä. Näin todetaan Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) aiemmin syksyllä julkaistussa tutkimuksessa. (siirryt toiseen palveluun)

Ulkoistuksessa samalla rahalla saadaan enemmän palveluja.

Anna Haverinen

Leena Luukkosen lisäksi kymmenet muutkin yrittäjät tarjoavat palvelujaan Oulun kaupungille ja vanhuksille. Kysyntää riittää jatkossakin, sillä kaupunki ei aio enää lisätä omaa kotihoitohenkilöstöään.

– Lähtökohtana on asiakkaan tarve. Sen jälkeen katsotaan, kuka siihen vastaa eli onko se kunta vai joku muu, kertoo kaupungin vanhustyön johtaja Anna Haverinen.

Ostopalvelut ja palvelusetelit ovat kunnalle edullisempia kuin oman lisähenkilöstön palkkaaminen.

– Samalla rahalla saadaan enemmän palveluja, Haverinen toteaa.

Aamukahvi ja puhe piristävät arkea

Jalat on rasvattu ja kahvi on tippumassa. Eeva Holappa naurahtaa, että hänen puurokiintiönsä on vuosien varrella täyttynyt, joten kinkkusämpylä maistuu kahvin kanssa paremmin.

Hoitaja Anne Helander on saanut sämpylän tehtyä, minkä jälkeen on aamukahvin ja -lääkkeiden aika, mutta hoitajan seura on vähintäänkin yhtä tärkeää.

– Minäkin olen vähän sellainen puhemylly. On tärkeää, että saa puhua, toteaa viime vuodet yksin asunut Eeva Holappa. Perhettä ja sukua asuu onneksi ihan lähettyvillä, niin turinatuokiot eivät ole vain hoitajien varassa.

Laitoshoidosta kotihoitoon siirtyminen korostuu tulevaisuudessa.

Sari Kehusmaa

Holapan luona käy useampia hoitajia, jotka vaihtuvat työvuorojen mukaan. Vakituista hoitajaa Holappa ei juuri kaipaa.

– Tietenkin se olisi parempi, mutta sehän ei ole mahdollista, niin aivan hyvä näin, Holappa toteaa.

Asiakasmäärä ylös, hoitajamäärä alas

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus ennakoi vaikeita aikoja etenkin Etelä-Suomen suurten kaupunkien kotihoitoon. Kotihoidossa on nähtävissä monin paikoin outo yhtälö: asiakasmäärät kasvavat, mutta hoitohenkilöstö vähenee.

Hoitohenkilökunnan riittävyyteen pitäisi kiinnittää huomiota.

Sari Kehusmaa

THL:n mukaan räikein tilanne on Uudellamaalla, jossa hoitohenkilöstöä on vähennetty, vaikka kotihoidon asiakkaita on yhä enemmän.

– Asiakasmäärän kasvu on ollut Uudellamaalla voimakkainta, minkä takia hoitohenkilökunnan riittävyyteen pitäisi kiinnittää huomiota, arvioi THL:n tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa.

THL:n tiedot perustuvat vuosina 2014 ja 2016 tehtyyn kunta- ja yrityskyselyyn sekä yhden satunnaisen viikon kotihoitoseurantaan kyseisinä vuosina.

Vanhus juo kahviaan. Mehulasi ja voileipälautanen ovat myös pöydällä.
Kuudesta suurimmasta kaupungista vain Oulu on pystynyt lisäämään asiakaskohtaisia kotihoitokäyntejä.Jyrki Lyytikkä / Yle

Myös Lahdessa tutkitaan kotihoitoa ja etenkin ulkoistusten vaikutuksia siihen.

– Tutkimus on loppusuoralla, mutta jo nyt voin todeta, että säästöjä syntyy, ja palvelutasossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia, kertoo tutkimusta vetävä tuotantotalouden professori Tuomo Uotila Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

– Alun siirtymävaiheessa asiakkaiden tyytyväisyydessä tapahtui notkahdus, mutta se palautui entiselleen, professori Uotila jatkaa.

Tutkimustieto tulee tarpeeseen, sillä palvelujen ulkoistaminen herättää usein huolta asiakkaissa, omaisissa ja kuntalaisissa. Toisaalta myös kunnallisen kotihoidon laatu ja hoitajien kiire on kerännyt kritiikkiä viime vuosina.

"Toisinaan on kiire ja toisinaan ei"

Ulkoistusten yhteydessä on tärkeää varmistaa toimiva tiedonkulku kaupungin ja yritysten välillä.

Ongelmia saattaa ilmetä etenkin, jos asiakkaan luona käy eri työnantajien hoitajia. Pohjois-Suomen kotiapu ja hoitopalvelut -yrityksessä tilanne on tiedostettu.

– Työntekijämme pääsevät kaupungin koulutuksiin, ja lisäksi meillä on sama Effica-hoitotietojärjestelmä kuin kaupungilla.

Kaikki yritykset eivät kuitenkaan Oulussa Efficaa käytä.

Kotihoidosta puhuttaessa nousee usein esille myös kiire. Eeva Holappa ja Anne Helander ovat samoilla linjoilla tilanteesta.

– Tilanteet vaihtelevat, mutta koskaan ei ole tarvinnut kesken tehtävien lähteä asiakkaan luota pois, Helander toteaa.

– Toisinaan on kiire ja toisinaan ei, Holappa täydentää.

Oululaisyrityksessä kiireestä on puhuttu työntekijöiden kanssa, kertoo toimitusjohtaja Leena Luukkonen.

– Vaikka kiire painaisikin päälle, niin työt tehdään rauhallisesti eikä hoppua saa näyttää asiakkaalle.

Kahvit on juotu, sämpylä syöty ja lääkkeet otettu. Hoitaja Anne Helander kaataa vielä ennen lähtöään loput kahvit termospulloon, joka meinaa mennä aluksi mennä liian tiukkaan kiinni.

– Hei, hei Eeva.