Koululaisten reppu keveni heti – Forssa liisasi 1500 läppäriä ja tablettia

Forssan kaupungista tuli koululaisten digiloikan edelläkävijä, kun kaikki peruskoululaiset saivat käyttöönsä henkilökohtaiset tietokoneet. Koneiden liisaus maksaa kaupungille tänä vuonna 150 000 euroa.

koululaiset
Koululaisia pulpettien ääressä läppärit auki pulpeteilla
Forssan Kuhalan koulun oppilas Kia Merkkiniemi iloitsee siitä, että reppu keveni oman läppärin ansiosta.Ville Välimäki / Yle

ForssaForssassa kaupunki on liisannut kaikille peruskoululaisille omat tietokoneet, jotta oppimisen lähtökohdat olisivat kaikille samat.

Alakoululaiset ovat saaneet tablettitietokoneet ja yläkoululaisille on annettu läppärit.

Koululaisille on liisattu yli tuhat ipadia ja viisisataa läppäriä. Kustannukset ovat tänä vuonna lähes 150 000 euroa.

Hallituksen tavoite (siirryt toiseen palveluun) on tehdä Suomesta modernin ja innostavan oppimisen kärkimaa. Digiloikka on keskeinen keino saavuttaa se. Forssa on myös Sipillän hallituksen opetusministerin Sanni Grahn-Laasosen (kok.) kotikaupunki. Ministeri istuu valtuustossa.

Forssan kaupungin tapa varustaa kertaheitolla kaikki peruskoululaisensa omilla henkilökohtaisilla tietokoneilla on koko maan tasollakin harvinaista herkkua.

– Se on valtakunnallisesti poikkeus, mutta toki näitä kuntia on muitakin, kertoo Opettajien ammattijärjestön OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo ja mainitsee edistystä tapahtuneen Kaarinassa, Helsingissä ja Vantaalla.

OAJ teki oman selvityksen (siirryt toiseen palveluun) digiloikasta vuonna 2016. Siitä käy ilmi, että noin kaksi kolmesta opettajasta pitää oppijoiden käyttöön tarkoitettujen tietokoneiden määrää riittämättömänä. Jopa kolmannes perusopetuksen oppilaista käyttää opiskelussaan tietotekniikkaa vain kuukausittain tai harvemmin.

Oppilaat Forssassa samalle viivalle

Forssan kasvatus- ja opetuspäällikkö Tiina Kemppainen uskoo, että kaupungin kaikki peruskoululaiset ovat nyt samalla viivalla. Hän iloitsee siitä, että uudet sukupolvet eivät myöskään arkaile koneita.

Tämä näkyy myös kevättodistuksissa.

Pekka Lavi

Kuhalan koulun opettaja Pekka Lavi sanoo, että kun oppilailla on käytössään samanlaiset koneet, merkitsee se koululaisten tasa-arvon kannalta paljon.

– Sähköistä materiaalia pystytään ottamaan entistä enemmän käyttöön. Sitä voidaan ottaa kotiin, eli oppiminen ei rajoitu enää 45-minuuttiseen oppituntiin.

– Peruskoulussa kaikki saavat saman opetuksen ja kaikkien taidot kehittyvät tasapuolisesti. Tämä näkyy myös kevättodistuksissa, uskoo Pekka Lavi.

Erityisoppilaat saavat omat sovelluksensa

Kuhalan koulussa maantiedettä, biologiaa ja terveystietoa opettava Annika Tatterbach sanoo, että on käyttänyt koneita opetuksessa paljon tähänkin saakka.

Naisopettaja suuren tietokonenäytön edessä
Opettaja Annika Tatterbachin ei enää tarvitse erikseen varata tietokoneluokkaa oppituntiaan varten.Ville Välimäki / Yle

Opetuksessa omat digilaitteet helpottavat arkea, koska tietokoneluokkaa ei enää tarvitse erikseen varata eikä opettajan tarvitse ennakoida luokan tarvetta.

