“Haaveeni on lähteä Marokosta” – Rabatin ja Casablancan kaduilla halveksitaan terroristeja

Nuorisotyöttömyys ja pysähtyneisyys ajavat nuoria pois Marokosta. Yle kävi tapaamassa marokolaisia nuoria Casablancassa ja Rabatissa.

Ulkomaat
marokko
Hamza Al Ataoui ja Yassina Al Ayobi aikovat Eurooppaan.Iida Tikka / Yle

*Casablanca/Rabat *Äkkiseltään näyttää siltä, että nuoret miehet eivät ole matkalla minnekään.

He seisoskelevat kiemurtelevan tien vierustalla siellä täällä ilman selkeää syytä odotukselle. Osa istuu rinteen ruohikossa ja katselee ohi ajavia autoja. Mitä luultavimmin osa heistä aikoo samaan suuntaan kuin tiellä vastaan tulevat autotkin: Tanger Medin satamaan, lautalle ja Eurooppaan.

Gibraltarin salmen kapeimmassa kohdassa vain reilut 14 kilometriä vettä erottaa Pohjois-Afrikan Euroopasta. Täältä marokkolaiset tulevat ensin Espanjaan, sitten muualle Eurooppaan. Tyypillinen tapa on piiloutua ajoneuvoihin, jotka ovat matkalla laivoille ja salmen yli.

Marokkolaisten viranomaislähteiden mukaan pelkästään vuosina 2010–2015 melkein puoli miljoonaa marokkolaista on lähtenyt maasta (siirryt toiseen palveluun).

Mutta mistä he lähtevät ja miksi? Aloitetaan Casablancasta, sillä sieltä on Helsingin Sanomien lähteiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) kotoisin myös Turun puukotuksesta epäilty marokkolaismies.

marokko
18- ja 17-vuotiaat Moad (vas.), Kama, Jussef ja Said opiskelevat vielä yliopistossa.Iida Tikka / Yle

Saidiksi esittäytyvä nuorimies on saapunut ystäviensä kanssa kuningas Hassan II:n mukaan nimetylle moskeijalle. Atlantin rannalla sijaitseva moskeija on Marokon suurin ja nousuveden aikaan casablancalaisten miesten suosima uimapaikka.

18-vuotias Said kertoo rehvakkaasti, että kaverukset ovat saapuneet rannalle pummilla, sillä juuri nyt raha on vähän tiukassa. Kaupungin lähiöissä on kuitenkin liian kuuma olla tällaisena päivänä.

Uintiretken jälkeen heidän on tarkoitus palata kotiin, käydä suihkussa, ja tavata sitten tyttöystäviä. Nyt nautitaan elämästä kun vielä voidaan, sillä tulevaisuus on Saidin mukaan vaikea.

– Jos ei ole rahaa tai jos et tunne jotakuta joka voi järjestää sinulle paikan, et voi saada minkäänlaista työtä, Said selittää.

Oman tulevaisuutensa suhteen hän on kuitenkin luottavainen. Hän haluaa poliisiksi. Työpaikka löytyy hänen mukaansa varmasti, sillä perheessä on paljon poliiseja.

Rantakaistaleella kaikki nuoret toistavat kolmea asiaa. Ensinnäkin, töitä on vaikea saada. Toiseksi, töitä saadakseen tarvitsee suhteita. Kolmantena asiana kaikki tuntuvat pohtivan, että pitäisi ehkä lähteä Eurooppaan.

Niin ikään uimaan saapunut Hamza Al Ataoui kertoo aikovansa lähteä pian Ranskaan, missä hänen on määrä mennä naimisiin tyttöystävänsä kanssa. Ystävä Yassina Al Ayobi pohtii samaa.

– Haaveeni on lähteä Marokosta, täällä vain kärsin, Al Ayobi sanoo. Hän on 22-vuotias ja työtön.

Tarkkaa suunnitelmaa Eurooppaan lähdöstä ei kuitenkaan ole, joten toistaiseksi työnhaku jatkuu Marokossa.

moskeija
Hassan II:n moskeija Casablancan rannalla on suosittu uimapaikka.Iida Tikka / Yle

Marokon nuorisotyöttömyys oli viime vuoden kesäkuussa Maailmanpankin tilastojen mukaan kaupungeissa 38,8 prosenttia.

Ensimmäisenä töitä etsitään suurista kaupungeista. Casablanca on suurin kaikista. Rannikolla sijaitsevassa metropolissa asuu yli 3 miljoonaa asukasta ja nuorten huono työtilanne näkyy kaikkialla.

