1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sillat

Pekkarointi-termin synnyttänyt Kärkisten silta on myös osa Mauri Pekkarisen mökkitietä

Kärkisten silta Jyväskylässä täyttää tänään 20 vuotta. Se on Suomen pisimpiä siltoja.

Kuva: Riikka Pennanen / Yle

Kärkisten sillan pielessä Jyväskylän Korpilahdella seisoo Mauri Pekkarisen muodossa lähes 40 vuotta kansanedustajakokemusta.

Silta tunnetaan epävirallisesti nimellä "Pekkarisen silta".

– En minä itse sitä nimeä kyllä käytä, Pekkarinen nauraa.

Ei käytä, vaikka silta on osa Pekkarisen mökkitietä. Hän osti taannoin vanhan kansakoulun Oittilan kylältä, joka sijaitsee aivan sillan itäpuolella.

Lyhyin tie Jyväskylästä Oittilaan vie Kärkisten sillan kautta.

"Pekkarisen silta" -nimellä on historiansa, mutta palataan siihen tuonnempana.

Lossin tilalle silta

Kärkistensalmi ylitettiin pitkään lossilla – se puolitti matkan Päijänteen itä- ja länsipuolen välillä. Kesäaikaan lossimatkan teki noin 1 600 autoa vuorokaudessa, ja losseja tarvittiin kaksi.

1970-luvun puolivälin paikkeilla ryhdyttiin selvittelemään lossin korvaamista sillalla.

14 vuotta myöhemmin todettiin, että sillan rakentaminen olisi kannattavaa sekä liikenteen palvelutason että tienpidon kustannussäästöjen kannalta.

Loppujen lopuksi silta rakennettiin, ja se valmistui vuonna 1997.

Saunassa sillan alla

Nyt sillan alla nököttää pressuista ja laudanpätkistä koottu sauna. Kuka lie sen siihen väsännyt, kenties komeiden maisemien houkuttamana.

Harvinaisuus sellainen ei sillan alla ole.

– Ysitiellä Muuramessa on pidetty lystiä leiria, ja Laukaassa Kuusassa on ollut vastaavaa, kertoo siltainsinööri Jari Mikkonen Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Kuva: Riikka Pennanen / Yle

Sillan alla onkin mukava, suojaisa paikka. Mutta kielletty – ja mahdollisesti kallis.

– Nämä ovat yleisen tien alueita, ja rakenteista voi tulla vahinkoa tierakenteille. Muuramessa valtatien pinta kärsi siitä, että sillan alla oltiin tehty myyräntöitä. Valtatien korjaus edellyttää muun muassa liikenteen ohjausta, ja ne tehdään liikennemäärien vuoksi usein yötöinä, Mikkonen sanoo.

Kärkisten telttasaunasta ELY-keskus ei ole tekemässä rikosilmoitusta, mutta sekin on arsenaalissa.

– Jos meille on tulossa selvät taloudelliset vahingot, pitää syylliset ja korvausvelvolliset selvittää. Tässä varmaankin meidän alueurakoitsijamme käy purkamassa rakenteen, Mikkonen sanoo.

Silta mullisti kylien elämän

Kärkisten illan avaaminen 20 vuotta sitten muutti elämää sillan lähikylissä.

– Kulkeminen muuttui aivan ratkaisevasti. Kun lähti Korpilahden kirkonkylällä käymään, lossijonot olivat pahimmillaan yli kaksi tuntia, sanoo oittilalainen Hannu Uusitalo.

Jyväskylään mennessä kannatti ottaa pitempi reitti Päijänteen itäpuolta, sillä pituudestaan huolimatta se oli nopeampi.

– Siitä tuli runsaat 80 kilometriä ylimääräistä ajoa, Uusitalo sanoo.

Samuel Uusitalo kuljettaa sillalla maatalouden tuotteita käytännössä joka päivä.

– Lossiaikaan piti olla häiriövara, jos sattui tukkilauttaa tai muuta. Se toi helposti tunnin lisää odottelua, hän sanoo.

Siltaa puuhattiin kymmenet vuodet

Kärkisen sillan lisänimi "Pekkarisen silta" on peruja Ahon hallituksen ajoilta. Mauri Pekkarinen oli sisäministerinä, ja politiikassa väännettiin kättä siitä, tuleeko silta valtion lisäbudjettiin vai ei.

– Jos tästä nimestä jotakuta pitää kiittää, niin Iiro Viinasta. Hän alkoi siltaa tällä nimellä kutsumaan, Pekkarinen sanoo.

Pekkarinen ajoikin siltahanketta tiiviisti.

– Mutta ei se ollut vain minun hankkeeni, vaan se oli ollut koko maakunnan hanke jo pitkältä 80-luvulta. Ennen päätöstä se oli koko maakunnan ykköshanke, jota ajoivat kaikki kansanendustajat, maakunnan liitto ja kaikki keskeiset toimijat, sanoo Pekkarinen.