– Nyt voi vaan sanoa, että koneet auki, ja kaikilla on nyt samat välineet. Enää ei onnistuminen ole siitä kiinni, mitä kotona on, Tatterbach huomauttaa.

Myös Forssan ict-asiantuntija Jani Blomerus on innostunut oppilaiden välisestä tasa-arvosta.

– Kaupungin linjaus hankkia koneet kaikille on upea periaate.

Blomerus muistuttaa, että koneet ovat hyviä, eivät markettien halpaversioita.

– Koneisiin jaetaan sovelluspaketti, joka elää. Forssassa on erityisoppilaita, joille sovelluspaketti tulee olemaan henkilöhtaisesti erilainen kuin perusoppilailla. Jokaisella on räätälöidyt työkalut oppimiseen, sanoo Jani Blomerus.

Opettajia tuetaan 20 miljoonalla

Opettajien digitaitoja vahvistetaan puolestaan ohjaavilla tutor-opettajilla. Näin halutaan varmistaa koululaisten oppimisen tasa-arvo eri kunnissa.

Valtio tukee tutoropettaja -mallia 20 miljoonalla eurolla. Digimaailmaan siirrytään kouluissakin usein tekniikka edellä.

– Valitettavasti kyllä, ihan samalla tavalla kuin monissa työpaikoissakin on tehty. Silloin mennään pieleen, jos nähdään, että tämä on tietohallinnon asia, toteaa opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

– Lähtökohta täytyy olla se, miten se (tietotekniikka) tukee sitä opettamista ja oppimista kouluissa. Välineiden täytyy taipua siihen maailmaan eikä päinvastoin.

Luokassa on harvinainen hiljaisuus

Forssan Kuhalan koulun kemian luokassa oppilaat keskittyvät koneisiinsa. Luokassa on miltei hiljaista ja opiskelu näyttää olevan mielekästä.

Oppilaat seuraavat opettajan ohjeita, välillä joku nostaa käden ja haluaa kysyä. Näyttää siltä, että kemiaakin on mukava opiskella ruudulta.

Forssassa tavoitteena on, että lapset ja nuoret oppivat koneen hyötykäytön, sen sijaan, että tietokone olisi peliväline.

Kuhalan koulun opettaja Pekka Lavi toivoo oppilaiden osaavan jatkossa itse valita sopivan työvälineen, on se sitten kynä, paperi tai tietokone.

– Vihkoa ja kynää käytetään edelleenkin ja kone on vain yksi osa opetusta, sanoo Lavi.

Oppilaista halutaan kasvavan hyviä digikansalaisia.

– Hyvä digikansalainen on kokeilevainen ja hänestä löytyy omaa innostusta. Hän on aktiivinen ja kriittinen tiedonhakija, joka osaa tuottaa tekstiä erilaisilla alustoilla, kuvailee Pekka Lavi.

Reppu kevenee

Kuhalan koululaiset eivät vielä osaa hahmottaa koneiden tuomaa tasa-arvoa tai ymmärtää hyvän digikansalaisen ominaisuuksia.

Koululaisilla useita läppäreitä auki pulpettien päällä
Forssan kaupunki maksaa koululaisten henkilökohtaisista ipadeista ja läppäreistä tänä vuonna lähes 150 000 euroa.Ville Välimäki / Yle

Mutta se on jo huomattu, että reppu kevenee.

– Koneen käyttö opiskelussa on ihan kivaa ja aika helppoa. Ei tarvitse olla monta kirjaa, kun kaikki löytyy netistä. Parasta on, ettei reppu paina niin paljoa, sanoo oppilas Kia Merkkiniemi Kuhalan koulusta.

– Nyt ei tarvitse stressata sitä, että muistaa ottaa kouluun mukaan varmasti kaikki kirjat. Kone helpottaa tosi paljon, myöntää puolestaan yläkoulun oppilas Alissa Mäkinen.