Koe uusi yle.fi

Selvitys: Oma koti jättitontilla ei yksin riitä – kaavoittajat patistetaan nyt piirtämään pienempiä taloja

Pääkaupunkiseudun kehyskuntien kannattaa monipuolistaa kaavoitustaan, ilmenee uudesta selvityksestä. Omakoti-idylli ei ole enää ainoa vetovoimatekijä.

asuminen
Puutalo, puita edustalla.
Omakoti-idylli ei ole enää ainoa kehyskunnan vetovoimatekijä.Mika Ranta

Pääkaupunkiseudun kehyskuntien väestömäärä jatkaa kasvuaan, mutta muuttovoitto tulee eriytymään alueen sisällä aiempaa enemmän. Myöskään perinteiseksi katsottu kuntien asumisen vetovoimatekijä, suuri ja edullinen omakotitalotontti ei yksin enää riitä tulevaisuudessa. Näin sanoo asiaa selvittänyt projektikoordinaattori Jaakko Huttunen Kuuma-seudun (siirryt toiseen palveluun) kaavoitusjaostosta.

Kuuma-seudulla tarkoitetaan Helsingin seudun ympärillä sijaitsevaa kymmentä kehyskuntaa. Niissä asuu yhteensä yli 300 000 ihmistä, ja kunnat ovat selvittäneet yhdessä nyt sitä, mitä asioita alueen kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa kannattaa ottaa tulevaisuudessa huomioon.

Huttusen mukaan muuttovoitto painottuu tulevina vuosina niihin kehyskuntiin, jotka pystyvät monipuolistamaan asumisen vaihtoehtoja ja järjestämään toimivan joukkoliikenteen sekä lähipalveluita.

Ovatko tänä aamuna julkaistun selvityksen tulokset hyviä vai huonoja uutisia koko Kuuma-seudun kannalta?

– Tavallaan voisi ajatella, että nämä ovat huolestuttavia. Tässä selviää, että kaupunkimainen asuminen on nyt suosittua. Seudun kunnista suurinta osaa ei voi varsinaisesti luonnehtia kaupungeiksi, Huttunen vastaa kysymykseen.

Kaupunkirakennetta voisi sekoittaa. Ei pitäisi erotella, että jossain kohtaa on asuminen ja jossain kohtaa liiketiloja.

Jaakko Huttunen

– En kuitenkaan näe tätä huolestuttavana. Pitää vain tehdä muutoksia asumisen konseptiin, pitää vain päivittää sitä, hän jatkaa.

Urbaaneihin kehyskuntiin "enemmän jotain yllätyksellistä"

Suomen ympäristökeskuksen tuoreen asukasbarometrin mukaan yhä useampi suomalainen haluaa asua kaupunkimaisessa ympäristössä (siirryt toiseen palveluun).

Pääkaupunkiseudun kolme urbaania kehyskuntaa – Kerava, Järvenpää ja Hyvinkää – voi hyötyä tästä kehityksestä, Huttunen toteaa. Petrattavaa on kuitenkin niilläkin.

Keravan rautatieaseman linja-autopysäkki aamulla kello kuusi.
Keravan rautatieaseman bussipysäkki elokuussa 2017.Eija Kontio / Lehtikuva

– Nämä kunnat voisivat nähdä kaupungistumisen nykyistä vahvemmin vetovoimatekijänä eli kaupungistumiskehitystä voisi tukea esimerkiksi tiivistämällä kaupunkirakennetta.

Kaupunkikuvasta pitäisi tehdä myös nykyistä mielenkiintoisempaa.

– Kaupunkikeskustoissa pitäisi olla enemmän jotain yllätyksellistä kuten kaupunkitapahtumia, kahviloita sekä erilaisia matalan kynnyksen ajanviettomahdollisuuksia, Huttunen havainnollistaa.

– Ylipäätään kaupunkirakennetta voisi sekoittaa. Ei pitäisi erotella, että jossain kohtaa on asuminen ja jossain kohtaa on liiketiloja ja kauppapaikkaa.

Keravan keskustan purettavat kauppakorttelit on koristeltu graffiteilla. Korttelien purkaminen alkaa lokakuun lopulla.
Graffiteja viime syksynä Keravan keskustassa.Vesa Marttinen / Yle

Uusia talotyyppejä: miniomakotitaloja, kaupunkipientaloja

Loppuja seitsemää kehyskuntaa, Kirkkonummea, Mäntsälää, Nurmijärveä, Pornaista, Sipoota, Tuusulaa ja Vihtiä, Jaakko Huttunen kehottaa monipuolistamaan tontti- ja talotyyppitarjontaansa.

– Aiemmin oli niin, että kehyskuntiin muutettiin suuren ja edullisen pientalon takia. Nyt tilanne on muuttumassa: kehyskuntien asumiselta voidaan toivoa esimerkiksi pääkaupunkiseutua edullisempaa kerrostaloasuntoa hyvien julkisten liikenneyhteyksien varsilta.

Tuusulan kunnanatalo
Tuusulan kunnantalo.Ilkka Loikkanen / Yle

Kerrostalo- ja muun kaupunkimaisen asumisen suosio on kasvanut todella paljon, hän sanoo.

– Käytännössä kaikkiin Kuuma-kuntiin pitäisi saada uusia talotyyppejä kuten miniomakotitaloja ja kaupunkipientaloja. Niillä voisi mahdollistaa kerrostaloasumista väljemmän asumisen ja samalla tarjota paremmat palvelut verrattuna pientalovaltaisiin alueisiin. Näin pystyttäisiin tehostamaan myös seudun yhdyskuntarakennetta.

Aikaisemmin tänä vuonna on uutisoitu muun muassa väitöstutkimuksesta, jonka mukaan omakoti-idylli kehyskunnassa ei enää houkuttele ja keskiluokkaiset pariskunnat pitävät Helsingissä kiinni kaupunkielämästä lastensaannin jälkeenkin.

"Brändi kannattaa miettiä uusiksi"

Uusi Kuuma-seudun selvitys on koottu aiemman tutkimuksen, asunnontuotannon tilastotarkastelun, kaavoittajahaastattelujen ja asukaskyselyn perusteella. Kysely toteutettiin keväällä yhteisöpalvelu Facebookissa, ja siihen vastasi noin puolitoista tuhatta kehyskuntien asukasta.

Huttusen mukaan selvityksessä kävi ilmi paitsi se, että pientalojen tarve alueella vähenee, myös se, että jopa alueen asukkaat tuntevat huonosti seudun muita kuntia.

– Näissä kunnissa tuntuu olevan hyvin samanlaiset vetovoimatekijät. Kuntien kannattaisi miettiä brändiään uusiksi.