Pääseekö pian pikaratikalla Helsingin perukoille? – Tätäkin tarkoittaa kaupungin uusi strategia

Luoteis- ja Koillis-Helsinkiin on suunnitteilla tavallista ratikkalinjaa nopeammat pikaratikkayhteydet. Muut raitiohankkeet saattavat kuitenkin niellä niihin tarvittavat varat.

kaupunkisuunnittelu
Malmin lentokentän johtaja
Malmin lentokentän päällikkö Gun Gustavsson päivystää vapaaehtoisena Malmin kentällä, jotta ilmailutoimintaa voitaisiin jatkaa. Toisen Helsingin uudessa kaupunkistrategiassa mainituista pikaraitiotieyhteyksistä olisi määrä päättyä tänne. Riku Tonttila / Yle

Miltä tuntuisi äänetön, ilmastoitu, nopea ja liikennevaloista aina läpi porhaltava ratikkakyyti pussin perällä sijaisevasta Viikin Latokartanosta keskustaan?

Ensimmäinen askel tähän suuntaan on jo otettu. Viime viikolla pormestari Jan Vapaavuoren (kok) esittelemässä Helsingin uudessa kaupunkistrategiassa mainitaan kaksikin uutta pikaraitiotieyhteyttä.

Malmin pikaraitiotiekartta
Malmin pikaraitiotie palvelisi paitsi Malmin lentokenttäalueen uutta jättiläiskaupunginosaa myös Viikkiä ja Latokartanoa.Yle Uutisgrafiikka

Bussiyhteyksien varassa olevan Viikin läpi menevän yhteyden olisi määrä päättyä Malmin lentokentälle. Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa koko Malmin kentän alue on kaavoitettu asuntorakentamiseen. Alueelle nousisi näin 25 000 asukkaan uusi kaupunginosa, jota pikaraitiotie palvelisi.

Toisen uuden pikaraitiotien olisi puolestaan tarkoitus kulkea Munkkiniemestä Huopalahden kautta niin sanottua Vihdintien kaupunkibulevardia pitkin Pohjois-Haagan asemalle.

Vihdintien bulevardin pikaraitiotiekartta
Vihdintien bulevardin pikaraitiotien suunnittelussa olisi tarkoitus edetä suhteellisen rivakasti.Yle Uutisgrafiikka

Mutta mitä hyötyä on siitä, että Luoteis- tai Koillis-Helsingin lähiöstä pääsee puoliväliin keskustaa? Helsingin kaupungin liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Heikki Hälvä valottaa marssijärjestystä.

– Ei riitä, että nämä uudet pikaraitiotiet ovat nopeita ja sujuvia. Pitää myös kehittää olemassaolevia väyliä. Niiden pitää olla sujuvia ja vähemmän häiriöherkkiä. Kantakaupungin raitioteiden runkokäytävät (pääväylät), kuten Mannerheimintie, pitää saada ensin kuntoon ennen kuin laajennetaan kaupunkibulevardien raitioteihin.

Vihdintien bulevardin pikaratikka ensin, muut perässä

Helsingin kaupunginvaltuusto päättää uudesta strategiasta syyskuun lopussa. Strategiaehdotuksessa uudet pikaratikat mainitaan hyvin lyhyesti: "Yleiskaavan toteuttamisen suunnittelu aloitetaan Vihdintien bulevardista. Alueen pikaratikan suunnittelu etenee päätösvaiheeseen valtuustokauden aikana. Malmin pikaratikan toteuttamisen edellytykset selvitetään."

Heikki Hälvä muistuttaa, että ennen uusien pikaraitiotieyhteyksien toteutumista on vielä monta mutkaa matkassa. Ensimmäisessä vaiheessa edetään niin sanotun periaatesuunnitelman tasolle. Malmin pikaraitiotiestä on jo olemassa sellainen, Vihdintien bulevardin pikaratikasta se laaditaan syksyn aikana.

– Periaatesuunnitelmassa katsotaan, että hankkeen tekniset lähtökohdat ovat kunnossa ja että se on toteutettavissa. Kustannuksiin ei vielä päästä.

Heikki Hälvä, Helsingin kaupunki
Helsingin kaupungin liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Heikki Hälvä arvioi, että yksi pahimmista sudenkuopista pikaraitioteiden toteutumiselle on niiden rahoitus.Riku Tonttila / Yle

Seuraava vaihe on niin sanottu yleissuunitelma, johon Vihdintien bulevardin pikaratikan suunnittelussa on tarkoitus edetä tällä valtuustokaudella.

– Se on jo tarkempi suunnitelma. Tekniset tarkastelut tehdään tarkemmin. Tehdään vaikutusarviointi ja hankearviointi, josta selviävät hankkeen kannattavuusluvut. Ja tietysti kustannukset tärkeimpänä.

Toteutuminen ja aikataulut ratkeavat muiden isojen raidehankkeiden vanavedessä

Jokaisessa vaiheessa hankkeet ovat alttiina poliittisten tuulten suunnanmuutokselle, ja suunnitelmat voivat kaatua kokonaan. Erityisen tulenarka on tällaisten suurhankkeiden rahoitus. Kun rahaa laitetaan yhteen kohteeseen, se on helposti pois jostain muualta.

– Meillä on tietty kehys olemassa investoinneissa. Vuoteen 2026 mennessä on jo tulossa kaksi suurta raidehanketta, Kruununsillat ja raide-Jokeri. Suuri ongelma on se, miten nämä uudet raidehankkeet sijoittuvat tähän kehykseen. Tämä vaikuttaa näiden hankkeiden ajoitukseen, Heikki Hälvä sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että tällaiset raidehankkeet ovat myös maankäyttöhankkeita, joista hyödyt saadaan maankäytön kehittämisen kautta.