Kaupungin kaduilla seisoskelee nuoria pitelemässä seiniä paikoillaan, kuten Marokossa sanotaan. Se tarkoittaa, että he ovat työttömiä.

Rahaa elantoon kerätään luovilla keinoilla: yksi nuori mies myy vessapaperia bussiaseman oven vierustalla, ja toinen kauppaa aseman kulmalla tupakoijille yksittäisiä savukkeita.

Vanhassa kaupungissa joukko miehiä on kyhännyt sinisestä pressusta ja kanaverkosta majan, josta he aikovat kaupitella veitsiä ja heinää lähestyvän Id al-Adha-juhlan aikana. Juhlan aikana moni perhe teurastaa lampaan tai vuohen. Miehet ovat järkeilleet, että kaupunkilaiset tarvitsevat heinää lampaille.

marokko
Nuoret miehet viettävät aikaa Casablancan vanhassa kaupungissa.Iida Tikka / Yle

Vaikka töitä olisi, se ei aina riitä.

Kun vanhasta kaupungista siirtyy kohti Casablancan ydintä, kadut siistiytyvät ja katukissat lihovat. Hamzaliksi esittäytyvä mies on saapunut hyvälle asuinalueelle puistotreffeille tyttöystävänsä kanssa.

Hamzal kertoo työskentelevänsä teollisuussiivoojana. Palkka on hänen mukaansa niin pieni, ettei se riitä perheen perustamiseen.

Se olisi Hamzalin suurin unelma. 22-vuotias mies on ollut kihloissa tyttöystävänsä kanssa jo jonkin aikaa.

Hamzal on kuullut, että Euroopassa elämä on ihanaa ja ihmisillä on varaa kaikkeen. Hän ei silti aio itse lähteä.

Ihmisten tyytymättömyys näkyy erityisesti köyhällä Rifin alueella Pohjois-Marokossa.

Tutkija Maria Pakkala kuvailee (siirryt toiseen palveluun) alueen kuuluvan niin sanottuun “hyödyttömään Marokkoon”. Hallinto on laiminlyönyt sinne suunniteltuja investointeja pitkään.

Alueella sijaitsevassa al-Hoceiman kaupungissa on ollut tänä vuonna laajoja mielenosoituksia, joissa asukkaat vaativat muun muassa työpaikkoja ja korruptioon puuttumista. Tukimielenosoituksia on järjestetty ympäri Marokon.

Myös arabikevään aikana vuonna 2011 Marokossa pidetyt mielenosoitukset alkoivat Rifiltä. Silloin hallinto lupasi muun muassa lisätä demokratiaa ja luoda työpaikkoja.

marokko
Kuningas Mohammed VI:n kuva koristaa mehukioskia Rabatissa.Iida Tikka / Yle

Kuningas Mohammed VI on muun muassa siirtänyt valtaa kuninkaalta parlamentille sekä aloittanut kehityshankkeita esimerkiksi juuri Rifin alueella.

Pohjois-Afrikan taloudellista kehitystä tutkineen algerialaistutkijan Yahia Zoubirin mukaan uudistukset ovat kuitenkin jääneet kosmeettiseksi, eikä nuorisotyöttömyyden poistaminen ole vallanpitäjien tärkein huolenaihe.

Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuksen professori Tuomo Melasuo taas sanoo, että hallinto haluaa kyllä etsiä ratkaisua nuorisotyöttömyyteen. Käytäntöjen muuttaminen vaatisi kuitenkin resursseja sekä sitä, että liikemaailma olisi mukana ongelman ratkaisussa.

Ongelma on osaltaan uudistusten nopeus. YK:n väestötilastojen mukaan vuonna 2015 Marokon väestöstä 17,4 prosenttia oli 15–24-vuotiaita. Suomessa sama prosentti oli 11,9.

Tämä niin sanottu nuorisopullistuma aiheuttaa paineita. Vaikka Marokkoa hallitseva kuningas Mohammed Kuudes on tehnyt useita muutoksia, kärsimättömillä nuorilla ei ole aikaa odotella muutosten vaikutuksia.

Varsinkaan, kun kännykkäsukupolvi tietää, että elämä on erilaista meren takana.

marokko
Imane Askoyrau ja Rania Anachi viettävät päivää puistossa.Iida Tikka / Yle

Pääkaupungissa Rabatissa sukupolvet näyttävät elävän eri maailmoissa.

