Kylät talkoilevat valokuituverkkoja teleoperaattoreiden hyväksi

Yhteiskunta on laittanut kylät talkoilemaan operaattoreiden eduksi valokuituverkkoja. Kylien osuuskunnat joutuvat rakentamaan kyliinsä valokuituverkot ja operaattorit pääsevät myymään liittymiä ilman kustannuksia. Osa lappilaisista on siitä huolimatta jäämässä ilman nopeaa valokuituverkkoa.

Valokuituverkot
Lapissa rakennetaan valokuituverkkoja kiivaaseen tahtiin.
Lapissa rakennetaan valokuituverkkoja kiivaaseen tahtiin.Antti Mikkola / Yle

Kiinteä laajakaistayhteys oli Viestintäviraston mukaan vuoden 2016 lopulla tarjolla Lapissa noin 52 prosentilla väestöstä. Vielä pari vuotta sitten samainen peitto oli hieman yli 35 prosenttia.

Kuitua pohjoiseen – hankkeen projektipäällikkö Seppo Alatörmänen kuitenkin huomauttaa, ettei peitto kerro todellista tilannetta valokuitulaajakaistan saatavuudesta, vaan se on yhä varsin heikko.

– Se on teoreettista, koska Viestintävirasto ilmoittaa tilastoissaan asiakkaat, joilla lähin liittymä on kahden kilometrin päässä. Verkon rakentaminen maksaa kuitenkin noin 10 000 euroa kahden kilometrin matkalle, joten sitä ei enää voi pitää kohtuullisena liittymismaksuna.

Lapissa on kattava valokuiturunkoverkko, mutta kunnittain tarkasteltaessa peitto vaihtelee todella paljon. Viestintäviraston mukaan vain viidessä kunnassa yli puolella asukkaista on tarjolla kiinteä 100 megabitin laajakaista saatavissa.

– Kyläverkkojen rakentamisten yhteydessä on todettu, että kipuraja valokuituverkkoon liittymiselle on tuollainen 1500-1600 euroa. Jos liittyminen maksaa enemmän, tipahtaa liittymisinto merkittävästi, Alatörmanen kertoo.

Lapissa on suuria vaihtelyuita kiinteän laajakaistan tarjonnassa.
Lapissa on suuria vaihtelyuita kiinteän laajakaistan tarjonnassa.Viestintävirasto

Useita uusia kyläverkkoja rakenteilla

Lapissa on tällä hetkellä 18 osuuskuntaa, jotka ovat joko rakentaneet, rakentamassa tai suunnittelemassa kyläverkon rakentamista.

Lapin ensimmäinen valokuituun perustuva kyläverkko rakennettiin Kittilän Siitosen kylässä, jossa kyläläiset talkoilivat operaattorin materiaaleista itselleen huippunopean tietoliikenneverkon.

Tämä poikkesi nykyisistä kyläosuuskuntien verkoista siinä, ettei se jäänyt kyläläisten vaan operaattorin omistukseen.

Maaseuturahaston tuella Kinisjärvi-Vuoma Kittilässä, Sattanen Sodankylässä ja Kaakamo Torniossa seurasivat perässä. Samoin Äkäsjokisuu-Saarenpudas Kolarissa, Kerässieppi-Liepimä ja Kotimaa Muoniossa.

Kuluvan ohjelmakauden ensimmäiset kyläverkkorahoituspäätökset saatiin Kaakamon kyläverkon laajentumiseen Kyläjoelle, Laivaniemeen, Laivajärvelle ja Ala-Raumolle. Näistä Kyläjoen verkko alkaa pikkuhiljaa valmistua.

Ylläksen alueelle Äkäslompoloon myönnettiin rahaa myös Lapin Ely-keskuksen kautta maaseuturahastosta. Ylläksen hanketta rakennetaan parasta aikaa ja Rovaniemen Rautiosaaressa kyläverkon rakentaminen on juuri lähtenyt myös käyntiin.

Käyttöönottoa odottava Tolosen kyläverkko Inarissa, Rovaniemellä Hirvas ja Autti-Pirttikoski ovat myös saaneet myönteisen päätöksen syksyllä 2016 ja talvella 2017 päättyneiden teemahakujen perusteella.

Sodankylän Tähtikuitu on saanut myös rahoituspäätöksen Savukosken Tanhuan kylän verkon rakentamiseksi.

Osuuskuntia on perustettu tai sen perustamista suunnitellaan Kolarin Sieppijärvellä ja Vaattojärvellä, Enontekiön Karesuvannossa sekä Kittilän Tepsa-Kelontekemä alueella.

Lisäksi Torniossa Kaakamon tietoverkko -osuuskunnan laajentamista harkitaan Ruottalaan, Kirkkokariin, Heikkurinsaareen, Pihlajasaareen ja Ruohokariin.

Kyläverkot käyttävät Avoin kuitu valokuituverkkoa.
Kyläverkot käyttävät Avoin kuitu valokuituverkkoa.Antti Mikkola / Yle

Kaupungin kupeessa oleva kylä ei kiinnostanut operaattoreita

Rovaniemen Rautiosaaressa kyläverkon rakentaminen on alkanut vastikään ja alueen valokuitua upotetaan maan sisään kovaa vauhtia teiden varsilla.

Hankkeen puuhamiehenä touhunnut Rautiosaaren kyläverkko –osuuskunnan puheenjohtaja Antti Haukipuro kiittelee hyvää liittymisintoa.

– Operaattoreita Rautiosaari ei kiinnostanut. Kyläverkkoon on liittynyt 92 jäsentä ja liittymiä rakennetaan kaikkiaan 96, joten liittymiskustannukset on saatu kohtuullisiksi, Haukipuro kertoo.

