Osa työpaikoista jättää oman onnensa nojaan pitkän perhevapaan jälkeen – "Mietin, olenko kartalla enää ollenkaan"

Kymmenet tuhannet palaavat vuosittain perhevapailta töihin. Usein työnantaja ei ole varautunut töihin palaajan perehdytykseen millään tavalla.

työhön perehdyttäminen
lapsi ja äiti tietokoneella
Työnantaja voisi esimerkiksi tarjota työntekijälle joustavuutta työaikoihin tai mahdollisuutta tehdä etätöitä tarvittaessa.AOP

Elämäsi on viime vuodet pyörinyt lähipuiston, vaippojen ja ruuanlaiton ympärillä. Sitten yhtäkkiä palaat töihin.

Sinulla on uusi esimies, uusia työkavereita, kaikki tietotekniikka on uudistunut ja ohjelmat vaihtuneet. Tunnet olosi epävarmaksi. Osaatko enää mitään? Muistisi pätkii ja ajatukset ovat päiväkotiin itkemään jääneissä lapsissasi. Miten pääset takaisin työntekoon kiinni?

Heltti Oy:ssä työskentelevä työterveyspsykologi Heli Rautjärvi palasi elokuun alussa vanhempainvapaalta töihin. Hän ehti olla vain vuoden pois, mutta sinä aikana oli ehtinyt tapahtua isoja muutoksia. Rautjärven työnantajayritys oli kasvanut kolminkertaiseksi.

– On tullut valtavasti lisää työkavereita, uusia työtehtäviä ja uusia toimitiloja. Totta kai mietin, olenko kartalla enää ollenkaan, tunnenko ketään ja muistanko mitä täällä tehdään tai tykkäänkö edes tästä uudesta muuttuneesta tilanteesta.

Toiset työpaikat kouluttavat, toiset jättävät oman onnensa nojaan

Rautjärven paluu sujui hyvin. Hän pyysi ja sai perehdytystä, mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita.

– Kaksi viikkoa saa olla töissä ilman työpistettä, koska kukaan ei ole huomannut, että työntekijä on tulossa takaisin. Joutuu itse perehdyttämään itsensä takaisin työhön, kuvailee Mothers in Business -yhdistyksen puheenjohtaja Heini Wallander erään jäsenen kokemusta.

Mothers in Business on vuonna 2014 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on muun muassa edistää työn ja perheen yhteensovittamista. Parissa vuodessa yhdistys on kerännyt yli 2 600 jäsentä.

Puheenjohtaja Wallander kertoo, että jäsenistön kesken käydyissä keskusteluissa käy usein ilmi, että töihin paluu on hoidettu huonosti.

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Salla Toppinen-Tanner peräänkuuluttaa esimiehen velvollisuutta olla työntekijään yhteydessä ja hoitaa paluuseen liittyvä perehdytys kunnolla.

Varsinkin jos poissaolo on venähtänyt useaksi vuodeksi, olisi töihin palaajaa hyvä kohdella kuin uutta työntekijää.

– Etenkin jos esimies on vaihtunut poissaolon aikana tai on ollut organisaatiomuutoksia tai työtehtävissä on tapahtunut muutoksia, niin tarvitaan ihan normaaliperehdytystä vastaavaa perehdyttämistoimintaa, Toppinen-Tanner suosittelee.

Kehityskeskustelun kautta töihin

Työterveyslaitos teetti vuonna 2015 kyselyn, johon vastasi lähes 2 500 työpaikkaa. Niistä vain noin joka viidennellä oli kirjattu toimintamalli töihin palaajien perehdyttämiseksi tai työntekijällä oli mahdollisuus osallistua koulutukseen.

– Suurin osa, yli puolet, hoiti opastuksen niin, että työkaverit opastivat tai palaaja sai itse ottaa selvää, Toppinen-Tanner kertoo.

Toppinen-Tanner suosittelee myös kehityskeskustelun kaltaisen aloituskeskustelun pitämistä pitkiltä vapailta töihin palaavan työntekijän kanssa, sillä muuttunut perhetilanne saattaa muuttaa myös elämänarvoja.

– Toisilla saattaa herätä poissaolon aikana kiinnostusta uralla kehittymiseen tai tehtävien vaihtamiseen tai voi olla tarpeita työn keventämiseenkin, että saa työn ja kodin elämän yhteen sovitettua.

tutti läppärin päällä
AOP

Uusi elämäntilanne vaatii joustoa

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen onkin töiden alkuun pääsemisen lisäksi se toinen asia, joka tulijaa mietityttää. Siksi on tärkeää, että esimies ymmärtää, millaisia haasteita uusi elämäntilanne pitää sisällään.

Työntekijälle on hyvä tarjota joustavuutta työaikoihin tai mahdollisuutta tehdä etätöitä tarvittaessa.

