yle.fi-etusivu

Liikennetyöryhmä vääntää viime metreillä sopua päästövähennyksistä – Putoaako romutuspalkkio listalta?

Ylen tietojen mukaan väliraportti uhkaa jäädä torsoksi päästövähennyskeinoja koskevien erimielisyyksien vuoksi.

autot
Bensapistooli.
Oliver Berg / EPA

Poliittinen vääntö liikenteen päästövähennyskeinoista jatkuu tiistaina iltapäivällä. Ylen tietojen mukaan liikenne- ja viestintäministerin Anne Bernerin (kesk.) luotsaama työryhmä kokoontuu Helsingissä tänään tiistaina klo 16.

Työryhmässä on edustaja kaikista eduskuntapuolueista. Väliraportilla alkaa olla kova kiire, mikäli se aiotaan takoa valmiiksi ennen huomenna alkavaa hallituksen budjettiriihtä. Työryhmä on lykännyt väliraportin julkaisua jo kerran.

Aikataulu on viivästynyt, sillä puolueet ovat olleet erimielisiä keinoista, joilla päästövähennykset konkreettisesti toteutetaan. Väliraportin anti voikin jäädä laihaksi.

Päättäjien täytyisi linjata, miten Suomi puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennyksiä olisi löydettävä kaikkiaan 3,6 miljoonan tonnin edestä. Liikenne tuottaa noin viidenneksen kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

Työryhmän jäsenet ovat olleet hyvin vaitonaisia työn etenemisestä, mutta jotain tiedetään. Keskusteluissa ovat olleet esillä ainakin autoilun verotuksen muutokset, sähkö- ja kaasuautojen hankintatuet sekä latauspisteiden rakentamisen vauhdittaminen.

Pohdittavana ovat olleet myös ruuhkamaksut sekä pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen tähtäävät toimet. Eksoottisinta antia lienee ehdotus niin sanotusta konvertointituesta, jota maksettaisiin perinteisen polttomoottorin muuttamisesta bioetanoli- tai biokaasukäyttöiseksi.

Ylen tietojen mukaan parlamentaarinen liikennetyöryhmä aikoo esittää rahaa erilaisiin päästövähennystoimiin yhteensä 16 miljoonaa euroa vuodessa. Miten rahat jyvitetään eri toimien kesken, siitä on ollut kiistaa vielä aivan loppumetreillä.

Isot veroratkaisut lykkääntyvät?

Suurin ennakkomielenkiinto on kohdistunut ennen kaikkea autoilun verotukseen. Esillä on ollut esimerkiksi valtiovarainministeriön kannattama ajatus, jonka mukaan liikenteen päästöjä voitaisiin leikata korottomalla polttoaineveroja nykykaavailuja enemmän.

Osa puolueista on kuitenkin ollut haluttomia kiristämään polttoaineverotusta, koska hallituksen aiempi linjaus biopolttoaineiden käytön tuntuvasta lisäämisestä tuo jo selvän lisälaskun tavalliselle autoilijalle.

Myös autoveron ja ajoneuvoveron osalta lienee turha odottaa tarkkoja euromääräisiä tai prosentuaalisia kirjauksia. Syynä on se, että puolueryhmät eivät tahdo sitoa käsiään verokysymyksissä ennen kuin liikenteen uudistusten kokonaisuus on selvillä.

Työryhmän työ jatkuu ensi helmikuun loppuun saakka. Loppuraportissa käsitellään muun muassa liikenteen digitalisaatiota ja väylärahoja.

Työryhmän raporttiluonnoksen aiemmissa versioissa on puhuttu myös romutuspalkkion käyttöönotosta uudestaan. Ylen tietojen mukaan romutuspalkkio olisi putoamassa pois listalta.

Hankintatuet epävarmalla pohjalla

Tiistain kokouksen alla oli vielä epäselvää, aikooko työryhmä esittää sähkö- ja kaasuautoille hankintatukea. Osaa työryhmän jäsenistä pännii se, että sähköautojen hankintatuet valuisivat hyvätuloisille ihmisille. Latauspisteiden yleistymisen vauhdittaminen voi olla päättäjille helpompi ratkaisu.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan esillä on ollut myös pienipäästöisten työsuhdeautojen (siirryt toiseen palveluun)verotusarvon laskeminen. Tällä kannustettaisiin ihmisiä valitsemaan työsuhdeautoiksi esimerkiksi sähköautoja.

Hallitus on aiemmin linjannut tavoitteeksi (siirryt toiseen palveluun), että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa (täyssähköautot, ladattavat hybridit ja vetyautot) sekä 50 000 kaasukäyttöistä autoa.

Varmaa on ainakin se, että suurin osa liikenteen päästövähennyksistä, noin kaksi miljoonaa tonnia, hoidetaan uusiutuvien biopolttoaineiden avulla.

Hallitus ja eduskunta ovat linjanneet (siirryt toiseen palveluun) tämän jo aiemmin. Käytännössä temppu tehdään kiristämällä niin sanottua jakeluvelvoitetta. Vuonna 2030 polttoaineen jakelijoiden pitää sekoittaa menoveteen 30 prosenttia uusiutuvaa polttoainetta. Nykyisin sekoitussuhde on noin 13,5 prosenttia.

Muutos toteutettaisiin pitkälti korvaamalla fossiilista dieseliä uusiutuvalla dieselillä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan jakeluvelvoitteen noston vaikutus dieselin hintaan jakeluasemilla olisi 4–10 senttiä litralta, riippuen uusiutuvan dieselin jalostamohinnasta (laskentaoletuksena 1000–1200 euroa per tonni).

Korjaus 31.8.2017 klo 16:00: Diesel kallistuisi jakeluasemilla arviolta 4–10 senttiä litralta, ei 14–33 senttiä litralta, kuten jutussa aiemmin luki. Korkeampi arvio koski 100-prosenttisen uusiutuvan dieselin ja 100-prosenttisen fossiilisen dieselin hintaeroa. Vuonna 2030 autoihin tankattaisiin noin 40 prosenttia uusiutuvaa sisältävää dieseliä.