Esiintymisvalmentaja karsisi miesten elekielestä yltiöpäistä äijäilyä – katso video

Miehen kukkoilu voi tehota treffeillä, mutta esimerkiksi asiakaspalvelijana ei kannata liikoja röyhistellä, neuvoo Franz Schnider.

elekieli
Franz Schnider.
Äijämäinen asento tarkoittaa leveää haara-asentoa ja käsiä niskan takana. Kuvaus ja editointi: Janne Ahjopalo / Yle

Perinteinen mies saattaa haluta näyttää vahvalta ja suurelta osoittaakseen miehekkyytensä, ylemmyytensä ja vaikutusvaltansa. Asento voi olla niin leveä, että mies vaatii ison tilan fyysisesti ja henkisesti.

Aivan kuin hän olisi lähdössä treffeile hurmaamaan tai metsään jahtaamaan mammuttia.

– Esimerkiksi poliisi nousee usein autosta niin, että hänellä on kädet vyötäisillä. Keho on v-kirjaimen muotoinen. Sillä osoitetaan auktoriteettia, sanoo joensuulainen esiintymisvalmentaja Franz Schnider.

Schnider sanoo, että poliisin työssä auktoriteetin osoittaminen voi olla sopivaa, mutta esimerkiksi asiakaspalvelussa hän ei pitäisi käsiään vyötäisillä. Esimerkki liiasta tilan ottamisesta on miehen istuminen laajasti hajareisin, mitä kutsutaan manspreading-ilmiöksi. Ikävimmillään tämä tarkoittaa muiden tilan kaventamista vaikka julkisessa liikennevälineessä.

Miehillä on myös tapanaan asettaa kädet niskan taakse leveästi, mitä harvemmin naisilla näkee.

– Urbaanissa elämässä ei tarvitse pelotella muita tai jahdata petoja. Kun viestitään käsillä, niitä ei kannata pitää taskussa tai vyötäisillä vaan ylävartalon alueella. Avoimet kämmenet viestivät, että ihminen on avoin ja osaa ottaa vastaan toisen asian.

Franz Schnider.
Tämä asento nähdään usein poliisilla.Janne Ahjopalo / Yle

Voiko someviestittely johtaa laskelmoivaan järkeilyyn?

Onnistuneessa asiakaspalvelussa ihmisestä pitää olla kiinnostunut ja katsoa häntä luontevasti silmiin, muistuttaa esiintymisvalmentaja.

– Liian usein asiakaspalvelija ei ota kunnon katsekontaktia asiakkaaseen. Asiakasta tulee tarkkailla hyväntahtoisesti, jotta hänen mielialaansa voi aistia: silmiä, kulmakarvojen asentoa ja suuta. Onko asiakas jo valmiiksi tyytymätön vai tuleeko hän hyväntuulisena paikalle.

Kuitenkaan pelkkään ensivaikutelmaan ei pidä jumittua.

– Ihmisen luoma käsitys ensivaikutelman perusteella juontaa juurensa tuhansien vuosien takaa. Murto-osasekunnissa mietitään, onko toinen vihollinen vai hyvä tyyppi. Mutta se on vain ensivaikutelmaa, jota voi myöhemmin korjailla, uskoo Franz Schnider.

Urbaanissa elämässä ei tarvitse pelotella muita tai jahdata petoja.

Franz Schnider

Johtajana, esimiehenä, nuorisotyöntekijänä, surutyöntekijänä ja saattohoitajanakin työskennellyt Schnider pelkää, että älypuhelimet ja sosiaalinen media etäännyttävät ihmisiä aidoista tunteista.

– Jos ihminen kirjoittaa viestin, voi hän järkeilemällä, jopa vailla tunnetta, lisätä viestiin hymiön, jotta saisi vastaanottajalle tietyn mielialan. Sen sijaan kontaktissa kasvokkain mukana ovat alitajunnasta tulevat mikroilmeet ja eleet, jotka paljastavat viestijästään paljon.

Valehtelemisesta ja laskelmoinnista kertovia mikroilmeitä ovat voivat olla esimerkiksi silmien räpytteleminen, katseen välttely tai tuijottaminen. Kuitenkaan pelkästään yksi käyttäytymismuoto ei ole todiste valehtelusta.

– Pahimmillaan älypuhelinteknologia vähentää omien eleiden käyttämistä sekä tunteiden välittämistä ja tunnistamista ihmisten kesken, sanoo Schnider.