1. yle.fi
  2. Uutiset

Peeping Tom tuo äitiyden pimeän puolen näyttämölle – tanssiteatterin kuuma nimi ensi kertaa Suomessa

Helsingin juhlaviikot toi Peeping Tom -ryhmän Suomeen. Ensin tanssiteatteri käsitteli isän ja nyt on äidin vuoro.

nykytanssi
Peeping Tom: Moeder Helsingin Juhlaviikoilla.
Äiti vääntyy monelle mutkalle belgialaisryhmän teoksessa.Herman Sorgeloos

Äidin kuolema käynnistää outojen tapahtumien sarjan belgialaisessa näyttämöteoksessa Moeder, eli Äiti. Lavalla on taidemuseota muistuttava lavastus, jonka suuresta ikkunasta avautuu milloin äänitysstudio, milloin synnytyshuone.

Teoksen vauva kasvaa kasvamistaan keskoskaapissa, mutta vanhemmat eivät saa koko esityksen aikana kosketusta lapseensa.

Keskieurooppalaisesta tanssiteatteriperinteestä ponnistava Peeping Tom -ryhmä rakentaa surrealistisia näyttämökuvia hyperrealistisiin lavasteisiin.

Ryhmä on tullut tunnetuksi teoksista, jotka käsittelevät perhesuhteita.

Teoksissa liikutaan unenomaisissa maailmoissa, joita alitajunta tuottaa.

Moeder syntyi ohjaaja Gabriela Carrizon mukaan osin siksi, että hänen oma äitinsä kuoli. Esitys ei ole henkilökohtainen, mutta se käsittelee äitinä olemista: äitiyttä tai sen puuttumista.

- Sanon aina, että äiti on ensimmäinen ääni, jonka alussa kuulemme, Carrizo toteaa.

Lavalla käsitellään haluja, pelkoja, kärsimystä ja väkivaltaa. Mukana kulkee myös mustan huumorin juonne.

Peeping Tom: Moeder Helsingin Juhlaviikoilla.
Kahviautomaatista työntyy ulos nainen. Peeping Tom rakentaa surrealistisia näyttämökuvia. Herman Sorgeloos

Äiti vietiin museoon

Carrizon ohjaama Moeder on perhetrilogian toinen osa. Ensimmäinen osa Vader, eli Isä kertoi hoivakodissa elävästä isästä. Se päättyi päähenkilön kuolemaan. Siksi Carrizo halusi kääntää toisen osan järjestyksen päinvastaiseksi ja aloittaa koko tarinan menetyksestä, eli äidin kuolemasta.

- Tuotimme teokseen materiaalia harjoituksissa, joihin esiintyjät toivat lapsuuden kuviaan äidistä ja itsestään, Carrizo sanoo.

Äitiä käsittelevässä teoksessa on vinoutunut äänimaailma, jota on suunniteltu yhdessä foley-artistin kanssa. Foley-taiteilijat tuottavat jälkikäteen ääniä elokuviin.

Esiintyjät ovat päässeet kokeilemaan, millaisia ääniä he pystyvät itse tuottamaan näyttämölle.

Carrizo kertoo, että kaikki uudet produktiot aloitetaan aina tarinan kannalta tärkeällä paikan valinnalla, joka määrää lavastuksen.

- Halusin käsitellä äitiä julkisessa tilassa, jotta sain etäisyyttä aiheeseen. Siksi päädyimme museoon, Carrizo sanoo.

Gabriela Carrizo
Ohjaaja Gabriela Carrizo.Kari Ahotupa / Yle

Seuraavana aiheena lapset

Carrizo työskentelee parhaillaan trilogian päätösosan, Kinderen, eli Lasten parissa.

Teos on vielä alkutekijöissään, joten ohjaajalla ei ole siitä paljon kerrottavana.

Argentiinasta kotoisin oleva Carrizo on belgialaisen nykytanssimaailman kasvatti. Hän on saanut vaikutteita Alain Platelilta, joka johtaa myös Helsingin juhlaviikoilla vieraillutta ankaraa ja tinkimätöntä Les ballets C de la B -tanssiryhmää.

Carrizo ei itsekään aivan ymmärrä, miksi tanssiteatteri kukoistaa juuri Belgiassa.

Hän epäilee, että siihen ovat vaikuttaneet monet tekijät, kuten tanssija ja koreografi Maurice Béjart, joka uudisti voimakkaasti taidetanssia juuri Brysselissä jo 1960-luvulla.

- Koreografit ovat myös sekoittaneet taidemuotoja keskenään, Carrizo sanoo.

Peeping Tomin ja Les Ballets C de la B.n ohella kovia belgialaisnimiä ovat myös Wim Vandekeybusin luotsaama Ultima Vez sekä Jan Fabre.

Carrizo ja hänen miehensä Franck Chartier tutustuivat Platelin ryhmässä. Sen seurauksen syntyi Peeping Tom, jota pidetään yhtenä eurooppalaisen tanssiteatterin johtotähdistä.

Peeping Tom: Moeder Kansallisoopperan Alminsalissa 30.8.-1.9.

Lue seuraavaksi