Mahtava maamerkki

Kärkisten sillalta aukeavat näkymät matkailumarkkinoinnin Järvi-Suomeen. Myös silta itse on kauas näkyvä osa maisemaa, sen korkeampi pyloni nousee lähes sata metriä Päijänteen pinnan yläpuolelle.

Silta on tyypiltään vinoköysisilta, niin kuin maailman suuret sillat ovat tavanneet viime vuosikymmeninä olla. Samaa sukua on esimerkiksi Juutinrauman silta.

Vinoköysisilta on rakenteeltaan jäykempi kuin riippusilta, joka on toinen suurten siltojen malli.

– Riippusilta on periaatteessa kaksi pyykkinarua keppien nokassa, ja silta roikkuu siinä. Sellainen rakenne elää liikenteen mukana, Mikkonen naurahtaa.

Vinoköysisiltakin elää säiden mukana. Kärkisten silta on lämpölaajenemisen vuoksi talvella toistakymmentä senttiä lyhyempi kuin kesällä.

Kuva: Minna Matintupa / Yle

Kärkisissä sekä siltaköydet että koko silta tarkastetaan säännöllisesti, mihin onkin syytä, sillä siltaan kohdistuvat valtavat voimat.

– Jos siinä vaikka kaksi raskaan liikenteen ajoneuvoa tulee vastakkain, plus sillan oma paino, niin köysien päällä on yhdessä ripustuspisteessä helposti 60 tonnia, Mikkonen arvioi.

Köydet on suunniteltu vaihdettaviksi, ja sillan lujuudet on laskettu ja asemoitu niin, että silta ei ole yhden köyden puuttumisesta moksiskaan.

Sillat olivat osa elvytystä

90-luvulla Suomen syvässä uivaa taloutta haluttiin elvyttää kohti uutta nousua. Silloinen valtiovarainministeri, Kokoomuksen Iiro Viinanen, oli laatinut esityksensä lisäbudjetiksi, mutta esitys ei tyydyttänyt Pekkarista.

– Siinä ei oikeastaan ollut Vaasa-Lappeenranta -linjan pohjoispuolella oikeastaan ensimmäistäkään hanketta, Pekkarinen kertoo.

Pekkarinen liittoutui RKP:n liikenneministerin Ole Norrbackin kanssa. He edellyttivät, että myös muualta Suomesta pitää löytyä kohteita.

Norrback ja Pekkarinen löivät pöytään kaksi kohdetta: Kärkistensalmen sillan Pekkarisen vaalipiirissä Keski-Suomessa, ja Raippaluodon sillan Norrbackin vaalipiirissä Vaasassa.

– Nämä olivat sekä maakuntien että Tielaitoksen prioriteeteissa korkealla. Silloin ajettiin läpi maininta siitä, että ensimmäiset viisi miljoonaa markkaa saatiin, Pekkarinen kertoo.

Suurten siltojen vuosikymmen

Pekkarinen ja Norrback veivät samalla kertaa läpi suomen pisimmän ja kolmanneksi pisimmän sillan.

Raippaluodon sillan pituus yltää toiselle kilometrille, ja Kärkisten sillan pituus on lähes 800 metriä. Väliin mahtuu Tähtiniemen silta, sekin 1990-luvulla rakennettu – kuten on myös neljänneksi pisin, eli Saimaan silta.

– Alikulkukorkeutta tässä Kärkisten sillassa on 18 metriä, mutta kannelta korkeutta taitaa olla 24 metriä, kertoo siltainsinööri Jari Mikkonen.

Kuva: Minna Matintupa / Yle

Sillan valmistuttua extreme-harrastajat kyselivätkin lupia tehdä sillalta ja sillan kanssa temppujaan.

– Se on Liikennevirastossa kokonaan kielletty: silloilla ei kiipeillä eikä niiltä hypitä, ei edes luvan perästä, Mikkonen sanoo.

"Pekkaroinnin" synty

Iiro Viinanen ei muistelmiensa mukaan ollut edes läsnä kokouksessa, jossa siltarahat sovittiin.

– En itse sitä muista, mutta jos näin on, niin hyvä niin – hän olisi varmasti yrittänyt loppuun saakka torpata nämä hankkeet. Minun muistini mukaan Viinanen oli kuitenkin mukana siinä kokouksessa, jossa valtioneuvosto asian päätti, sanoo Pekkarinen.

Niin tai näin, Iiro Viinanen päätöksenteon jälkeen Viinanen toi suomen kieleen uuden termin, hän alkoi puhua "pekkaroinnista". Vaikka aikaa on kulunut, kotiinpäin vetämistä tarkoittavaan termiin törmää edelleen silloin tällöin.

– Iiro varmaan halusi antaa termille vähän kielteisen arvolatauksen, Pekkarinen naureskelee.

– Minä koen sen niin, että pidimme huolta maan eri osien tasapuolisesta kehittämisestä. Olen ylpeä siitä, että nimeni voi kuvata tällaista, hän jatkaa.