Rautiosaaren kyläverkko-osuuskunta haki muiden mukana maaseuturahastosta tukea valokuituyhteyden rakentamiseen ja myös sai 70 prosentin tuen eli noin 400 000 euroa.

Rautiosaarelaisten oli siis kerättävä 30 prosenttia rakentamiskustannuksista liittymismaksuina ja talkootöinä.

– Saatiin 70 prosentin tuki tälle liityntäverkon rakentamiselle ja se on oikeastaan tekijä joka mahdollistaa tämmöisen kun kaupallisilla tarjoajilla ei ole kiinnostusta lähteä tämmöisille alueille. Osuuskunnan jäsenmaksu sata euroa ja liittymämaksu ennen töiden aloitusta oli 1390 euroa. Tällä hinnalla saa liittymän kotiin toimitettuna ja meille jää rakentamisen jälkeen velaton osuuskunta, Haukipuro sanoo.

Haukipuron mukaan asukkaiden talkootyöt ovat olleet myös erittäin merkittävää ja sen myötä on saatu omarahoitusosuus täytettyä ja liittymiskustannuksia pienennettyä.

Rautiosaarelaiset pääsevät nauttimaan nopeasta laajakaistastaan viimeistään vuoden loppuun mennessä.

Rovaniemen Rautiosaaren kyläverkko-osuuskunnan puheenjohtaja Antti Haukipuro.
Rovaniemen Rautiosaaren kyläverkko-osuuskunnan puheenjohtaja Antti Haukipuro.Antti Mikkola / Yle

Tukirahaa vielä jaossa

Seuraava ely-keskuksen kautta tapahtuva teemahaku päättyy 31.10.2017. Tähän hakuun Kuitua pohjoiseen –tiedotushankkeen projektipäällikkö Seppo Alatörmänen kertoo odottavansa vähintään viidestä kuuteen uutta hankehakemusta uusien kyläverkkojen rakentamiseksi.

Tähän mennessä avustuspäätöksen saaneiden hankkeiden yhteenlasketut tukikelpoiset kustannukset ovat hankepäätösten mukaan yhteensä runsaat kolme miljoonaa euroa.

– Tästä summasta julkisen tuen osuus on runsaat 2,1 miljoonaa euroa, joten ei tässä ihan suolarahoista ole kyse, Alatörmänen huomauttaa.

Nämä summat eivät sisällä niin sanottuja tukikelvottomia kustannuksia, joita ovat esimerkiksi päätelaitteet ja mahdollisesti osa hankkeen töistä.

– Toivottavasti ely-keskukset saavat maaseuturahaston kautta käyntiin uusia hankkeita, että saataisiin kaikille halukkaille kunnollinen yhteys rakennettua, Alatörmänen toivoo.

Valokuitukaapelia upotetaan maahan Rovaniemen Rautiosaaressa
Valokuitukaapelia upotetaan maahan Rovaniemen RautiosaaressaAntti Mikkola / Yle

Kiinteä verkkoyhteys perusoikeus

Seppo Alatörmäsen mukaan voi sanoa, että kyläverkkojen rakentamistalkoilla Lapin kylät ja ihmiset ovat ottaneet vastuulleen omatoimisen kotiseutunsa elinvoiman kehittämisen, joka olisi periaatteessa yhteiskunnan tehtävä.

– Kolme veetä on nykyisin ihmisille tärkeitä eli vesi, virta ja valokuitu. Siinä ovat kodin ja kiinteistön perusliittymät. Suomessa on tehty sellaisia ratkaisuja, että on ajauduttu tähän tilanteeseen, mutta rakentamatta Lapin kyliä ja kuituverkkoa ei pitäisi jättää, Alatörmänen painottaa.

Kyläverkkorahoituksella sentään mahdollistetaan aktiivisten kylien kehittyminen, mutta miten ne, joissa voimat eivät riitä tai rahoitusta ei voida saada nykymuotoisen maaseuturahaston kautta?

Lapin ensimmäinen Leader-rahoitteinen pieni kyläverkko on niin ikään nousemassa Inariin Ukonjärven alueelle.

Rovaniemellä kaupunkikonserniin kuuluva Napapiirin energia- ja vesi (NEVE Oy) on aloittanut valokuituyhteyksien tarjoamisen asiakkaille tytäryhtiönsä Napapiirin kuituverkot Oy:n kautta.

Eanodaga gielddastivrra ságadoalli Seppo Alatörmänen
Kuitua pohjoiseen - hankkeen projektipäällikkö Seppo AlatörmänenRosa-Máren Magga / Yle

Verkko koko kuntaan kolmessa kunnassa

Lisäksi Sodankylä, Ranua ja Tervola ovat omien kuntayhtiöidensä kautta rakentaneet laajakaistaverkon koko kunnan alueelle.

Muihin Lapin kuntiin on rakennettu operaattorivetoisesti erilaisia alueita, mutta ei kattavasti tilaajamäärien suhteen. Suurin osa Lapista on vielä pelkästään mobiiliyhteyksien varassa ja näyttää pahasti siltä, että ne myös jäävät valokuituverkon saavuttamattomiin.

– On olemassa kahdenlaisia alueita jotka ovat jäämässä valokuituyhteyksien ulkopuolelle. Kuntien keskustaajamat, joista puuttuu kuluttajien kuituverkot. Ne ovat operaattorille ilmeisesti liian pieniä, mutta eivät toisaalta ole kelvollisia maaseututukien piiriin, Alatörmänen muistuttaa pienten kuntakeskusten ongelmasta.

Lisäksi sellaiset kylät joiden läheisyydessä ei ole operaattoreiden runkoverkkoa, jäävät nykyisten rahoitusmahdollisuuksien ulkopuolelle, koska runkoverkkoa ei voida Alatörmäsen mukaan rahoittaa maaseututuella.