Kahden lapsen äiti, Tampereen Messut Oy:n tiedottajana työskentelevä Meri Mattila palasi töihin elokuun alussa nuoremman lapsen ollessa yksivuotias. Isovanhempien tarjoaman lastenhoitoavun lisäksi työnantajan joustava suhtautuminen oli erityisen tärkeää, että hän ylipäätään palasi töihin.

– Jos työnantajalle ei olisi käynyt se, että tulen takaisin osa-aikaisesti, niin olisin jäänyt kotiin vielä loppuvuodeksi.

Perehdytyksestä hyötyä työnantajallekin

Heini Wallander muistuttaa, että työntekijän kunnollisesta perehdyttämisestä on hyötyä myös työnantajalle. Työtekijät saadaan nopeammin työn pariin eikä aikaa ja resursseja mene hukkaan, kun opastus hoidetaan kunnolla.

Hyvä vastaanotto myös motivoi työntekijöitä pysymään työssään.

Wallanderin mukaan valtaosa Mothers in Business -yhdistyksen jäsenistä on korkeakoulutettuja ja haluttuja työntekijöitä. Yhdistyksen teettämässä kyselyssä heistä jopa 75 prosenttia kertoo harkinneensa työpaikan vaihtoa perhevapaansa aikana.

Wallanderin mukaan perehdyttämiseen kannattaa panostaa jos haluaa pitää osaavasta työntekijästä kiinni.

– Yhdessäkin ääriesimerkissä, jossa henkilön töihin paluu ei ollut kauhean hyvin hoidettu, hän haki kostoksi paria uutta työpaikkaa.

Kahden lapsen äiti Heli Rautjärvi saa tällä hetkellä tehdä 50-prosenttista työaikaa. Vastaavanlaista joustoa hän tavoitteli aiemmalta työnantajaltaan jo ensimmäisen lapsensa jälkeen, mutta työnantaja ei ollut valmis joustamaan niin paljon.

– Irtisanouduin ja ryhdyin yrittäjäksi ja sain sitä kautta rakennettua itselleni joustavan ja siihen elämäntilanteeseen sopivan työpalapelin, opinnot ja pienen lapsen työhön yhdistäen.

Mielenrauhaa omalla aktiivisuudella

Töihin paluuseen liittyvää stressiä voi lievittää ja ennaltaehkäistä esimerkiksi pitämällä säännöllisesti yhteyttä töihin poissaolonsa aikana. Halutessaan voi tavata työkavereita, osallistua työpaikan juhliin sekä seurata oman alansa kehitystä.

Näin teki toisen lapsen saatuaan myös Rautjärvi.

– En ollut ihan sataprosenttisesti poissa. Olin vapaalla, mutta pidin itseäni kartalla käymällä yhteisissä tapaamisissa ja seuraamalla firman kehityskulkua harvakseltaan ja omassa lempeässä tahdissa, Rautjärvi kuvailee.

Säännöllistä yhteydenpitoa töihin sekä oman ammatillisen osaamisen ylläpitämistä vanhempainvapaan aikana suosittelee myös johtava asiantuntija Toppinen-Tanner.

Vaikka monet haluavat vapaiden aikana välttää töiden ajattelemista, saattaa se olla nopeasti kehittyvillä aloilla jopa välttämätöntä.

Viimeistään töihin paluun lähestyessä on hyvä olla aktiivisesti yhteydessä omaan esimieheen ja keskustella työpaikan tilanteesta. Samalla on hyvä itse kertoa omista työaikaan ja työtehtäviin liittyvistä toiveista, Toppinen-Tanner neuvoo.

Heli Rautjärvi muistuttaa, että voi olla hyvä itse myös varmistaa, että työantaja hoitaa esimerkiksi työvälineet ja tunnukset ajan tasalle.

Muista mummot ja rusinat

Työasioiden lisäksi on hyvä hoitaa kotona asiat kuntoon.

Salla Toppinen-Tanner neuvoo käymään puolison kanssa hyvissä ajoin neuvotteluja siitä, miten lasten hoito ja hoidosta hakeminen järjestetään sekä miten kotityöt hoidetaan, kun aikaa ei ole enää yhtä paljon.

Myös tukiverkostojen haaliminen on hyödyllistä, jotta ympärillä on ihmisiä, jotka voivat tarvittaessa auttaa.

Työterveyspsykologi Rautjärvi antaa myös konkreettisen vinkin ensimmäisten työpäivien varalle.

– Jos on mahdollista tehdä vähän makaronilaatikkoa pakastimeen ja pitää rusinoita käsilaukussa, kun menee nälkäistä lasta päiväkodista hakemaan, niin kyllä sillä muutamat raivokohtaukset ja epätoivon hetket välttää.