Helsingin Kaupungintalo
Helsingin kaupunginvaltuusto päättää uudesta nelivuotisesta kaupunkistrategiasta 27.9.Riku Tonttila / Yle

Tiimipäällikkö Tuomas Hakalan työpöydällä Helsingin kaupungin asemakaavoituksessa on monien muiden hankkeiden lisäksi juuri Malmin lentokenttäalueen rakentamisen suunnittelu. Hän pitää tervetulleena sitä, että Malmin pikaratikan edellytyksiä ryhdytään selvittämään.

– Malmin lentokentän alueen rakentamisen kannalta on hyvin oleellista, että joukkoliikenneratkaisut pystytään selvittämään riittävällä tarkkuudella ennen rakentamisen aloittamista.

Hakalan mukaan oppikirjamallissa julkisen liikenteen yhteydet pitäisi rakentaa ensin, sitten vasta talot. Käytännössä kuitenkin usein toimitaan juuri päinvastoin. Jos julkisen liikenteen yhteydet ratkaistaan hyvissä ajoin, uudelle alueelle saadaan luotua hyvät lähtökohdat.

– Eihän se niin menee, että rakennetaan ratikka yksin puksuttamaan ilman asukkaita. Rakentamiset menevät käsi kädessä. Olisi hyvä pystyä sanomaan ensimmäisille asukkaille, koska ratikka tulee ja mitä muita yhteyksiä alueelle tulee.

Tuomas Hakala, Helsingin kaupunki
Helsingin asemakaavoituksen tiimipäällikkö Tuomas Hakala sanoo, että oppikirjamallissa ensin rakennettaisiin uudelle alueelle toimiva julkinen liikenne ja sitten vasta talot. Usein toimitaan toisinpäin.Riku Tonttila / Yle

Hakala muistuttaa, että Viikin alueelle on jo pitkään haluttu kunnollista keskustayhteyttä. Kyse on hänen mukaansa myös Koillis-Helsingin laajemmasta kehittämisestä.

– Kyse on siitä, millainen tunnelma luodaan. Kun matkustat tulevaisuudessa Malmin lentokenttäalueelle, niin siirrytkö juna-asemalta johonkin bussiin? Vai menetkö keskustasta suoraan pikaratikalla perille. Tällä on voimakas imagoa luova ominaisuus.

Taistelu lentokentän ilmailukäytöstä jatkuu

Yksi Malmin pikaraitiotien toteutumisen edellytyksistä on riittävä asukaspohja. Erityisesti Helsingin porvaripuolueissa on kaupunginvaltuutettuja, jotka edelleen jatkavat kamppailuaan Malmin lentokentän säilyttämiseksi ilmailukäytössä.

RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Björn Månsson sanoo, että ilmailukäytön jatkumisesta huolimatta alueelle voisi rakentaa asuntoja 10–15 000 asukkaalle eli noin 10 000 asukkaalle vähemmän kuin jos koko kenttäalue rakennettaisiin. Månssonilla on kolme "raidetta", joiden kautta koko kentän rakentaminen on tarkoitus vielä estää.

RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Björn Månsson.
RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Björn Månsson jatkaa kamppailua Malmin lentokentän ilmailukäytön puolesta.Helena von Alfthan / Yle

– Ensinnäkin Helsingin hallinto-oikeudessa on yleiskaavasta valituksia, jotka voivat mennä läpi. Toiseksi meillä on Lex Malmi, jolloin maanvaihdos kaupungin ja valtion välillä tulisi mahdolliseksi. Kolmanneksi voitaisiin päästä eteenpäin suojelussa, jolloin ei suojeltaisi vain rakennuksia vaan koko kenttä.

Niin sanotussa Lex Malmissa on kyse eduskuntaan edenneestä kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan, että valtio lunastaisi lentokentän ydinalueen rahallista korvausta tai maa-alueiden vaihtoa vastaan. Oikeusoppineiden mukaan eduskunta ei kuitenkaan pysty pelastamaan Malmin kentän ilmailutoimintoja. Toki oikeusoppineiden parissa on vastakkaisiakin näkemyksiä (siirryt toiseen palveluun).

Malmin lennonjohtotornissa lentokentän päällikkö Gun Gustavsson seuraa pienkoneiden nousuja ja laskuja. Gustavsson kertoo, että lentokenttäyhtiö Finavian lähdettyä Malmilta kenttä on jatkanut Malmin lentokenttäyhdistyksen voimin niin sanottuna "korpikenttänä". Tämä tarkoittaa sitä, että päivystysvuorossa oleva henkilökunta ei saa toimia lennonjohtotehtävissä vaan ainoastaan antaa neuvoja ongelmatilanteissa.

Malmin lentokentän lennonjohtotorni
Malmin ilmailutoiminnan jatkamiseksi on edelleen kolme polkua: yleiskaavan kaatuminen oikeudessa, eduskunnan "Lex Malmi" ja suojelutoimien laajentaminen päärakennuksesta kenttäalueelle.Riku Tonttila / Yle

– Teemme tätä työtä täysin vapaaehtoisvoimin. Kukaan meistä ei saa palkkaa työstään. Asia on kuitenkin niin tärkeä, että haluamme jatkaa, Gun Gustavsson kertoo.

Juttua muutettu 30.8. kello 09:29. Malmin lentokenttäalueen suunnitellun asuinalueen asukasmäärää on tarkennettu. Juttuun on lisätty linkki lehdistötiedotteeseen, jossa siteerataan oikeusoppinutta, jonka mielestä eduskunnan toimivalta voisi ulottua lentokentän toimintaan yli kunnallisen itsehallinnon.