Vanhankaupungin sokkeloisilla kaduilla keski-ikä on suunnilleen 50-vuotta. Kaduilla kävelevät ihmiset ovat pukeutuneet perinteisiin asuihin: Miehillä on pitkiä kaapuja ja vain jalkaterät peittäviä tossuja. Naiset ovat pukeutuneet djellaboihin, kaapumaisiin mekkoihin joissa on hiippahuppu. Pistävät hajut ympäröivät ihmispaljoutta.

Kaupungin uudemmissa osissa siisteillä puistokaduilla keski-ikä laskee ja muoti muuttuu: nuoret kävelevät farkuissa ja monilla naisilla on hihaton paita.

Puistossa aikaa viettävät Imane Askoyrau ja Rania Anachi kertovat katselevansa vapaa-aikanaan tv-sarjoja, jos eivät etsi töitä. Tämänhetkinen suosikkisarja on juonittelusta, vahvoista naishahmoista ja alastonkohtauksista tunnettu Game of Thrones.

Askoyrau on ammatiltaan ohjelmoija. Hän on pukeutunut vaaleanpunaiseen napapaitaan ja korkeavyötäröisiin farkkuihin. Punaisiksi värjätyt hiukset ja vahva meikki kiinnittävät huomion, ja siihen ne on tarkoitettukin.

Sekä uravalinta että vaatetus ovat aiheuttaneet taisteluita kotona vanhempien kanssa.

Nuoret naiset pitävät ilmapiiriä tukahduttavana, sillä maa pyörii vanhojen sukupolvien säännöillä.

Heitä ahdistaa normaalin elämisen vaikeus. Kaduilla miehet huutelevat ja kotona vanhemmat komentavat. 23-vuotiaan Anachin kotiintuloaika on joka päivä kello kuusi, sillä iltaisin kaupungilla on vanhempien mielestä liian vaarallista.

marokko
Uimahetki Rabatissa.Iida Tikka / Yle

Kun puhe kääntyy Eurooppaan lähteneisiin nuoriin sekä Turun ja Barcelonan terrori-iskuihin, Askoyrau kiihtyy.

– He ovat idiootteja, hän sanoo terrori-iskujen tekijöistä.

– Ensin he valittavat täällä ja sanovat, että kunpa voisin mennä Eurooppaan ja elää elämääni. Mutta sitten he menevät Eurooppaan ja tekevät jotain tuollaista. Mitä hittoa. Minua hävettää olla marokkolainen.

Työttömyys ei yksin selitä sitä, miksi osa lähtijöistä radikalisoituu tai sitä, että arvioiden mukaan yli 1 000 marokkolaista on lähtenyt terroristijärjestö Isisin riveihin (siirryt toiseen palveluun). Se on kuitenkin selkein selitys sille, miksi maasta lähdetään.

Tutkija Melasuon mukaan Marokon salainen poliisi työskentelee tehokkaasti estääkseen terroristien toiminnan maassa. Euroopassa tehtyjen iskujen takana ovat ennemmin Marokosta lähteneet kuin Marokossa asuvat. Radikalisoitumista tapahtuu erityisesti Belgian lähiöissä.

Vaikka monet iskujen tekijöistä ovat viime aikoina olleet marokkolaista alkuperää, tutkijat eivät usko, että EU voisi painostaa Marokkoa millään tavalla.

Yahia Zoubir painottaa, että Ranska ei halua pilata hyviä suhteitaan Marokon kuningashuoneeseen. Ranskalaisilla yrityksillä on paljon sijoituksia maassa, ja Marokossa myös asuu paljon ranskalaisia.

Sitä paitsi, vakaan kuningashuoneen vaihtoehto olisi mitä todennäköisimmin poliittista islamia ajavat ryhmittymät.

marokko
Nuoripari on tullut katsomaan auringonlaskua Rabatin rannalle.Iida Tikka / Yle

EU on pyrkinyt tukemaan Marokon kehitystä rahoittamalla esimerkiksi veden puhdistukseen ja jätteiden huoltoon liittyvillä projekteilla. Suomen kehitysyhteistyörahoja on suunnattu kansalaisyhteiskunnan tukemiseen.

Niiden kauaskantoiset vaikutukset ovat kuitenkin liian hitaita nuorille, jotka haluavat muutoksia heti.

Heille ainoa vaihtoehto on toistaiseksi Eurooppa.