Pystyikö "ystävällinen" saksalainen polttamaan Kuusamon kirkon? – Sotahistoriaa halutaan edelleen tulkita monella tavalla

Sotahistoriaa tuntevat asiantuntijat törmäävät usein väitteisiin, joiden mukaan historia olisikin sujunut vastoin virallista tietoa. Osin väitteiden taustalla voi olla halu olla uskomatta pahaa tutuiksi tulleista aseveljistä.

sotahistoria
Kuusamon vanha kirkko
Kuusamon vanha kirkko poltettiin syksyllä 1944. Sen polttivat virallisten lähteiden mukaan saksalaiset. (Kuvaa rajattu hieman ylä- ja alareunasta).Sotamuseo

Suomalaista sotahistoriaa ei olla kirjoitettu vielä valmiiksi. Yksi jatkuvasti uusia teorioita ruokkivista teemoista on Kuusamon ja Rovaniemen polttaminen.

Tapahtumista liikkuu toinen toistaan villimpiä versioita. Kaikkien hyväksymää versiota tapahtumista tuskin koskaan löydetään.

– Ken kertoo, kuka poltti esimerkiksi toisen maailmansodan loppuvaiheessa Kuusamon kirkon, tulee hänestä sotahistorian sankari, naurahtaa oululainen tietokirjailija Mika Kulju.

Kulju peräänkuuluttaa tapahtumia todistaneita edelleen kertomaan näkemyksiään.

– Nyt alkaa olla viimeiset hetket, Kulju muistuttaa.

"Varmaa" tietoa tipahtelee sieltä täältä

Virallisen historiankirjoituksen mukaan Kuusamon kirkon polttivat saksalaiset perääntyessään Kiestingin suunnalta Kuusamoon vuonna 1944.

Edelleen liikkuu silti huhuja, että kirkon polttivat saksalaisten perässä Kuusamoon tulleet venäläissotilaat.

Mika Kulju kertoo saaneensa aiheeseen liittyvän puhelun vuosia sitten.

Ken kertoo, kuka poltti esimerkiksi toisen maailmansodan loppuvaiheessa Kuusamon kirkon, tulee hänestä sotahistorian sankari.

Mika Kulju

– Varmana tietona soittaja esitti, että neuvostoarmeijan jäljiltä Kuusamossa sijanneista korsuista löytyi sodan päätyttyä poltetun kirkon materiaalia. Se voisi todistaa, että venäläiset tuhosivat kirkon, Kulju toteaa.

Kuusamon paikallishistoriaa vuosikymmenet tutkinut kotiseutuneuvos ja historioitsija Seppo Ervasti tyrmää oletuksen, että venäläiset olisivat polttaneet Kuusamon kirkon.

– Eihän siinä ole mitään järkeä. Kirkkohan oli paras suoja niissä olosuhteissa. Ja miksi saksalaiset olisivat jättäneet perääntyessään kirkon venäläisille suojaksi, Ervasti kysyy.

Poltetun maan taktiikka todistaa paljon

Seppo Ervasti muistuttaa, että erityisesti Kuusamossa saksalaiset noudattivat niin sanottua poltetun maan taktiikkaa toisin kuin esimerkiksi Kemijärvellä ja Rovaniemellä.

– Tiedettiin, että venäläiset tulevat Kuusamoon saakka, jonka vuoksi rakennukset poltettiin, jotta vihollinen ei voinut käyttää niitä hyödykseen. Kemijärvelle ja Rovaniemelle saakka venäläisten ei odotettu tulevan, Ervasti sanoo.

Miksi saksalaiset olisivat jättäneet perääntyessään kirkon venäläisille suojaksi?

Seppo Ervasti

Kuusamossa pitkään majailleet ja Kuusamon korkeudella Kiestingissä taistelleet saksalaissotilaat ehtivät luoda kiinteitä siteitä paikallisiin ihmisiin. Sen vuoksi Ervastin mielestä osa ihmisistä ei voi ymmärtää, että miksi "ystävälliset" saksalaiset polttivat Kuusamon kirkon ja lähes koko kirkonkylän.

– Olen tavannut Kuusamossa sota-aikana palvelleen adjutantin, joka kertoi, että heille annettiin tehtäväksi polttaa kirkko ja kirkonkylä. Polttotyön teki erillinen kommandojoukko, jolla ei ollut mitään tunnesiteitä paikallisiin asukkaisiin, Ervasti muistuttaa.

Rovaniemen palosta myös monta mielipidettä

Mika Kuljun mukaan takavuosina muun muassa eräässä saksalaisessa julkaisussa väitettiin suomalaisten sytyttäneen Rovaniemen tuhoisat tulipalot syksyllä 1944.

– Kun luennoin Rovaniemen palosta 70 vuotta palon jälkeen kauppalan tuhon muistojuhlassa, kolme ihmistä kertoi julkisesti tuossa tilaisuudessa kolme erilaista "tositarinaa" palon syttymisestä. He eivät olleet aikalaisia, vaan olivat saaneet tietonsa joko sukulaisilta tai vanhemmiltaan, Kulju sanoo.